 |
| "Meitsi on kohta jo kahdeksan kuukautta ja istun tässä ihan muina naisina." |
Vauvoille on hauska neuloa siksi, että pienet tekeleet valmistuvat nopeasti. Mutta niinpä ne myös jäävät pieneksi nopeasti – haikeana pesin ja pakkasin pois viime kesänä neulomani harmaan puuvillatakin. Vaikka jossain vaiheessa epäilin sen käyttökelpoisuutta, se oli ahkerasti Elsan päällä koko kevään ja kesän.
Seuraava versio valmistui parahiksi eilen. Tässä oli lankana Kerä-lankakaupan Jonnalta lahjaksi saamani tummanvihreä Isager Alpaca 2, jota täydensin jämälankaraidoilla. Ja pikkuisen söpösteltiinkin sydämenmuotoisilla napeilla. Malli on ihan peruskauraa joustinneuleresoreineen, joten sen tarkempaa ohjetta en ala tähän kirjata.
Tosin heti tämän villatakin aloitettuani tajusin, että oikeastaan Elsa tarvisi eniten sellaista yksinkertaista luottovaatetta kuin musta tai harmaa neuletakki. Meidän vauvanvaatteemme ovat enimmäkseen kirkkaita ja kirjavia, joten niiden kaveriksi sopisi parhaiten yksivärinen neule. Seuraavaksi valmistumassa onkin sitten harmaa puuvillaneule, ja päässä muhii ajatus tehdä vauvaversio omasta luottoneuleestani, lähes päivittäin käytössä olevasta mustasta merinovillaisesta Filippa K:n neuletakista.
Vauvaneuleissa on myös se hyvä puoli, että pieni malli löytyy omasta takaa. Tosin kuvaushommissa saa olla aika nopea: edellisen otoksen jälkeen tilanne nimittäin oli aika pian tämä:
