Viikonlopun tokoseminaari

Äärimmäisen mielenkiintoinen viikonloppu takana, Joanna Heweltin kaksipäiväinen tokoseminaari Lahdessa. Aivan uudenlaisia lähestymistapoja asioihin, mielenkiintoisia oivalluksia. Koetan kirjoittaa tähän nyt muistiinpanot mitä sain kirjoitettua luennosta, muiden treeneistä ja Nessien treenistä. Koska kielenä oli englanti, niin käännösvirheitä on aivan varmasti - joten tekstit ovat minun tulkintani asioista. 

Luennot:

Treeneihin valmistautuminen

Suunnittele treenisi, mitä, miksi ja miten. Mitkä ovat kriteerit ja mihin panostetaan. Suunnittele treenisi niin että suunniteltu kriteeri täytyy. Mieti ongelmat mitä voi treenatessa tulla ja miten ratkaista ne. Mieti mitä pitää treenata, ei sitä mitä on kiva treenata. Jos koira ennakoi treeneissä, niin toimi päinvastoin (meinaa pysähtyä, älä pysäytä) - kykene yllättämään koiraa, koiran on oltava valmis toimimaan. Nuoren koiran treeneissä keskitytään vauhdin saamiseen, ei hiljentämiseen. Intensiivisyyden säilyttämiseksi treenin olisi hyvä olla lyhyt. Jos vaadittu asia onnistuu ensimmäisellä kerralla, niin palkkaa megapalkalla äläkä toista. Kokeessakin asiat suoritetaan vain kerran. 

Treenin seitsemän tärkeää asiaa:

Balanssi
Balanssi lelupalkan sekä namipalkan välille. Leikki, jossa vaihdetaan lelupalkasta namipalkkaan käskyllä. Siinä saa kuuntelutreeniä, sekä rakennettua mielialan vaihtelua treeniä varten äänensävyn mukana. Vaikka alkuun erottelutreeniä opetellessa namipalkka annettiin samalla ilolla kun lelu, niin ajan myötä äänensävy lelun kanssa iloisempi kun namissa. Sama äänensävy käyttöön liikkeisiin sen mukaan, halutaanko millä mielentilalla suoritus. 

Vaihto
Koiran on hyvä osata vaihtaa lelusta toiseen käskyllä. Vaihtoa pitää pystyä tekemään ohjaajan lähellä sekä kaukana.

Lähettäminen
Lähettäminen, varsinkin kuolleelle lelulle, kriteereistä kiinni pitäminen. Koiran pitää juosta hyvällä innolla lelulle ennen kun sitä aletaan viemään esim. ruutuun. Uudessa paikassa testataan aina ensin, miten juoksu pelkälle lelulle onnistuu - mikäli ei toimi normaalisti, niin ei vaikeuteta ja viedä lelua esim. ruutuun. 

Itsekontrolli
Käsky koiran kontrolloimiseen ja siitä vapautukseen. Opeta koira "jähmettymään" eri tilanteisiin, esim. pitämällä katse ohjaajaan, pitää käsikosketusta, poseeraa kuvaa otettaessa. Kertoo koiralle että pitää odottaa siinä käytöksessä, mikä nyt on. Aina pitää olla vapautussana, jotta koira pysyy aktiivisena. 

Kontakti
Kontaktia pitää pystyä pitämään paikallaan sekä liikkeessä. Kontaktitreeni aloitetaan siten, että hyvä kontakti on jo ennen sivullaoloa (eli treenataan koira ohjaajan edessä). Kontakti pitää pysyä ensimmäisestä käskystä vapautukseen asti. Sama kuin lelulle lähettämisessä, mikäli kontaktitreeni ei onnistu ohjaajan edessä uudessa paikassa niin ei tehdä seuruuta.

Koiran asenne seuruuseen, peruutetaan koira kontaktissa edessä ensin hitaasti ja sitten nopeasti. Palkataan kun koira on iloisen pomppiva ja halutaan sitä asennetta siihen hitaaseenkin kävelyyn. 

Nenäkontakti
Nenäkontaktin opettaminen ja sen käyttö eri tilanteissa. 

Vati
Vatia käytetään opettamaan koiralle seuruupaikkoja sekä takajalkojen olemassaoloa. Samoin myös sivulletuloon, lähetetään koira kiertämään vatia ja siitä vauhdikkaasti sivulle.

Jotta koiralla pysyy balanssi treenatessa, on kaikkea hyvä treenata molemminpuolisesti. Seuruu oikealla että vasemmalla, kiertoa molemmin puolin. Pennulle kaukokäskyjen opettaminen sekä etu- että takajalat paikallaan. Tällöin saavutetaan kroppaan balanssi, eikä hinkata vain yhteen suuntaan. 

---

Kuinka loistaa kilpailuissa?

Ensivaikutus antaa kuvan tuomarille siitä millainen koirakko kehään tulee. Kehääntullessa ohjaajalla pitää olla varma olo siitä, että koira pysyy vierellä ja kontaktissa. Treeninä pelkkää uuden paikan treeniä, eli ajetaan paikasta toiseen, koira autosta ulos, kontaktitreeni ja taas uuteen paikkaan. Vahvistetaan kontaktia eri paikoissa. Koska koira ja ohjaaja muodostavat tiimin, pitää ohjaajan olla valmiina paikkaamaan koiran heikkouksia. 

Ohjaajan pitää kyetä keskittymään vain koiraan ja liikkeisiin. Ei vuorovaikutusta liikkurin ja tuomarin kanssa, liikkuri kyllä kertoo mikäli olet mennyt väärään paikkaan. Siirry kokeessa paikasta toiseen sillä asenteella, että itse haluat siirtyä eikä siten että sinua on käsketty. Sinä olet kehässä mestari, tunne se itse ja anna muiden nähdä se. Rauhallisuus ja itsevarmuus auttavat myös koiraa tekemään parhaansa. 

Varmista, että olet treenannut monta kertaa eri kisatilanteita. Tarkkaile muiden kisaamista, mieti virheistä että miten olisit itse korjannut ne  ja treenaa niitä. Luo rituaaleja itsellesi ja koirallesi. Tee kokeisiin suunnitelmat A ja B (ja C, D, E), mitä voisi käydä ja treenaa niihin. Treenaa julkisilla paikoilla. Pyri pysymään rauhallisena kun jotain menee väärin kilpailuissa. Mikäli koira lähtee hepulilenkille kesken kokeen, mieti tilanne koska kutsut koiraa takaisin. Todennäköisemmin tulee takaisin luokse silloin kun on kasvot ohjaajaan päin vs takapuoli ohjaajaan päin.

Täysi fokus jo kehään astuessa. Koira kontaktissa koko kehän ajan, paitsi tietenkin tilanteet joissa koiran pitää keskittyä muuhun. Joanna tykkää siitä että koira pitää kontaktin maahanmenossakin, kyynäröiden alhaallapysyminen treenataan erikseen. 

Sosiaalinen palkka ja sen tärkeys. Sosiaalista palkkaa annetaan liikkeiden välillä kun koira on kontaktissa. 

Heelwork - it´s a showtime! Älä mieti asioita mistä saa pisteitä, mieti asennetta millä teette kokeen. 

Mieti teknisiä pikkuasioita, jotka näyttävät kokeessa hyvältä. Esimerkiksi jättävissä kun kuljet koiran taakse niin koira pitää katseen eteenpäin. Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa asioita, mutta älä muuta liian montaa asiaa kerralla. 

This is our passion! Enjoy every moment!

---------------------------------------------------
Muita huomioita treeneistä:

- opeta koirallesi käsky katsomiseen. Minne tahansa ohjaaja kulkee, niin koira katsoo ja pysyy siten tehtävän tasalla, eikä haahuile muuta. Jos koira vaikka haistelee ruudussa, niin ei kielletä vaan pyydetään katsomaan
- aina pitää reagoida mikäli koira ei keskity. Keskeytetään tehtävä ja mietitään jotain mikä kannustaa tekemään asiaa iloisesti. Esimerkiksi kapulalle lähettäessä avustaja heiluttaa lelua matkalla. Mikäli vilkaisee lelua, keskeytetään homma "hei, hei, mitä teet, tuus takas" ja lähetetään uudestaan. 
- jättävien liikkeiden nopeuteen vaikuttaa se ajatus, mikä koiralla on käskystä. Tarkoittaako istu paikallaan kököttämistä, vaiko sitä siirtymistä istumiseen?
- seuruu opetetaan käännöksin. Käännöksiä oikealla ja vasemmalle, sitten pari askelta ja käännös. Niiden avulla löytyy oikea seuruupositio
- targettitreeni - targetin on hyvä olla korkeampi ja kriteerinä pitää olla molemmat etutassut. Ensin haetaan asenne ja vasta sitten staattisuus
- mikäli jotain treeniä pitää toistaa useamman kerran, vaikka se sujuisi täydellisesti, niin väliin aina jotain muuta 
- käsky namiin katsomiselle. Opetetaan koira katsomaan namia laittamalla koira istumaan, nami eteen ja koiran pitää katsoa koko ajan namiin. Mikäli katse harhailee, niin nami pois. Tämän avulla voidaan opettaa esim. ruutua siten että lähdöstä alkaen koiran fokus on suoraan ruudussa
- luoksetulon stoppia targetilla namin heittoleikin avulla. Luodaan koiralle ajatus stopista että se tarkoittaa etujalkojen iskemistä, ei sitä paikallaanoloa
- kaukoihin ei takajalkatargettia, koska sitä koira joutuu hakemaan takajaloilla ja luo sitä teputtelua takajalkoihin mitä ei haluta
- nuorta koiraa kuljetetaan ihmismassojen läpi namittamalla, lelulla tai kantaen. Helpotetaan tilanne siten
- noudon harjoitusta lelulla: heitetään lelu, hetsataan ja juostaa yhtäaikaa lelulle. Kun koira nappaa lelun, käännytään ympäri ja juostaan taaksepäin ja heitetään toinen lelu sinne suuntaan. Luodaan koiralle kiire takaisinpäin

Joannalla oli hyvä katsomus suhteeseen koiran kanssa. Koiran pitää voida luottamaan ohjaajaan ja ohjaajan koiraan. Koiraa ei viedä tilanteeseen mistä se ei selviä, vaan pyritään aina luomaan koiran tasolle sopiva tilanne. Mikäli ihmisiä on liikaa, käsketään heitä kauemmas tai siirrytään itse paikalta pois. Koiran pitää oppia siihen että ohjaaja hoitaa arveluttavat tilanteet. 

----------------------------
 Nessien treenit:

- treenataan tilanteissa, missä koira pystyy toimimaan
- karkaamisella on oltava aina seuraus, eli häkki kehän laidalle ja mikäli lähtee viipottamaan jonnekkin niin koira häkkiin
- pidetään remmi jatkuvasti kiinni ja mikäli karkaa toisen ihmisen luo niin ihminen ottaa remmistä ja vie jonnekkin kiinni. Hylätään siihen kunnes omistaja "pelastaa". Eli hauskaa on vaan oman ihmisen kanssa
- seuruuta seinän vieressä ensin 10 sitten 15 ja sitten 20 askelta. Pienestäkin virheestä paluu aina alkuun asti
- palkka seuruussa liikkeestä
- alustan kanssa juoksentelua, uusi korkeampi alusta
- treeniä lelun ja alustan kanssa. Leikitetään lelulla, irroituskäsky, käsky alustalle ja heti jes!-lelulle

Syksyn touhua ja rallattelua

Kesä meni helteineen viimeinkin ohi ja syksy saapui. Kaikkine työkiireine on tässä onneksi ehtinyt jotain muutakin tekemään. 

Syksyllä tehtiin pikkureissu pohjoiseen, kun Mari kutsui mökkeilemään pariksi päiväksi. Viikko ennen reissua iskenyt megaflunssa meinasi vesittää koko reissun, mutta lähdettiin kuitenkin. Pidemmät patikoinnit jäi väliin, mutta pienempiä lenkkejä kun käveltiin rauhakseen niin henki kulki. 

Perjantai-iltana hypättiin Tikkurilasta yöjunaan ja se oli varsinainen kokemus, mulle. Matka Ouluun kesti 8 tuntia ja koirathan sen nukkui nätisti. Itse heräsin suhahduksiin, kolahduksiin ja hytin ohi kulkeviin matkustajiin. Onneksi tosiaan oli makuuhytti, en olisi nukkunut sitäkään vähää mitä nyt tuli nukuttua. Pakko kuitenkin kehua tuota yöjunamatkustamista koirien kanssa, todella vaivatonta, kun vaan itse osaa nukkua. 

Mari oli Oulun asemalla vastassa ja siitä sitten ajeltiin mökille. Ensimmäisenä päivänä kevyiden päikkäreiden jälkeen käytiin tutustumassa Syötteeseen. Sunnuntaina käytiin valloittamassa Riisitunturi ja maanantai talsittiin ihan vaan mökin läheisyydessä. Tiistaina ajeltiin jo kotiin, ihana miniloma takana. Täytyy sanoa että Nessie yllätti kaikkein eniten tuona aikana, pieni riiviö käyttäytyi niin hienosti ja tottelevaisesti että en vieläkään uskoisi. Okei, kyllä se varasti Marin leivän kädestä mutta noin muuten ei mitään ihmeellisyyksiä ollut. Sinna on kokenut reissukoira, Nessiestä tulee kovaa vauhtia samanlainen :)

Paluu arkeen otettiin sitten rytinällä, Nessie on käynyt Oilin kursseilla ja Sinnan kanssa aloitettiin rally-tokon avoimessa luokassa kisaaminen. Nessien kehitys on ollut huimaa ja pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä että voisi siirtyä jo seuraavalle kurssitasolle, alkaa tuntua hommat helpoilta (vaikka parasta tuossa ryhmässä onkin se häiriön määrä, mitä ei muualta saa).

Sinna sai rally-tokon RTK2-tunnuksen kolmella kokeella:

6.10.   Kouvola 94p.
13.10. Porvoo 94p.
3.11.   Lahti 86p.

Suurimpina virheinä meillä on Sinnan napsiminen, joka johtuu ihan vain siitä että sillä on niin ssssairaaan hauskaa. Ja koska meidän koehistoria on jännittämisestä johtuen surkea, en millään haluaisi puuttua noihin, mutta kai se on pakko. Lahden kokeessa lähti myös -10p siitä että en huomannut yhden istumisen olevan niin hidas. Noin muuten olen vihdoinkin saanut taottua päähän kylttien liikkeet. Tosin nyt viime kokeessa yksi kyltti oli vielä epävarma, mutta se selvisi tuomarilta :D

Tähän asti rallattelu oli meillä Sinnan kanssa tavoitteena. Mutta koska tokoura alkaa olemaan jo haudattu, niin ilmoittautuduttiin sitten rally-tokokurssille ja lähdetään sitä voittajaluokkaa treenaamaan. Sinnalla on niin hauskaa treenatessa, että eläkkeelle ei vielä täysin jouda :)

Takaisin kouluun

Onneksi nämä helteet alkaa pikkuhiljaa helpottamaan, veikkaanpa että possuset olisivat saattaneet muuttua norpiksi sen uimamäärän perusteella mitä ollaan uitu. Nessiekin löysi sisäisen silakkansa ja siirtyi sujuvasti uimaan ilman pelastusliivejä. Meillä on aivan ihana, matala ranta missä käydään, siinä voi itse kävellä koirien vieressä pidempääkin matkaa ja koirat saavat kätevästi matkauintia. Parempi rauhallinen etenemä kun revittely lelun perään. Sinna tosin revittelee vähän joka suuntaan, mutta hullulla on halvat huvit 😂

Eilen oli sitten paluu arkeen harrastusten osaltakin. Kotona ollaan joka päivä tehty jotain pientä, lähinnä keskitytty Nessien kanssa kapulan nätisti pitämiseen. Pieni työvoitto saatiin kun tunnarikapula haettiin nätisti kauempaa käteen. Viime lauantaina käytiin ottamassa jo tuntumaa hallitreeniin, mutta eilen aloitettiin sitten kunnolla kun Oililla alkoi taas kurssi.

Päädyttiin samalla jatkokurssille, missä ollaan nyt vuoden verran käyty. Hyvä häiriöpaikka, siinä kun kaikki tekevät samaan aikaan. Tuo on juuri sitä mitä eniten tarvitsemme. Nyt ensimmäinen kerta oli vähän kevyempi, hallissa oli yllättävän hikistä niin teimme pieniä pätkiä ja lepäilimme välissä. Nessiellä alkoi harmillisesti juoksu juuri tähän kurssin alkuun, joten vesihirviö oli hyvin rauhallisessa mielentilassa. Käytiin läpi sosiaalista palkkaa, mikä oli jälleen kerran hyvä muistutus sen treenaamisen tärkeydestä. Sosiaalinen palkka on se palkkausmuoto mikä ohjaajalla on aina mukana, myös siellä koekehässä. 

Vaikein hetki Nessiellä eilen oli luoksetulotreeni. Tehtiin "kuja", missä toiset koirat ja ohjaajat olivat luoksetuloväylän molemmin puolin. Välimatkaa oli niin riittävästi että kenenkään ei tarvinnut ahdistua tai jännittää. Nessie on viime aikoina alkanut pysymään hienosti paikallaan, mutta en halunnut riskeerata varsinkin kun pöksyt jalassa tilanne on erilainen. Oili piti kiinni kun kävelin kauemmas ja tulin palkkaamaan - Nessie istui hienosti. Siinä kun kävin palkkaamassa niin Oili puhui jotain ja siinä samassa Nessie tajusi että takana istuukin kiva täti. Kun lähdin uudestaan kävelemään kauemmas, niin kakara oli kiepsahtanut ympäri Oilia moikkaamaan. Pysyi kuitenkin lopulta ja nätisti juoksi luoksekin. 

Kyllä tuohon kakaraan saa vaan olla tyytyväinen. Kun vertaa kevääseen, niin selvää aikuistumista on nähtävissä. Juoksut osin rauhoittavat, mutta toivotaan että tämä aikuistuminen on nähtävissä juoksujen jälkeenkin :D 

Lomatouhut

Voi tätä hellettä! Kiva niille jotka nauttii, mutta meillä ei nautita. Varsinkin kun loma loppui ja paluu töihin koitti. Ei sillä, että mä missään rannalla makaisin tän työpäivän ajan, mutta kotona olisi vähän viileämpää 😁

Meillä lomasuunnitelmat peruuntui peruuntumistaan. Ensin peruuntui se Gränna, sitten suunnittelin jo päivän reissua Ähtäriin, niin se peruuntui sitten myös. Olin jo hetken ihmetellyt Sinnan jähmeyttä ja epäilin jo selän olevan jumissa. Syylliseksi paljastui p4-hammas, josta oli lohjennut mojova siivu pois. Ei muuta kun hampaan poistoon. Varasin ajan Kalliolan eläinklinikalle, joka taas muistutti miksi siellä kannattaa käydä. Oli huoleton olo jättää Sinna sinne kun tietää että omistajan huolia on kuunneltu ja tietää että nyt on varmoissa käsissä. Viime kesänä Sinnalta poistettiin p4-hammas oikealta puolelta ja nyt oli sitten toisen puolen vuoro. Sinna heräsi silloin nukutuksesta tosi hitaasti, joten hieman jännitti miten nyt käy. Hyvin meni, Sinna oli herännyt pirteästi ja oli reippaana kotiin lähtöön. Kotona sitten nukuttiin loppuilta ja yö itkettiin krapulaa pois - onneksi mä olin lomalla.

Kun Sinnaa ottaa jokin päähän niin sen huomaa

Siinä vaiheessa kun Sinna oli operaatiostaan toipunut, niin ongelmia iski Nessielle. Se kehitti ihmeellisen rakkulamaisen patin oikean etutassun sisimmän anturan viereen. Lenkkeily soralla ja hiekalla oli hankalaa, joten pysyttiin asfaltilla. Nopeasti se meni jo parempaan suuntaan ja uskallettiin Imatralle pienelle lomareissulle. Siellä piti viihtyä muutama tunti ennen kun hotellihuoneen sai ja eikös sinä aikana se patti revennyt auki. Johonkin katuritilään Nessie astui ja siinä repesi... onneksi silloin helteet piti taukoa, vieteltiin viimeinen tunti autossa. 

Nopeasti se siitä onneksi taas parani ja kun perjantaina käytiin rokotuksilla niin siinä ei ollut enää edes rupea. Näytettiin kuitenkin eläinlääkärille ja laitettiin seurantaan. Patti siinä edelleen on, mutta ei aiheuta ongelmia. Vaaka sen sijaan näytti ongelmia, Sinna oli lihonut 600g kahdessa viikossa. Piti laittaa pehmeälle ruualle, niin olen antanut sitten vähän turhankin isoja annoksia. Olinkin jo katsellut että Sinnan kesämalli on enemminkin pötkö kuin sportti 😂 Siinä missä Sinna oli paksuli, niin Nessie onkin hoikka. Ehkä vähän liiankin. Ehkä se taas kun alkaa antamaan treeninameja normiruuan päälle... Eilen kaivettiinkin tokokamppeet naftaliinistä ja muistuteltiin vähän liikkeitä. Tunnaria aloitettiin ritilällä, saa nähdä miten käy.

Ei kiire minnekkään

Kun on kaksi samanrotuista koiraa, niin sitä helposti olettaa että koulutus sujuu samallalailla. Ihan täysin absurdia, mutta silti sitä ajattelee niin. Tyhmä pieni (ISO) ajatus. Varsinkin kun on kaksi niin erilaista koiraa, niin ne ei vaan mene samalla lailla. Siinä missä Sinnalla on jotkut asiat saanut ihan puoli-ilmaiseksi, niin Nessien kanssa niihin saa nähdä vaivaa. Mutta sitten ne myös Nessiellä säilyy vahvoina, toivottavasti kokoajan. 

Sitten vielä kun vertailee mitä muut samanikäiset koirat jo osaa, niin siitähän sitä voi kriisin saada. Vaikka mä olen todennutkin että meillä ei Nessien kanssa ole kiire minnekkään, niin joku pieni peikko siellä päänupissa mollaa saamattomuutta, että olisi sitä voinut opettaa jo ton ja tän. Tyhmää, idioottimaista. 

