Kevään eka asuntoautoreissu

Viime syksynä puoliso toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja hankki asuntoauton. Muutamia reissuja on jo ehditty sillä tehdä ja niistä tulen varmasti jatkossa kertomaan täällä blogissakin.

Nyt suuntasimme lämpimän alkukesän kunniaksi Varsinais-Suomeen pariksi yöksi. 

Meillä oli aluksi tarkoituksena mennä Kurjenrahkan kansallispuistoon retkeilemään, mutta alueelle lupailtiin kovia sateita, niin päädyimme kuitenkin Säkylän Pyhäjärvelle. Pyhäjärvi on upea, kirkasvetinen ja saareton järvi. Alueella ei ole paljon järviä, joten Pyhäjärven rannat on mökkiläisten kansoittamia. Onnistuimme kuitenkin löytämään yöpymispaikan ihan rannasta.

Iltasella kävimme kävelemässä Kuhankuonon retkeilyalueella.

Kahden järven kierroksella ei nimestään huolimatta juuri järvimaisemia näkynyt, mutta ihan mukavaa eteläsuomalaista kalliomaastoa kuitenkin. Kyllä siellä koirat sai lenkitettyä.

Kävin vielä ihmettelemässä lähistöllä ollutta Huvitusta. Huvituksella on mielenkiintoinen historia mm. alkoholistiparantolana ja pahamaineisena tyttökotina, mutta nykyisin se on tyhjillään ja myytävänä (hulppeaan 4 miljoonan euron hintaan). 

Alueella on monta kymmentä rakennusta ja se sijaitsee upealla paikalla. Tallella on myös osa valtavasta omenapuutarhasta.

Alueella oli jotenkin vähän spooky tunnelma, mutta ihan näkemisen arvoinen paikka kyllä. 

Autolle palattuamme alkoi sataa ja tulikin vettä useamman tunnin ajan. Siinäkin on autossa tunnelmaa, ja kun on vielä hyvää lukemista mukana niin mikäs sen parempaa. Illaksi sää selkeni ja ihastelimme kaunista auringonlaskua. 

Pyhäjärven kirkkaaseen veteen pulahtivat tietysti koirat, ja jäi sinne omakin talviturkki. N. 13-asteinen vesi oli just hyvä uimiseen, ihanan virkistävää.

Aamu-uinnin ja aamiaisen jälkeen lähdimme ajelemaan kohti seuraavaa määränpäätä. Tai mies ajoi ja itse tein töitä. Hyvin onnistui etäpalaverit myös tien päältä. 

Toiseksi yöksi menimme sukuni tilalle. Tilalla ei enää ole asuinrakennuksia mutta asuntoautoiluun se on loistava paikka. Kuuntelimme hiljaisuutta ja kevään ääniä. Taas illalla hieman satoi mutta se ei tunnelmaa pilannut. 

Illallinen valmistui grillissä, ja kyllä retkiruoka vaan maistuu. 

 

 Aamulla käppäilimme hieman lähimaastoissa ja löysimme hyvän satsin korvasieniä. 

Asuntoautolla matkailu tuo kyllä vapautta ja on mukavaa lähteä reissuun vailla tarkempaa suunnitelmaa. Kunhan tilanahtauden kestää (on meinaan melko tiivis tunnelma kun autossa on kaksi ihmistä ja kolme pahimmassa tapauksessa märkää koiraa...), matkailu on varsin mukavaa. Olemme panostaneet auton asumismukavuuteen ja hankkineet sinne mm. todella mukavan sängyn. Pakkaamista pitää tosin vielä treenata, nyt unohtui matkasta mm. kaikki ruokailuveitset :D. 

Nyt alkukesälle olimme suunnitelleet pidempää reissua pohjoiseen, mutta poikkeustila sekoitti lomasuunnitelmat ja loma siirtyikin loppukesälle, ja lisäksi Rovaniemen Jukolan viesti siirtyi seuraavalle vuodelle joten Lapin reissu jäi vielä haaveeksi. Kesällä olisi kuitenkin tarkoitus kierrellä autolla ainakin lähiseutuja.

