VOITTOPALKINTONI !!

Tulipa mukava ylläri blogista: sinkkulaakson tarinoita.


http://sinkkulaaksontarinoita.blogspot.fi/search/label/arvonta 


nimittäin voitin sieltä mahtavan palkinnon.

Tietenkin kuvasin sen teille. 


Isäntä ihmetteli, kun tuli kotiin kantaen pakettia.....mitä 
täällä on ??? kun painaa näin paljon ???


Minua vähän hymyilytti, kun en muistanut sanoa
että painoa paketilla on !!!!!

Kuten hän mainitsi blogissaan näin:


Joka tapauksessa, 2-vuotispäivää pitää tietenkin juhlistaa pienellä arvonnalla ja tällä kertaa luvassa on tuunaus- ja DIY-henkinen paketti!












 



Kyllä olet mahtavasti tuunannut nämä kaikki !!!



Tässä vähän lähikuvaa:

Tämä oli se joka painoa antoi paketille :)

 

Kynttiläjalat panin vielä esille,
laitoin vain kynttilät niihin.

Reunassa oli v.punaista bling blingiä.
Monet arvaatte kuinka paljon pidän siitä.

Aion katsella jospa löytäisin ton
väriset pitkät kynttilät jostakin.

Nyt ei ollut kuin nuo valkoiset.
En polta noita kruunukynttilöitä,
mutta panin kuitenkin esille,
kun kyntteliköt ovat niin kauniit.


Suunnittelin että tuohon sydämeen
laitan jonkin purkkikukan tänne sisälle.
Jätän tuikkujen polton syksymmälle.
Jospa löytäis vähän ton värisen kukan 
kuin toi pitsi on.



Vielä tämä ihanuus lopuksi:

Se pääsi heti kunniapaikalle,
uunin luukun ripaan S-koukulla 
roikkumaan. En malta käyttää,
laitan sen piristämään keittiötä.



TUHANNET KIITOKSET SINKKULAAKSOON !!!






Eilen innostuin laittamaan Floridan matkakuvia albumiin.

Kuvat ovat tulleet jo ajat sitten, mutta albumit ostin
viime viikolla S:joelta.
Meillä ei ole kauppaa tällä pienellä paikkakunnalla,
missä tuollaisia myytäis.

Siellä ne nyt ovat suht hyvässä aikajärjestyksessä.


Mä tykkään vielä tehdä kuvista paperiversioita, ja laittaa
ns. vanhanaikaisesti albumiin tekstien kera.

Isäntä ihmettelee............kukahan noita katselee ???
Jos annat jollekin nuo albumit, niin katsojalle tulee
kauhuilme päälle, tuumas isännyys.

Minun mielestäni, kuvia voi katsella, ei niitä jokaista
tartte tarkkaan syynätä, onko korren väri
 vihreä vai keltainen.
Onko seebroilla samanlaiset raidat ?? muuten ei ole :) :)

En tarkoita kuvien katselulla,että siinä menis koko ilta
ja muut asiat unhottuis tykkänään !!
Sivuja voi plarata jokaisen vauhdin mukaan.

Aina joskus otan albumin esille, haen sieltä tietoa,
vaikkapa koska meidän saunaremontti on tehty ?
Kuvien laitto albumiin on samalla rokumentointia.

Sanokoon kaverit mitä tykkäävät, tai olkoon katsomati,
mä tilaan edelleenkin paperikuvia.
Vaikka koneellahan ne mulla on, ja vielä irtokovalevylläkin.

p.s. en taida ihan luottaa näihin nykyajan vempaimiin :)??!!!




Oletko muistanut osallistua minun blogini arvontaa ?

http://tuijankortteilua.blogspot.fi/2018/01/arvontaarvonta.html

VOITTONI.

Blogissa: Kotona Annin kanssa http://kotonaanninkanssa.blogspot.fi/2017/04/arvonta-suoritettu.html

 oli blogin synttäriarvonta. 
Osallistuin myöskin siihen, kas minäpä voitin mukavan palkinnon:

Tämän pussukan, sekä mukana oli myös kaunis kortti.

Kuten huomaatte pussukassa on vetoketju, jotenka sen avulla saan
laittami tavarat pysymään siellä.

Nimittäin aion ottaa tämän vesijumppa rahojen säilytykseen.
Sinne kerta maksu on 3 e. Otan yleensä tasarahan mukaani, silloin
on hyvä olla vetskari pussukassa, että kolikot eivät tipu koppani 
pohjalle.
Minulla on useamman kerran maksut mukana, jos ei tiskillä
ole kukaan, voi uintimaksun jättää, eikä tarvitse odotella henkilöä
vastaanottamaan rahani.


Kiitos paljon Anni mukavasta ja tarpeellisesta voitosta.

Tuo kortti on hyvä vaikka kirjanmerkkinä.



Minulla on taas uusi kirja odottamassa lukemista.

Kirjasta pieni ote:

Kypros, rakkauden saari, yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Vähän yli parikymppiset suomalaisjääkärit samanikäisten reservinupseerien johtamina valvomassa Vihreän linjan koskemattomuutta. Haaste oli kova, mutta pojat vastasivat siihen.


Kirja on mielenkiintoinen, koska oma veljeni oli siellä 
rauhanturvaajana.

Olin silloin  tyttönen, kun hän sinne lähti.
Muistan aina kuinka kova paikka äidille se oli. Hän tiesi, mitkä vaarat
olivat vastassa.

Veljeni haki Kyprokselle, ja kun kirje tuli kotiin, veljeni avasi sen....
.....pääsin sinne, hän sanoi.
Muistan äitini ilmeen.......ja pää painuneena tuumas........arvasin !!

Minä en tuota asiaa oikein ymmärtänyt, mutta aistin äidin pelon.

Onneksi kaikki meni hyvin ja veljeni pääsi ehjänä kotiin.

Ei hän minun kuulleni puhunut siellä olostaan, minähän olin pikkusisko, joka ei ymmärtänyt niistä asioista.
Tuliaiset olivat mulle vain tärkeitä asioita.

Enkä jälkeenpäin ole häneltä kysellyt ?? 


Katsotaan minkälainen on kirjan sisältö ??
Onko sellainen että kiinnostaa lukea.


Meillä on vielä lunta maassa, aurinko tosin paistelee ja
lämpötila on jopa 10 plussaa.


Kävin kaupassa, ostin itselleni viilin kanssa tämmöisiä
Sysmän luomumyslejä.

Myslimme valmistetaan kotimaisesta kokojyväkaurasta.
Luomuhunaja rapeuttaa ja makeuttaa myslin yhdessä ruokosokerin
ja rypsiöljyn kanssa.
Omena ja karpalo maustavat myslin. Kaikki raaka-aineet ovat
luonnonmukaisesti tuotettuja.


Toivottavasti noissa ei ole rusinoita, niitä kun jokaikinen pakkaus
sisältää, mitä lueskelin kaupassa.

Nimittäin mä en tykkää rusinoista missään muodossa.

Äiti kun teki lettipullaa, niin siivuistakin kaivoin rusinat pois.
Jos oli paksumpi siivu, niin valoa vasten katsoin, onko jokin tumma
möykky sisällä. Ei auttanut kuin kaivaa sormilla rusina pois. 





Onhan mulla vielä nämäkin lehdet lukemati.
Tilasin ton Hyvä Terveyslehden määräaikaiseksi.
Pitää vain muistaa peruuttaa se.
Taas kerran totesin, en yksinkertaisesti tahdo ehtiä lukea lehtiä.

Tietenkin luen päivän lehden (Ilkan), paikallissanomat ja muutama muukin lehti tulee plarattua läpi.

Aikoinaan peruutin kaikki tän tyyppiset lehdet, enkä ole yhtään niitä
kaivannut. Olen ollut päinvaistoin onnellinen kun lehtipino ei tuossa
vieressä kasva, säästämpä melkoisen kasan eurojakin !!!

VOITTO TULI KOTIIN !!

