Arpajaispalkintojen kaverit

Arpajaispalkintoja tehdessäni syntyi muutama samantyylinenkin juttu. Pari avainnauhaa ja muutamat korvikset.

Lovely pink.

Kehittelin tämmöisen vähän yksinkertaisemman avainnauhamallin, jossa on suurimmaksi osaksi noita siemenhelmiä vaijerissa. Toispuoleisesti sitten tarkkkaan valitut helmet koristeena. :)
Arpajaispalkinnoksi pääsi se ensimmäinen versio tätä "uutta mallia", tämä vaaleanpunainen on toinen kokeilu. Avaimien kiinnitystapakin vähän erilainen aikaisempiin nähden. Nyt isolla rapulukolla saa avainnipun kiinnitettyä suoraan tuohon linkkiin kiinni.

*****

 Pala sinistä.
Hopeoituja osia, koruvaijeria, akaattia, lamppuhelmiä, siemenhelmiä, magneettilukko..

Tästäkin piti tulla semmoinen toispuoleinen, niinkuin tuosta vaaleanpunaisesta, mutta jotenkin vaan ei onnistunut, ja on nyt semmonen perinteisemmän näköinen. Taisin haluta saada noita ihania sinisiä helmiä mukaan enemmän, niin näin kävi. Avaimien kiinnitys tapa kuitenkin "uudella tyylillä".

Pala taivasta, pala onnea, 'olet tärkeä pala elämässäni'..
Tuolla palalla voi olla monta merkitystä.

*****

Ja sinisen avainnauhan jatkoksi sopii tilauksesta tehty samantyylinen nauha, mutta värinä sinisen sijaan pinkki.

 (Hmm, mikähän tälle sopisi nimeksi.. Olkoon vaikka..)
Herkkä pinkki. :)

Tähän nauhaan laitoinkin kaikkia lempparihelmiäni, jotka sopii mielestäni yhteen.

*****

Mutta sitten avainnauhoista pitsikorviksiin.

Mustat pitsikorvikset, keskellä hopeoitu helmi. Niobium korvakorukoukut.

Toiset valkoiset pitsikorvakorut, samanlaiset kuin aiemmin tekemäni. Ensimmäiset otinkin omaan käyttöön. Nämä pääsee ehkä myyntilaatikkoon asti :) Hopeiset koukut näissä ja kaikissa seuraavissakin.

Sitten tein myös viisisakaraiset kukkaset. Keskelle pieni 3mm helmiäislasihelmi.

Vertailun vuoksi viisi ja kuusisakarainen kukkanen vierekkäin. Ei näillä kovin paljoa ole kokoeroa. Viisisakarainen pysyy vähän paremmin muodossaan kuin kuusiskarainen.


Joulu lähestyy.. :) Tai ainakin siltä näyttää, kun käpyilin punaisestakin langasta parit korvikset. Nää on kyllä ihan jouluiset omasta mielestä.

Viisi sakaraa.

Kuusi sakaraa.


*****

Niin ja arvontaan ehtii vielä osallistua :)

Käpykukkasia

Edellisessä postauksessa mainitsinkin käpypitseistä, jotka sain Iloa itse tehden -blogin pitäjältä timantulta vaihtokauppana. Hän siis käpyili minulle ihanat kukkakorvispohjat minun lähettämän mallikuvan pohjalta, ja minä sitten lisäilin vain helmet keskelle ja yhdistin ne korviskoukkuihin. Hän sai vaihdossa pari pikkupussukkaa, niistä lisää toiste.

Kaksi paria siis häneltä, vaaleanharmaat ja valkoiset turkoosein helmin. Kiitos vielä, tykkään kovasti!

 Keskelle lisäsin tummanharmaan 6mm kokoisen lasihelmen. 4mm kokoiset oli liian pienet, joten päädyin mielummin näihin muhkeampiin 6mm kokoisiin helmiin.

