lääh puuh

täällon oltu taas mökillä. siellä oli ulkolämpötila alle 10 astetta eilen aamulla, voitteko kuvitella! joten kävi pieni läkähdys kaupunkiin palattua - tommonen 20 asteen lämpötilaero.

vaikka ilmastointilaite huristeli makkarin eilen miellyttävään reilun parinkympin lämpötilaan, nukuin huonosti. jalkoihin sattui ja sou not. ja silmät äityivät taas kipeiksi (mulla on kaikki oireet täältä!), kivointa on tuo sumentuminen. aattelin jo että verkkokalvot irtoo kun en mitn nää.

mökillä ei ole kokovartalopeiliä, joten vähänks mää yllätyin miten raskaana olenkaan. esikoinenkin kutsuu äitiä hellästi valaaksi... en jaksa nyt ottaa kuvaa mut yritän joku päivä. ilmankos eilen tuikki sukkapuikkoa sinne ihteensä kun juoksin rataspakolaisen perässä ruokakaupassa. että on kerkeejalkainen puoltoistavuotias.

mulla on ollut jotain ajatuksia, mut ei oo enää. sori kun oon tylsä, kuuluu luontoon.

ps. tulisko joku meille lajittelemaan ja pakkaamaan lasten liian pienet vaatteet kellarikomeroon vietäviksi?

ps2. haluisko kukaan ostaa neljää ruokapöydän tuolia, joissa on eri hyvä istua mutta joista on vähän kulahtanut maali istuinosasta ja pitäs siis maalata. kvartetti lähtee kympillä? entäs tilavaa sinistä ikean mammut-sarjan kaksiovista kaappia?

reilussa viikossa.

tukholman risteily. vesipuistossa puljaaminen. ikea. neuvola. korkeasaari. heureka. labrat. gardenia. siinä välissä esikoinen sukuloimassa pari yötä isänsä muassa. ja mulla työviikko = konttorille raahautuminen viimeistään aamuseissemältä.

ilmankos taittelematonta pyykkiä on sauna täynnä. olkoon!

neuvola rv 29

hemppa 108 (laskenut sellaiset nelkyt pykälää joten kräuterliemet kehiin), paino 75 kg (melkein poikien synnytyskuosissa...), verenpaineet omassa linjassa (alapaine yli 80), sf 26, kuset jees. lääkäri oli viimeksi laittanut lähetteen mm. sokruun ja kilppariin, ehkä pitäs käydä ne lähiaikoina kun väsyttää niin penteleesti.

öögat on niin kipeet etten kärsi koneella istua. tänään ajoin töistä neuvolaan yksi silmä auki, toinen valui vettä koko matkan.

raskausvertailu

ensimmäisestä raskaudestani on kymmenen vuotta, joten en enää erityisesti muista sen vaivoja alkuraskauden pahoinvointia ja loppuraskauden liitoskipuja, hiivatulehduksia ja parinkymmenen kilon painonlisäystä lukuunottamatta.

toinen raskauteni sujui helposti: lähinnä iltapäiviin ajoittuva pahoinvointi loppui rv11, olin koko raskausajan hyvävointinen ja energinen - jäin äitiysvapaallekin vasta reilu pari viikkoa ennen laskettua aikaa. vaivoista kiusallisin oli puolivälissä alkanut nenän tukkoisuus, joka jäi vasta synnärille. viimeisillä viikoilla vaivasi myös unettomuus ja koira saikin iloita aamuneljän lenkityksistä joulukuun pakkasissa...

tämä kolmas raskaus on ollut tähän mennessä raskain. liitoskipuja, supistuksia tai verenvuotoa ei ole ollut, mutta olen ollut suurimman osan ajasta tolkuttoman väsynyt. energisestä keskiraskaudesta ei oikeastaan ole ollut tietoakaan. kokopäiväinen pahoinvointi alkoi vähetä rv16 tietämillä muttei ole täysin kadonnut. keskittymiskyky on nollassa (kiva juttu töiden kannalta, siksi olenkin pitänyt jo kuukauden lomia... tällaisen postauksen kirjoittaminenkin vaatii keskisuurta ponnistelua), olen välillä itkuinen ja ahistunut, kaikki limakalvot silmiä ja nielua myöten ovat olleet yliherkkyystilassa rv8 alkaen, en jaksa kiinnostua oikein mistään (vähiten ulkonäöstä, putoo harakatkin langoilta kun meen kauppaan :D). lisärautaa suositeltiin viime neuvolakäynnillä (hemppa oli laskenut normi-150:stä alle 120:een) mutta olen ottanut sitä vain muutaman kerran, kun obsidanista menee pakki sekaisin enkä jaksa laittaa illalla rautaa valmiiksi yöpöydälle, kuten edellisessä raskaudessa (syön päivisin niin usein ja maitotuotteita, ettei silloin juuri kannata rautaa ottaa).

en tiedä, johtuuko tämän raskauden raskaus uusista ympäristöolosuhteista (taapero+työssäkäynti), hormonituiverruksesta (edellinen raskaus 9kk+imetys 1v3kk+uusi raskaus, ilman taukoja +tyttövauva) vai jostain muusta (sain varmuuden vuoksi lähetteen sokerilabroihin).

tarmokas minä on kadonnut jonnekin, ootteko nähneet?