Osallistuin arvontaan blogissa: https://ski67.blogspot.fi
ja mitenkäs ollakkaan voitto osui minulle !! 

Blogissa oli tasan 13 000 kävijää ja sen kunniaksi Fairytale
laittoi pystyyn arvonnan.



https://ski67.blogspot.fi/2017/03/tasan-13-000-kayntia-blogissa.html

Tuosta linkistä pääsette hänen arvontasivulle.

ISO KIITOS palkinnosta, joka tuli tänään postissa kotiini.

Siinä iso läjä monenmoista askartelutavaraa.

Vähän lähempi kuva osasta :

Blogin kirjoittaja lähetti myös kaksi ATC-korttia:

Tässä kortti jonka nimi on: Lapsuuteni aarre.


Tässä myös toinen kortti, nimi on: Muistojen metsä.

Eikö olekkin kauniita ja ihanasti noi nimet sopivat kortteihin.
ATC- korttien koko on 8,7 x 6,2  jos nyt oikein mittasin :) ??
ja ovat sellaisia haasteita, johonka voi osallistua kuka vain.
Näitä keräillään ja vaihdetaan toinen toisiltaan.
Minun korttini olivat pienessä muivipussissa, takana luki kortin
tiedot: kortin nimi, kortin numero, päivämäärä, ja ketä tehnyt=artisti,
ja millä nimellä saa julkaista.

Korttimaailmassa  näillä on omat tekijänsä sekä keräilijänsä.

Minä olen kerran osallistunut ihan alkuaikoina, kun aloitin tekemään kortteja.


Mutta minä innostuin tekemään ihan normikokoisia kortteja,
näistä materiaaleista jotka olivat kuoressa.


Tämän pääsiäiskortin tein, kaikki materiaalit ovat voitostani:

Tästä tein ihan simppelin kortin, toi teksti ei ollut mukana.
En yleensä lähetä pääsiäiseksi kortteja.
Ainoastaan mieheni tädille laitan kortin, haluan muistaa häntä
tälläisellä tervehdyksellä. Ikää hänellä on jo melkein 98 v.


Parin  kortin tekemiseen,  iski inspis.!!!

Tässä on käytetty pohjapaperi, oikealla kulmassa olevat kiekurat, olivat
voittokuoressa, loput omasta varastosta.
Tämä on menossa yhdelle lapsenlapsellemme.

Pohjapaperi, kukat, napit pojan kuvassa, ovat voittokuoressa tulleita.
loput omasta varastosta.
Tämä taasen menossa edellisen pikku veljelle, joka on kova potkimaan
jalkapalloa.



Tänään olen pakkaamisen välissä .......kortteilut !!!

Olemme lähdössä sunnuntaina ystäväpariskunnan kanssa pohjoiseen.
Katsotaan löytyykö siellä lunta.

Mutta tässä on vielä päiviä, jopa synttärijuhlaa on tiedossa.

Aion ottaa nämä somevälineet mukaani, postailen teille
ja laitan kuvaa jos vaikka löytäisin lunta.

Minä en hiihtele, käyn tekemässä kävelylenkkejä. Siinä on mukava
pysähtyä ottamaan kuvia.

Varmasti palailen tänne blogiini ennenkuin suuntaamme auton 
nokan kohti pohjoista.

 


 

EIHÄN SE POISSA PYSYNYT !!!

No tietenkään Söör Migren minusta kauas lähtenyt, paremmin voi sanoa pysyi kiinni minussa kuin takiainen.

Aamuyöllä.............en edes jaksanut kattoa kelloa........Sööri
se pussutti mun päässäni ja silmien takana.

Minä hamusin silmät kiinni yöpöydältäni täsmälääkkeen,
suuhun vain, siellä se suli äkkiä, ja vettä kurlutin perään.
Lähti viimeisetkin maut hampaitten koloista pois.

Yritin nukkua...........ja yritykseksi se jäikin.

Kömmein yhdentoista paikkeilla.............siis päivällä .....sängystä pois, keitin puuron ja laihakahvini ja katselin
päivän aavisin siinä samalla.