Nessie kauhukakarainen, ole vielä kakara pitkään. Tarkastin koiranetistä, niin Sinna on aloittanut kisauransa kaksivuotiaana. Jälkikäteen ajateltuna sekin oli liian aikaisin. Nessien kanssa ei ole mikään kiire. 

Nämä mielessä eilen Oilin yksärillä. Viimeinen kurssikerta oli viime torstaina ja nyt otettiin Marin kanssa vielä yksäri päälle. Viimeisetkin ohjeet kesätreeneille :) Katsottiin Nessien seuraamista ja muutenkin sitä yleisilmettä. Ne pienet peikot mitkä mun päässä hyöri, saatiin ajettua pois. Mulla on ollut semmoinen olo, että pitäisi ilman namia mennä jo pidempääkin pätkää seuruuta, niin ei tarvitse. Ennemminkin nyt pitää vielä vahvistaa sitä oikeaa paikkaa, Nessie menee vähän väljäksi. Ei liian, mutta mun kriteereihin sen verran että korjata pitää. Siitä namista kyllä ehtii eroon päästä, nyt pitää saada vaan oikea paikka vahvaksi. Ja kyllä, koira tekee hyvällä asenteella.

Katsottiin myös sitä yleisilmettä ja sitä, miten mun tulisi käyttäytyä treeneissä. Siinä missä Sinnan kanssa sitä kontaktia muhun sai ilmaiseksi, niin Nessien kanssa joutuu työstämään. Toisaalta olen myös sitä mieltä että Sinnan kanssa yhteistyötä paransi myös pentuagilityleikit. Temppuleikkejä saatiinkin Nessien kanssa kotiläksyksi, pitää tehdä kaikenmaailman kieppejä ja muita hullutuksia, ettei juurruta vaan tokoon. Vaihtelua elämään :)

Temppuleikit pitäisi muistaa Sinnankin kanssa. Sinna on muutenkin ollut nyt vähän paitsiossa, paha siitepölyaika sai niin voimakkaan kutinan aikaiseksi että kortisonikuuri oli haettava. Annoin täyden treenirauhan, kun ajattelin että kutinassa ei ole kiva keskittyä. Viikon Sinna malttoikin olla, sitten tunki jo väkisin treeneihin mukaan. Hassu sipuli, se niin rakastaa tekemistä. 

Kohta alkaa kesäloma ja jotain aktiviteettiä pitäisi keksiä. Alunperin suunnitelmissa oli lähteä Grännaan staffitapahtumaan, mutta sinne lähdön jouduimme perumaan. Jotain kivaa kuitenkin keksitään, saa nähdä mitä.

Nessie koulunpenkillä

Kesäloma on koululaisilla näkyvillä, mutta Nessiellä alkoi vasta uusi kurssijakso. Viime torstaina oltiin taas Huotarin Oilin pitämällä jatkokurssilla, helle kyllä veti ohjaajan olon ihan veteläksi. Onneksi hallissa oli viileää, mutta ulkoa sinnekin tullaan ja ulkona oli kamalan nihkeää. Nää helteet ei oo mulle... Kurssilla käydään läpi tokoliikkeiden alkeita häiriössä, kehässä on samaan aikaan neljä muuta koirakkoa. Juuri sopivaa Nessielle :)

Eilen kuitenkin oli vielä extraherkkua, kun pääsimme piirin järjestämään Riitta ja Pekka Korrin koulutuspäivään. Pekalle oli toivomus päästä ja onneksi niin kävikin. Harmillisesti ilma oli todella kuuma, mutta onneksi se ei Nessielle ollut ongelma (toisin kun mulle). Olisi ollut kiva kuunnella muitakin, mutta nyt ei kyetty olemaan paikalla kuin oma vuoro.

Aloitin kertomalla meidän ongelmasta, mikä oli keskittymiskyky ja mulla se olo että Nessie ei tee mulle töitä, vaan palkalle. Keskittymään Nessie pystyy hyvinkin, mutta välillä vaan se vaikka palkan jälkeen ampaisee suuntaan x - ennakoimatonta toimintaa.

Aloitettiin ihan jo pelkästään siitä, että jos haluat koiralta 100% niin ole itsekin valmis antamaan 100%. Itse siinä jutellessa seisoin Nessie remmissä ja annoin sen touhuta mitä touhusi. Se oli oikein. Sen sijaan että käsketään maahan tai muuten käskyn alle, niin kytketään vaikka kiinni. Tässä kohtaa tunsin omantunnon piston, olen liikaa pitänyt Nessietä sivulla ja namittanut, keskittymättä itse. Otin jo samantien käyttöön palkkasanan liikkeen loppuun, hyvä ja taputus kylkeen, mikä on merkki siitä että nyt saat touhuta omias kun minä kuuntelen kouluttajaa.

Tehtiin sitten pätkä seuraamista ja peruasennosta naksautus ja nami. Ei ongelmia, niin siirryttiin siten että seuruutetaan nurmelta asfaltille ja asfaltilla perusasento. Ihme kyllä, ei mitään ongelmia. Sitten päin ihmisiä ja siinä Nessie sitten olisi kovasti mennyt pussailemaan kivoja uusia kavereita. Sen sijaan että oltaisiin otettu uudestaan, niin ketjutettiin takaperin ja mentiin perusasentoon kivojen ihmisten lähelle ja iso kasa naksuja ja aina perään nameja. Uudestään lähestyminen ja mikäli keulii, niin kevyt äpäp. Mikäli menee hyvin, niin nätti kehu (tähänkin opettelua, eli semmoinen kehu minkä voi antaa liikkeen aikana eikä katkaise toimintaa). Lähestyttiin, kehuin, pysähdyin, naks ja nami. Monta namia. 

Siirryttiin vaikeimpaan kohtaan, eli lähestyminen toisia koiria kohden. Aloitettiin suoraan siitä että mentiin siihen lähemmäs peruasentoon palkkaamaan ja sitten lähestyminen - ei ongelmia. 

Tiiviisti kun on nyt palkattu siitä lähellä pysymisestä, niin siihen väliin on hyvä tehdä niitä vauhdikkaampia liikkeitä. Luoksetulo, missä naksautin lähestymisestä ja kunnon leluleikkiä. Ja jotta ei tottuisi pelkkään lähelle tuloon, niin aloiteltiin evl:n tyhjäänlähestystä lelulle. Kunnon leikki ja vaivihkaa kiinni. Nessiellä ei aiettakaan lähteä hummailemaan.

Sen jälkeen keskusteltiin liikkeestä vapauttamisesta. Kokeessakin koiraa saa kehua. Eli se nätti kehuminen pitää opetella (hyvä, hieno), meillä jes! on vapauttava, joten sitä ei siellä käytetä. Se kuuluu treenitilanteeseen. Jes! ja naksu ei kuulu samaan aikaan annettaviin merkkeihin, sillä molemmat on merkki palkalle. Eli tehtiin niin, että perusasento, liike päättyy-kehoitus ja siitä hieno, hyvä, sosiaalinen palkka. Naksautuksesta heti nami. Pekka piti naksua, koska mä olin niin surkea siinä. Pitää omat aivot ohjelmoida :D

Tätä kautta lähdetään sitten rakentamaan liikkeiden väliä. Joku käsky siihen lähellä olemiseen (meillä liki). Tehdään liikkeen lopetus, sosiaalinen palkka ja siitä siirtyminen likiin. Siinä kun koira tulee sivulle likissä, niin naksautus ja se nami - ketjuttamista. 

Arkeen sitten kuuntelemista ihan ilman nameja tai leluja, jotta koira tajuaa ketä kuunnella.

Ihan älyttömän hyvä koulutus! Olisi pitänyt jäädä kynän ja kirjan kanssa kuuntelemaan. Tuntuu että tässä kirjoitettuna ei ole edes kaikki se, mitä sieltä sain. Pakko päästä toiste uudestaan :)

Porsasteluksi meni

Joskus ehkä kannattaisi vaan kuunnella sitä fiilistä mikä on. Vaikka on tullut ilmoittauduttua tokokokeeseen, niin kannattaako sinne mennä, jos ei ole kaikessa terässä? Lauantaina olin sitä mieltä että kyllä kannattaa, tänään voisin sanoa että mieti tarkkaan. Hyvin tarkkaan.

Koe siis Janakkalassa, kerran ollaan käyty siellä ja ihastuttu. Lämmin ja kiva. Ilmoitin Sinnan sinne ja sitten en tietoisesti ajatellut koko asiaa. Ei esimerkiksi tullut niin tavoitteellisesti treenattua. Tai ylipäänsä tehtyä nyt niin tosissaan. Ajatukset koeviikolla oli töissä, ylitöitä ja ajatustyötä vaativaa tekemistä. Olin perjantaina niin puhki, että mietin jo kokeen perumista. En perunut. Heräsin pe-la yönä aamuneljältä ja sen jälkeen ei enää tullut. Taas mietin kokeen perumista, en perunut. Sitkeästi lähdettiin matkaan, onneksi Mari ja Myrtti lähti meidän porsasjengiin lisäksi, niin ei yksin tarvinnut mennä. Saati sitten ajaa.

Täytyy kyllä sanoa, että kokonaisvaltainen väsymys vei jännityksen ihan totaalisesti pois. Enpä ihan heti muista että olisin kehässä naureskellut tuomarin kanssa. Toisaalta sitten se älytön väsymys vaikutti kaikkeen muuhun mitä siellä kehässä tapahtui. Tässä suoritusjärjestys ja pisteet:

Paikallaolo 8
Metallihyppynouto 9
Tunnari 8
Ällä (seiso-maahan) 7
Ruutu 10
Seuraaminen 8
Ohjattu nouto 0
Luoksetulo 8,5
Kaukot 6
Kokonaisvaikutus 8

Paikallaolossa tarvitsi kaksoiskäskyn, kun Sinna taas oli ihan omissa ajatuksissaan. Sillä hieman painokkaammalla kaksoiskäskyllä sain loistavasti kaksi muutakin koiraa maahan... Hups. Metallinouto oli hidas kun mikä, tunnari ihan jees. Ällässä kaksoiskäsky maahan. Tähän asti vielä meni suht hyvin, Sinna oli hyvin kuulolla. Sitten ruutu. Lähti hyvin, meni maahan, pysähtyi, maltoin odottaa että seisoo kunnolla ja käskin maahan. Lähdin kävelemään suorituskaaviota ja tajuan, että Sinna syö siellä ruudussa. Tyytyväisesti tonki mattoa tassujen välissä ja oikein mässyttämällä nautiskeli löytämiään herkkujaan. Mietin siinä että mitä teen, päästänkö jonkin äänen tai teenkö jotain jolla kiellän Sinnaa. En tehnyt mitään. Kävelin vaan ja ehkä hieman painokkaammin kutsuin. Ja onneksi tuli. Tuomari kyllä naureskeli että löytyi jotain syötävää, mutta en olis osannut ajatella että tosta voisi kympin saada. Ihan käsittämätöntä :D

Mutta tommoinen itselöydetty herkku sitten vaikutti loppukokeeseen. Sinna oli tosi haahu, etsiskeli bonusherkkuja melkein kesken liikkeidenkin. Seuruu oli ihan älyttömän huonoa, siis Sinnan seuruuksi. Sitten tulikin se ohjattu, missä mä munasin ihan täysin. Valitsin suunnan, valmistauduin liikkeeseen. Lähdettiin seuruuseen. Komensin Sinnaa, joka haisteli ja haahuili. Sain onneksi pysäytettyä. Käännyin kohti koiraa. Ja ajatukset löi ihan tyhjää, että mihin suuntaan mun pitää se lähettää. Katselin siinä ja mietin että mitä teen. Näytin kättä vasemmalle ja annoin jonkun tosi epämääräisen käskyn. Sinna seisoi hetken hoomoilasena ja lähti hakemaan sitä oikeanpuoleista kapulaa. En sitten alkanut korjaamaan, kun en tiennyt että oisko se vaikka oikea ja ehkä tää on joku tarkoitus että Sinna hakee sitä mitä en näyttänyt. Tuomari kyllä ihmetteli miten olin niin rauhallinen ja kun kerroin nää ajatukset niin nauroi että vain naisen logiikalla :D Ihana tuomari!

Onneksi jäljellä oli vain kaksi liikettä. Luoksetulo meni hyvin, kaukoissa se koomailu näkyi Sinnassakin jo. Olin vain helpottunut että pääsin kehästä pois. Sen lisäksi, että ei saa jännittää, niin ei myöskään saa olla yliväsynyt Sinnan kanssa. Se imee niin tehokkaasti mun tunnetilat. Voi kuinka helppoa tää onkaan! Kokonaispistemäärä oli 234, mikä kyllä hämmästytti. Olin varma että ollaan saatu joku 100 pistettä, mutta hitsi. Tekninen osaaminen löytyy, vielä pitää saada se fiilis kuntoon. Ja seuraaminen. Meidän bravuuri on nyt huonointa ikinä ja se pitää ehdottomasti korjata. Sinna oli kyllä tyytyväinen. Pääsi toteuttamana omaa porsasteluaan ihan urakalla. 

Nessien seuraneiteily oli varmasti tylsää. Sunnuntaina sitten pääsi vähän maalle juoksemaan ja vielä Myrtin aksatreeneihin tokoilemaan. Kaiken kaikkiaan hyvä viikonloppu, mutta ehkä mä vappuna sitten vaan nukun nää velat pois :D