älänpäs!

kesälomareissujen yhteydessä minä, huomattava erakoituja, olen joutunut/saanut seurata sivusta muiden lapsiperheiden erinäisiä tapoja. huomiotani on eritoten kiinnittänyt äläpättely, siis ihan jatkuva lapsen kieltäminen. enkä tarkoita tilanteita, joissa lapsi on saattamassa itseään tahi muita vaaraan, vaan esim. junan leikkivaunussa ihan normileikkimeininkiä ylläpitävää noin kolmevuotiasta ohjeistettiin ja kiellettiin jatkuvalla syötöllä kahden eri-ikäisen, naispuolisen aikuisen taholta. lapsen pelkkä meneminen istumaan leikkijunaan sai saatteekseen puolenkymmentä kehotusta tai kieltoa. laivan täksfriissä karkkihyllyjä silmäilevän koululaisen mitkään ehdotukset eivät kelvanneet äidille (äiti saisinksmä näitä - et ja älä nyt niitä ainakaan ota ja päläpäläpälä).

en väitä, että olisin  itseaina maailman hilpein ihminen, mutta millaisia lapsia kasvatetaan naama kroonisella norsunvitulla?

ps. juolahti tässä vaiheessa mieleeni, että liikkeelle lähtevässä junassa huomattavan raskaana oleva minä yritin taitella yhdellä kädellä rattaita kasaan ja survoa niitä säilytyslokeroon sekä pitää toisella kiinni rimpuilevasta natiaisesta, kun parin metrin päässä istui lauma paikoillensa juuttuneita raavaita miehiä ja naisia. norsunvittukasvatus?

jävla kaniner, gå till helvete!

kävimmä tukholmassa, risteillen. edellisestä reissustani olikin seitsemän vuotta. ihmekös tuo, kun nytkin ensimmäisenä yönä meni maarianhaminaan saakka valvoessa ja kuikuillessa ikkunasta vaahtopäitä uppookstäälaivauppookstäälaivauppookstäälaiva. mieskunta nukkui tietenkin perse homeessa.

kyseessä ei ollut mikään disaininmetsästysreissu, liikkeellä oltiin lapsten ehdoilla. eli vasa-museossa* ja gröna lundissa. gröniksen vieressä vetäistiin pirun hyvät ja edukkaat pitsat paikassa nimeltä olikohanse lejonberg. varmaan paras kasvispizza ikinä! päivän hortoilun jälkeen lilluimme - edelleen esikoisen toivomuksesta - laivan ihmisliottamossa. sen ja tukevan ilta-aterian jälkeen kuulkaa uni maistui, jopa minulle.

nyt mulla on sit ihan urpoa, kun esikoinen on isänsä muassa parin päivän reissulla maakunnassa ja miehen patistelin mökille.

taapero osaa muuten nousta seisomaan vessanpöntön kannelle noin 30 sekunnissa.

mulla on alkanut viimeinen raskauskolmannes (kai, rv kohta 29?)! oon taas väsy! ja neuroottinen!

*) siis vain ruåtsalaiset (ja ehkä ranskalaiset) voivat tehdä megaluokan turisteilukohteen paatista, joka ei saatana soikoon pysynyt pinnalla merillelaskussa! eikä niitä edes hävetä moinen suunnittelun kukkanen.

shoppashinpas!

vaikka tunnetusti inhoan shoppaamista (etenkin nyt, kun muistutan enemmän jättiläiskurpitsan nielaissutta hyljettä kuin ihmistä), polkaisin tänään päiväuniaikaan (ja isompien urosten lennokinrakenteluaikaan) lähiostoshelvettiin rättikaupoille. syy: en mahdu mihinkään vaatteisiini. tavoitteena oli yksinkertaisesti ostaa mahdollisimman halvalla ruhon päälle hieman helpommin ängettäviä rättejä. ei siis ollut mitkään erityisen eettis-ekologiset suunnitelmat - en halvatussa ala maksaa montaa kymppiä vaatekappaleesta, jonka ainoa tarkoitus on venyä pilalle parin lähikuukauden aikana. sori vaan maailma, tässä kohtaa semihipillä nyrjähtää.

ja mitäkä löysin? prismasta kahdeksalla eurolla koon XL mustat trikååcaprit (joo, just sellaiset mitä kaikki keski-ikäiset huldat käyttää), jollaisia en muutoin ikinä pukisi päälleni, ja kahdet värilliset versiot viime kesänä löytämistäni maailman parhaista kesäkengistä (halvat mutta mukavat jäljitelmät crocs-ballerinoista), alle 7 euroa pari. seppälän mega-ale-rekeistä siivilöin pari mustaa hameentapaista ja pitkän, ohuen, valkoisen trikootunikan, jossa voin liihottaa eteerisenä kaunottarena (EIPÄ TYRSKITÄ SIELLÄ) hellepäivinä. ei siis kovin häävi saalis vankasta yrityksestä huolimatta. mutta kun esmes henkkiksen mammavaateosasto on täynnään tyylilleni (ai mille) sopimattomia rättejä. ne kun ovat sellaista merihenkisehköä heja sverige -mallistoa. tiedättehän: tulvalahjefarkkuja, raidallisia pellavapaitoja, kukallisia hippihurmoksia. joo ja vittu miltähän tällainen nippa nappa 160-senttinen, jättikurpitsan valtaama 74-kiloinen liki nelikymppinen ämmänlatku näyttää poikkiraidallisissa tai kukallisissa vermeissä? helvetinmoiselta teeskentelijältä.

niin ja ostin mää vihreää kynsilakkaa, sellaista niiden pienten vihreiden koppakuoriaisten väristä. esikoisesta se oli hienoa :D

mut ekaksi ostin canesten kombia, tiedätte kyllä miksi. raskaus & kesä, mikä ihana yhdistelmä!

ihan niinku kaikki muutkin ny

olimma mökillä muutaman päivän. oisin saanu teille sieltä hirveen hienoja postauksia kesäisin kuvin, jos mun kännykällä vaan pystyis bloggaamaan järjellisesti. että syötiin grillattuja herkkuja (uuden grillin, joka oli pakkauksessaan lähinnä atomeina, kasaamisessa meni edellisenä iltana reilut pari tuntia... mieheltä siis, ite pidin kersat suurimman osan aikaa sisätiloissa turvassa hyhhysiltä JOITA MUUTEN OLI). ja lakkasin varpaankynsiä romanttisvalkoisella kuistilla uudessa nanson hellemekossa (tarjoustalosta -40% alesta räikeä, päällemahtuva halatti).

mut oli hyvin jees kesämeininki, esikoinen kävi uimassa ja silleen. saunontaa jiiänee. raskausmahan kanssa sohvasängyssä nukkuminen ei aina luonnistanut optimaalisesti ja keskellä yötä piti käydä seisomassa kylmävesipaljussa särkevien jalkojen takia. taapero taas nautti ulkoilun helppoudesta, heti herättyään oli survomassa lenkkareita jalkaan että nyt pihalle siitä!

ehkä mä joskus vielä nautiskelen mökillä aamuskumppaa. ekana mökkikesänä nääs olin raskaana, tokana imetin ja nyt olen taas raskaana. oletettavasti/toivottavasti ensi kesänä taas imetän.. yhtään ketään pilkkaamatta, alkaa olla aika lestaa tämä ajankulku.

mutta mökillä aamukahvikin maistuu ihan eriltä, kun sen juo katsellen mökin ikkunasta aamuauringon siivilöitymistä lehvästöjen lävitte. aah.

ja kotona taaperon pyllynpesukin tuntuu ihan eriltä, kun sopivanlämpöistä vettä tulee hanasta, eikä sitä tarvitse lantrailla kaasulla kuumennetusta ja kaivosta nostetusta vedestä, ja kaataa koussikalla hanurille. aah.

en valita, mutta kyrsiihän se

onpas ollut ihania kesäisiä päiviä! ja mitä sateesta, kesä kuivaa sen minkä kastelee! puistoretkiä, ulkoilua, pyöräilyä, kaikkee ihanaa tsillailua miehen loman alkua odotellessa (itsehän olen ollut jo 2 viikkoa lomarahavapailla)!

niinhän sitä luulis. one word: vatsatauti. esikoisella, keskiviikosta eilisiltaan. torstai vietettiin lapstenhuoneessa kolmestaan kökkien, perjantai olohuoneessa samalla kokoonpanolla. viikonlopusta miehellä alkoi loma - ja flunssa.

mutta koska on kyse ns. tavallisista sairauksista, en valita. välillä vähän tosin kyrsähtää.

tiedoksi yhden lapsen äideille: kun yksi lapsi sairastaa, se toinenkaan ei pääse ulos (ellei ole vaihtoehtoista ulkoiluttajaa esim. isä töiden jälkeen). ja toisen tervehdyttyä luultavasti sairastuu toinen. tai itse. tai se toinen aikuinen.

whoaah!