Jotenkin alkoi tuntumaan paremmalta ja päähäni iski
..............ei siis migreeni..................vaan ajatus, jospa siivoaisin
sellasen normi viikkosiivouksen.

Eipä meillä niin joulusiivousta tartte tehdä, kun olemme kahdestaan isännän kanssa kotona.

Mutta tykkään silti laittaa joulua, lapset varmasti tulevat joko uudenvuoden tai loppiaisen tietämin käymään.

Voihan silloin vielä tätä joulukoristelua olla, näkevät lastenlapset sitten mumman ja paapan joulun.

Yläkertaan en laita mitään, kun se on lähinnä nukkumapaikkana, kun pojat perheineen tulevat kotiin.

Me emme käytä sitä ollenkaan, olemme valloittaneet tän alakerran itsellemme.

No onhan siellä kaikilla sängyt, hyllyt, sohvakalusto aulassa sekä kaikenmoista muuta härpäkettä.

Mulla on siellä kahdessa vaatehuoneessa myöskin tavaraa, on kesävaatteet, kengät, matottoja, ja kaikenmoista muutakin ylimääräistä roinaa.......niin ja nämä joulujutut menevät sinne myöhemmin.

Huh huh jos meidän tästä pitäisi muuttaa pois, olis muuten banaanilaatikot poikineen täynnä härpäketavaraa.
Kait sitä silloin valikoituu tavarat, ettei niitä kaikkia rupea
rehaamaan perässään.

No se on sitten sen ajan murhe, eletään tässä niin kauan kun jaksamme.

 

Laitoin vähän myös tänne alakerran vessaan joulua.

Meillä oli tiistaina vesijumpan päätöskahvittelu.
Vetäjämme oli meidät yllättänyt, ja arvottiin muutama 
arpapalkinto.
Kas kumma minä sain yhden voitoista:

Minä en sitä ottanut edes kuvausta varten tosta sellofaanista
pois, kun meinaan antaa hyvän kiertää !!!!

Ohjaajamme antoi meille vielä paperipussukan, kuten joskus
kansakoulussa saatiin. Pussissa oli nämä ihanuudet :

Nisuäijä sekä ihana kynttilätuikkukippa.

Hän oli itse nämä virkannut, tossa keskellä on pitsiä ja siitä jatkanut virkkaamalla ylä ja alaosan.

Mukana oli tuollainen vanhanajan kiva kortti.

Kyllä me jumppalaiset annoimme molemmille vetäjille myös
kortin jonka sisällä oli lahja. 
Me vuorotellen keräämme toisiltamme rahaa, ja jokainen 
panee kortteihin oman nimensä.

Näin haluamme pienellä summalla kiittää heitä jouluisin sekä
keväisin suuresta työstä, mitä he tekevät joka tiistai meidän
kanssamme.

Meidän ryhmä on ns. vapaaehtoinen, jotenka heille ei Kansalaisopisto maksa mitään palkkaa.

Ihanaa kun he ova jaksaneet  tulla joka tiistai meitä jumppauttamaan.

Vesijumppa on meille monille hyvä liikuntamuoto, kun emme pystyisi tekemään kuivalla maalla liikkeitä.
Vesi antaa vastusta, mutta myös helpottaa tekemään liikkeitä.

Näin on tääkin päivä jo illassa. Pihalla on pimeetä, onneksi
on hitusen lunta.

Eipä tän kummempia kuulu, joulusta minulla ei ole stressiä ollenkaan. Kaikki laatikot ja leivonnaiset ostin lähetysmyyjäisistä.
Ei tartte kuin kypsentää se meidän pieni kinkku ja aattokahvittelua varten teen tortut silloin vasta.
Teen tortut valmiista taikinasta, ja muutama kerralla, ovat tuoreena hyviä.
Loput herkuista otan pakkasesta, mitä nyt vähäsen niitä
syömme.

Tässä ehtii hyvin kutoa sukkaa tai lueskella tai kirjoitella
teille, jos te vaikka ehtisitte lukemaan !!!