Tuvan ja keittiön remontti osa 1

Viime kesänä pintaremontoimme tuvan. 

Lähtökohtana remontille oli, että pyrimme säästämään mahdollisimman paljon vanhaa ja minimoimaan budjetin. No onneksi mitään kokonaisbudjettia ei tullut edes laskettua. Vanhan säästämisessä kuitenkin onnistuimme.

Tässä ekassa remppapostauksessa kerron seinien muutoksesta.

Ja tästä siis lähdettiin. Ehdimme harkita remppaa kolme vuotta, ja mielikin ehti muuttua moneen kertaan. Jälkikäteen ajateltuna hyvä niin, vaikka kyllähän nuo vuodet väliin vähän pitkiltä tuntui :). Keltaiset seinät tuntuivat alkuun kivoilta mutta kaipasimme sitten kuitenkin jotain vähän hillitympää, etenkin kun olimme päättäneet että lattiasta tulee perinteisen punainen. Puolison mummolassa on ollut punainen lattia ja siitä olemme haaveilleet varmaan siitä asti kun aloimme suunnitella vanhan talon ostamista.

Purku- ja remppahommia piti tehdä vähän osissa, sillä reissasimme välillä kesälomalle ja eläintenhoitajalle haluttiin kuitenkin jättää esim. keittiö käyttöön.

Ennen reissua ehdimme tapetoida seinät. Tai no, mies tapetoi ja minä toimin työnjohdossa :). Tapetin valinta oli pitkä ja tuskainen operaatio, tapettinäytteet roikkuivat seinällä varmaan pari vuotta eikä oikeaa vain meinannut löytyä. Halusimme harmaansävyisen, kuvioiltaan hillityn ja aikakauteen sopivan tapetin, vaihtoehtoina mm. Tapettitalon Pro Finlandia, Herraskartano ja Lukko, K-raudan Vanaja-sarjan tapetit ja Laura Ashleyn valikoima. Lopulta valitsimme Tapettitalon Brita-tapetin harmaana. 

Tapetti tuli kahdelle seinälle ja loput maalattiin Tikkurilan sävyllä G487. Maalien valinta oli myös melkoinen urakka, mutta nyt vuoden seiniä katseltuani en voisi olla tyytyväisempi. G487 on todella kaunis vaalean harmaa ja passaa tapettiinkin täydellisesti.

Kevään kuulumisia

Kevät se koittaa tänäkin vuonna. Hieman on jännittänyt minkälainen keväästä ja kesästä tulee täysin lumettoman talven jälkeen, mutta ihan normaalilta tämä tässä vaiheessa näyttäisi. Pitkällä toki jo ollaan.

Kevät tuo mieleen kaikenlaisia ajatuksia, nyt vielä kun on ollut aikaa olla kotona, on puutarhahommat kyllä lähteneet taas aika lailla lapasesta. 

On idätelty herneenversoja ja kerätty nokkosia.

Taimikasvatus on pahimmillaan ja kämppä täynnä taimipurkkeja. Mitään kovin uutta ei taimipurkeista löydy vaan tuttuja chilejä, tomaatteja, parsakaalta, kesäkukkia, yrttejä ja sen sellaista.

Tänään siivosin kasvihuoneella ja isoimmat tomaatit ja chilit pääsivät jo sinne, kun on lämpimiä öitä luvattu.

Kasvihuoneessa kasvaakin jo retiisiä, salaattia, tilliä ja lehtikaalta. Tänään kylvin myös mangoldia, pinaattia, rucolaa ja lisää salaattia sekä istutin perunoita. Kokeilussa myös puikula-perunat.

Viime viikonloppuna kävin katselemassa korvasieniä ja pienen määrän jo löysinkin.

 Koirat ja muut kotieläimet voivat paksusti ja nuppiluku on pysynyt ennallaan. Koiria on kolme, kissoja yksi ja kanalassa kuusi kanaa ja kukko. Kesäksi on tulossa viimevuotiseen tapaan kesälampaita, peltoja ja ojanvarsia siistimään.