Nää on ihan kuin lumihiutaleet. Ihanan raikkaat.

Keskelle mallailin helmeä jos toistakin erivärissä ja -koossa, mutta lopulta päädyin näihin pieniin (3mm) vaaleisiin helmiäisiin. Sopii tällaisenaan ainakin minun korviin :)

*****

Sitten on jatkuneet minunkin käpyily harjoitukseni:

Mallia näihin otin omista (messuilta jokunen vuosi sitten ostamistani) korviksista, joissa on vain viisi sakaraa, lisäsin vielä kuudennen. Keskelle 6/0 kokoinen kirkas hopeasisus siemenhelmi. 

Lanka Anchorin Mercer crochet #20. ( Paras lanka toistaiseksi mitä olen kokeillut.)

 

Alaviisto kuvakulma.

Huomasin että näistähän tuli melkein samanlaiset kuin ne timantulta saamani käpyilyt. Pikkusen enemmän on vain näissä nirkkoja tuolla kaarella.

Sama malli mutta sillä viidellä sakaralla.

Johtuneisko siitä, kun lanka on erilaatuista ja väristä, niin ei nämä niin näytä samoilta kuin ne minun alkupeäiset messuilta ostamani. Mutta ihan kivat näistä tuli silti. Anchorin helmilankaa nro 8 on nämä. Keskellä Miyuki delica 8/0 -siemenhelmi.

*****

Edellisten harjoitusten sivutuotteena syntyneestä siskontyttöni pinnistä innostuin sen verran, että käpyilin vielä muutaman lisää:

Kaksi muuta malliharjoitusta päätyi pinneiksi myöskin:

*****

Voisi sanoa, että tämä käpyily jo alkaa pikkuhiljaa sujua. Ainakin näin yksinkertaisissa malleissa. Ensimmäisen korvisparin tekemiseen meni minulla varmaam puolitoista päivää. Nyt saan yhden korviksen käpyily osuuden tehtyä jo noin puolessa tunnissa, vaikka tahtini on melko hidas ja yleensä joudun solmun jos toisenkin aina purkamaan..

Korvakorut

Ensmmäiset käpypitsi korvakoru harjoitteluni.

Violetit.

Anchor helmilanka nro 8. Seimenhelmiä ja helmiäislasihelmi 4mm.  

Löyhän kierteen vuoksi helmilanka ei ole minusta ihan ykkösvaihtoehto käpyilyyn, kivan liukas ja kiiltävä kuitenkin on, että josko sen takia suosittelivat kaupassa tätä. Ei niin kivaa kuitenkaan purkaa..

Tärkännyt olen nämä Paverpolilla. Malliltaan nämä olivat semmoiset, ettei olisi pysynyt muodossaan ilman tärkkäystä. En oikein tykkää jäljestä. Tuli todellakin sen näköiset, että liimassa olisi uitettu. Vaikka siis vain siveltimellä kevyesti liimaa levittelin. Solmujakaan ei tuolta liiman alta enää juurikaan erota. Tosin helmilanka on itsessäänkin sellaista, että solmut ei erotu kovin hyvin, verrattuna johonkin tiukkakierteisempään lankaan. Seuraavaksi ehkä kokeilen tärkkäykseen ihan perus 1:1 sokeritärkkiä.

No kun ei liian läheltä katso niin ihan käyttökelpoiset korvikset tuli ja voisin kai minä nämä jollekin lahjaksikin antaa. :)

*****

Seuraavaksi kokeiluun toisenlainen lanka, Manuela 10 -virkkauslanka.

Mallikin vähän erilainen, tämä pysyy muodossaan ilman tärkkäystä.

Tämäkään lanka ei ihan ollut täydellistä. Kierrettä kyllä enemmän kuin helmilangassa, mutta jotenkin pehmoista. Välillä tuntui että kestääkö semmoista vetämistä/kulutusta, mitä käpyillessä väkisinkin tulee.

Keskelle virittelin helmen. Ei ihan niin siisti kuin mielikuva oli :)

Nämä annoin äidilleni kun oli niin hänen väriset. 

Tein noita vaaleanpuna-pinkkivärisiä kukkasia oikeasti kolme. Kahdesta ensimmäisestä tuli niin eri kokoiset, että oli pakko tehdä vielä kolmas ja valita niistä kaksi sopivimman kokoista.

Kolmas kukka pyörikin sitten kasityöpöydälläni ylimääräisenä muutaman päivän  (siellä komerossa..) ja siskontyttöni käydessään ihastui siihen niin, että tehtiin siitä sitten hänelle pinni. Hän sai valita varastoista mieleisen keskushelmen ja pinnin.

Aika söpö tuli.

*****

Harjoitukset jatkuu. Vähän täydellisempään pyrkien :)

Seuraavaan postaukseen saan varmaan esille myös timantun tekemät ihanat käpyilyt, jotka viimeistelin itselleni korviksiksi.

Käpypitsiä

Ensimmäiset harjoitteluni:

Lupaavaa...

Tätä kirjaa ja useampaa youtube-video on tullut katseltua tarkkaan.

Suomessa käpypitseilyä kutsutaan myös Frivoliteksi, englanniksi käpyily on tatting.

Todella hyvä nettisivusto käpypitseilyn opetteluun on tatted treasures, jos enganti vain luonnistuu. Googlettelmalla (tatting, jne..) löytyy myös paljon muita hyviä blogisisvustoja ja youtube-videoita ihan perusjuttujen opetteluun.

Alkoihan niitä nirkkoja renkaineen pikkuhiljaa syntyä.

Harjoittelu lankani oli vain onnettoman ohutta, kokoa 20. Virkkuukoukku nro 1 taitaisi olla tuolle langalle sopiva.

Edistystä, edistystä.

Seuraavaksi opin siis yhdistämään nuo renkaat nirkkojen avulla.

Sitten päästiinkin jo perusperhosen käpyilyyn.

(Ei nyt ihan priima yksilö tämäkään tuon väljän keskustan vuoksi :))

Renkaita ja kaaria.

Alussa keskittyminen herpantui ja ensimmäinen rengas jäi roikkumaan ilmaan..

Tässä harjoituksessa taas opettelin lisäämään tuon pikkurenkaan keskelle kaarta. Tarvitsisi vähän enmmän toistoja, että saisi tasaisempaa jälkeä.

Lankana minulla näissä harjoituksissa oli siis Anchorin Mercer Crochet #20. Tykkäsin kyllä laadullisesti. Ei rispaantunut tai kulunut ja kesti hyvin tiukkojen solmujenkin purkamista uudelleen ja uudelleen.. Yhtään paksumpana versiona ei vain valitettavasti löytynyt tuosta lähikäsityöliikkeestä.

Edistyneempää tekniikkaa oppikirjani mukaan edustaa jo nämä jaetut renkaat. Kivannäköistä jälkeä tällaisten renkaiden avulla mahdollista saada.

Kuvassa näkyy myös ostamani sukkulat. Toinen on varustettu kiinteällä virkkuukoukulla ja irrotettavalla puolalla, toinen taas on ihan perusmalli. Kummallakin pituutta noin 7cm. Puolensa tuntuisi olevan kummallakin, mutta ykkössukkulana pitäisin tuota virkkuukoukullista mallia, kun se aina mukana kulkeva koukku on niin kätevä.

Tämmöisiä sain siis aikaan usean tunnin uurastuksen jälkeen. Aika hidasta on siis varsinkin näin alkuun ja vaatii melkolailla kaikenkeskittymisen, ei mitään telkkarinkatselu oheishommaa. :) Jos tekniikka on ihan vieras, niin ahkerasti suosittelen selailemaan tuota kirjaa ja/tai nettiä ennenkuin ottaa sukkulaa käteensä, jos vain malttaa..