Saippuatehtailua...

pitkästä aikaa,
oikein urakalla,
ainakin kymmentä sorttia.

Varastoon, kesämyyntiin
ja markkinoille,
itselle ja muille.

Minähän en kesäkuumalla,
seiso keittiössä.
Ja se KesäKuuma
vielä tulee!

Huovutettu Saippua

Aikani aihetta väisteltyäni, itse asiassa aika

tarkalleen neljä vuotta,

kävi lopulta niin, että VILUKISSI sai

päänsä pidettyä ja jouduin

huovuttamaan VILLASUKKASAIPPUOITA.

Tarpeeksi jurnutettuani jouduin toteamaan,

että KRISTIINAN villat on niin

ihanan värikkäitä ja helposti huopuvia,

että oli PAKKO antaa periksi...

ja jos nyt tunnustan kaiken, niin innostuin

tekemään näitä enemmän kuin tarpeeksi

juuri VÄRIEN takia.

Miksi VILLASUKKASAIPPUA?

1. se voi olla nätti ja hauskannäköinen

2. kuorii ihoa hellästi.

3. matkalla kätevä, mukana "pesusieni"

4. no joo, klisee, mutta on luonnonmateriaali

5. toimii, kunhan ei jätetä lillumaan märkänä

Saippuankeittoa... osa 2

Seuraavana päivänä harmaanmustankukertava

saippua on jäähtynyt ja siitä painellaan

- kas kummaa, POHOJAMMAALLA kun ollaan,

salmiakinmuotoisia saippuoita...

perkkeet vain jäävät jäljelle.

Saippuapalikat laitetaan kuivumaan,

seuraavaksi siistitään kantit ja

laitetaan etiketti kylkeen, valmista tuli:

UHOO-SAIPUA

ehta POHOJALAANEN TUATET, jota

myy RUSTOOPUORI Seinäjoella,

VILLAVINTTI Isossakyrössä ja

TAITO PAUKKU Lapualla

UHOO-SAIPUA säästää naisväen hermoja:

tämä sen lavuaarin reunalle, mitä huushollin

miesväki käyttää käsiensä pesuun tullessaan

miehisistä askareista,

ei haittaa, vaikka saippuaan jää vähän

pikiraitoja, ei erotu, ei.

Saippuankeittoa... osa 1

Aika ajoin sähköpostiin kilahtaa viesti

Tilaajalta ja jostakin syystä Tilaus tulee

aina silloin kun

A ) ei ole kaikkia raaka-aineita

B ) puutalon keittiössä ei ole liian lämmin

Kumpainenkin syitä, jotka HIDASTAVAT

ratkaisevasti saippuanvalmistusta.

On sitten svielä se kohta

C ) minä en pidä värijauheesta.

Varoiteltuani Tilaajaa urakan viipymisestä

sain nopsasti Tavarantoimittajalta

tarvikkeet ja pakkasmittarikin

näytti suotuisampia lukuja.

Tehdas käyntiin.

Siispä sulatetaan kovaa rasvaa,

lisätään juoksevia rasvoja

ja

kaadetaan sekaan vettä, johon

on liuotettu lipeää.

Yksinkertaisesti sanottuna.

Hurautellaan sauvasekoittimella

kunnes soosi on sopivaa

ja mennään pilaamaan kerrassaan kaunis

vaalea saippuasoosi MUSTALLA

saippuavärillä !

( miksi minä en pidä värijauheesta on se,

että KAIKKI kipot ja kauhat ja sormet ynnä

väistämättä tiskipöytä ja moni muu paikka

saa osansa joko mustasta jauheesta tai

vielä mustemmasta öljy-jauhe-seoksesta.

Ja se pitää SIIVOTA erikseen,

eikä se lähde aina SOVINNOLLA )

Sekoitetaan, sekoitetaan ja tässä vaiheessa

soosi, tuleva saippua,

olisi vielä kohtuullisen HAUSKANväristä,

MUTTA EI, sekoitetaan KUNNOLLA !!!

Lopulta saippuasoosi on epämääräisen,

epäilyttävän harmaanmustankukertavaa,

kaadetaan muottiin,

annetaan SAIPPUOITUA,

jäähtyä ja

niin.... odotellaan seuraavaan päivään.

Homma jatkuu huomenna,

silloin kerron mitä tästä tulee....

JOULUpuodin TUNNELMIA...

Ihan ensimmäiseksi on pyydettävä anteeksi, että

kuvat ovat

HUONOJA, todella HUONOJA,

mutta olen niin malttamaton, etten

VOI OLLA LAITTAMATTA TÄNNE

JO JOTAKIN ....

ja sitä paitsi, meidän puorissa on oikeasti 

niin hämäränhyssykkää

kuin olla ja voi,

että on melkein mahdottomuus

saadakaan kunnon kuvia.

Selityksen makua, myönnetään.

Mutta meidän ensimmäinen 

JOULUpuotipäivä oli niin

mukava, että on nöyrästi 

kiitettävä

kaikkia niitä ihania ihmisiä,

jotka meillä eilen kävivät !

SAIPPUANKEITTOA...

... siis itse asiassa PITÄISI harrastaa

SAIPPUANKEITTOA, 

sen sijaan lusmuilen koneella ja katselen 

otoksia aiemmista

SAIPPUANKEITOISTA.

Kuvien aikaan SAIPPUANKEITTO

oli vielä alkavaa harrastusta,

mutta kuvien perusteella suhtautuminen

on ollut vakavampaa,

ei lusmuilua...

Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni

ja pyrkiä samaan,

tai vähän parempaan.

Saippua-aluset muuten on WÄRKKÄRIN,

ne ovat edelleen yhtä kauniita.

Ullakon Aarteiden Saippua

Tässä on meidän saippuat valmiina ensi viikonloppua varten...

etikettien kuvat ovat peräisin ihka oikeista 1920-luvun postikorteista,

herrasmiesten kuvissa oli ilmiselviä nastanreikiä,

tainnut isoäiti laittaa neidonkammarinsa seinälle...

Saippuat sisältävät palmu-, rypsi-, oliivi- ja risiiniöljyä, silkkikuitua ja kosmetiikkalaatuista

tuoksuöljyä. Ei mitään ylimääräistä, eivät kuivata ihoa ja pestä voi itsensä päästä varpaisiin ja vielä silkit ja kashmirit het perään !

Saippuaa !

Ihmetteleville tiedoksi, että saippuaa keitetään edelleen
ja ihan tuoreista rasvoista ja öljyistä !

Mukanamme kulkevat saippuat ovat kuitenkin saaneet kääreisiinsä 20-luvun postikorttien
viehkojen daamien ja tyylikäiden herrasmiesten kuvia...