Paahdettu valkosipuli-maa-artisokkakeitto

Ystäväni kysyi, haluaisinko vähän maa-artisokkia, hän sai jostain ison pussillisen. Miksen haluaisi, maa-artisokat ovat herkkua. Olin varautunut noin kiloon, mutta minulle kulkeutui ehkä noin kymmenen kilon pussillinen. Päätin säilöä suurimman osan pakkaseen soseena.

Toimi siis näin: keitä mukulat kuorineen, vedä kuoreen viilto, puristele sisusta ulos, pakasta.  

Seuraavaan ruokaan olisi kuitenkin hyyä kuoria maa-artisokat. Voi olla vähän ärsyttävää hommaa varsinkin, jos joka puolelta rönsyilee pikku pallukoita. Älä anna sen kuitenkaan masentaa: tämä keitto on vähintäänkin lähes parasta, mitä olet suuhusi laittanut.

 Paahdettu valkosipuli-maa-artisokkakeitto (5 alkuruoka-annosta)

1 valkosipuli (siis kokonainen, ei kynsi)
1 sipuli
1 rkl oliiviöljyä
0,5 kg maa-artisokkia
0,8 dl vettä
1,5 kanaliemikuutiota
3 dl kuohukermaa
maizenaa
timjamia
suolaa
mustapippuria
80 g voita
1 dl kuohukermaa
silputtua basilikaa

Leikkaa valkosipuli vaakasuunnassa keskeltä halki, pirskauta pintaan hiukan öljyä ja paahda uunissa folioon käärittynä 200 asteessa 15–20 minuuttia. Pilko sipuli ja kuullota sitä kattilassa öjyssä. Lisää kattilaan vettä, kuoritut ja paloitellut maa-artisokat, kanaliemikuutiot, purista kuoristaan myös paahdetut valkosipulit. Keitä kypsiksi, lisää kerma ja aja sauvalla tasaiseksi. Kiehauta, suurusta hiukan maizenalla ja kiehauta taas. Lisää timjami, suola, mustapippuri ja kunnon köntti voita. Saa laittaa enemmänkin, jos uskaltaa.

Vatkaa loppukerma kohtuullisen kovaksi vaahdoksi ja sekoita siihen silputtua tuoretta basilikaa. Laita annoksen päälle lusikalla pieni knölli tätä ihanasti keittoon sulavaa vaahtoa. Liho muutama kilo. 

Sesongin repostaus: paahdettu myskikurpitsa-valkosipulikeitto

Tässä tasan kuusi vuotta tehty postaukseni. Lempparit pysyy.

___________

Kurpitsa-aika ei ole ohi, vaikka halloween jo menikin. Kurpitsa  on ehdottomasti syksyinen lempparini ja monikäyttöisyydellään edustaa kasvisten kruunaamatonta aatelia. Pelkästä kurpitsalihasta saa jo sangollisen syksyistä väriterapiaa ja makea maku auttaa ohittamaan karkkikaupan. Maku on itse asiassa jopa niin makea, että suosittelen potkaisemaan kurpitsaa seuralaisineen jollain sopivan lempeällä chilillä. 

En(pä) haluaisi hehkuttaa, mutta onhan tämä keitto pala taivasta. Perusmaut, hyvät mausteet, yksinkertaista, potkua, sopivasti yrttejä. Liemen määrää kannattaa vähän miettiä sen mukaan, kuinka paksua keitosta haluaa.

Paahdettu myskikurpitsa-valkosipulikeitto

1 kokonainen valkosipuli
1 myskikurpitsa
1 pieni kesäkurpitsa
1 keltasipuli
1 chili
0,8-1 l kasvislientä
iso nokare voita 
2 dl kermaa
kourallinen persiljaa
mustapippuria myllystä
(suolaa)

Leikkaa valkosipuli vaakasuunnassa halki, laita puolikkaat foliopaperille ja kaada pinnoille oliiviöljyä. Kääri folioon. Leikkaa myskikurpitsan liha palasiksi, öljyä kevyesti ja paahda valkosipulin seurana leivinpaperilla 200-asteisessa uunissa 25 minuuttia.

Kuori kesäkurpitsa, pilko kuutioiksi ja pilko keltasipuli isoiksi paloiksi. Lisää nämä ja chili kiehuvaan kasvisliemeen. Kun valkosipuli ja myskikurpitsa ovat valmiit, lisää ne kasvisliemeen. Valkosipulit lähtee kuoristaan painelemalla, varo polttamasta näppejäsi. Surauta keitto sauvalla tasaiseksi, lisää voi ja kerma ja surauta uudestaan. Tarkista suola, mikäli kasvisliemesi oli pliisu, lisää suolaa tai ainakin pippuria. Hakkaa joukkoon iso kasa persiljaa. 

Keiton pinnalle voi paahtaa kurpitsassa olleita siemeniä. Myös sitruunankuorella maustettu pesto toimii hävettävän hyvin. Eikä patonkikaan pahaksi ole. Mainitsinko jo proseccon?!

Paahdettu herkkutatti-tomaattikeitto

Onko kellään muulla sellaista fiilistä, että ainakaan sataan vuoteen ei oo saanut kaupoista kunnon tomaattia? Siis niitä ihanan makean herkullisia, joita tomaattien kuuluisi olla. Vaikka mitä testaillut, ja usein pettynyt. Siihen tulokseen olen kuitenkin tullut, että jos tomaatissa on mattapintainen kuori, on sillä suurempi todennäköisyys olla makeampi kuin kirkaspintaisen.

No tämähän on tietysti lajikekysymys. Mutta mikähän perseily siinä oikein on, ettei kaupassa voi lukea, mikä lajike on myynnissä?! Ei voi olla niin vaikeeta.

Pakko siis kasvatella ite, no nyt on tomaattipöheikkö lähes tyhjä. Mutta saakin olla. Herkkutatti-tomaattikeitto tulille siis. Tai no näkyy tossa yhden ruskotatinkin lakkia. Tomaattien paahtamisen olen omaksunut Henri Alenilta, joka kyllä tietää, miten tomaatit saa maistumaan. Muutenkin toki onnittelut ansaitusta tähdestä!

Tämäkin on siis vähähiilihydraaattinen resepti. 

Paahdettu herkkutatti-tomaattikeitto VHH, keto

• muutama herkkutatti viipaloituna ja pannulla voissa paistettuna
• 1,5 kg hyviä tomaatteja
• 3 valkosipulinkynttä
• 1 keltasipuli
• öljyä
• 1 rkl tomaattipyreetä
• 0,5 rkl punaviinietikkaa
• kourallinen basilikaa
• muutama tippa tabascoa
• suolaa
• mustapippuria
• 1 dl kasvislientä
• parmesaania

Leikkaa tomaatit ja sipulit halki, laita leikkauspinta ylöspäin pellille ja kaada päälle oliiviöljyä sekä hieman suolaa ja pippuria. Paahda 180-asteessa n. 50 minuuttia, älä kuitenkaan polta niitä. Laita kattilaan, lisää tomaattipyree, etikka ja basilika ja aja sauvalla tasaiseksi. Lisää tässä vaiheessa kasvislientä sen verran, että saat keittoon haluamasi koostumuksen. Tarkista suola ja lisää vielä sokeria, mikäli et ollut onnistunut löytämään tarpeeksi makeita tomaatteja. Lisää lautasellesi herkkutattisiivuja sekä parmesaania.

Juomaksi sopii sekä maultaan että hinnaltaan kepeä Fontella Chianti 10,99€. 

Onko sinulla mahtava kalakeittoresepti? – Osallistu kilpailuun!

Kalakeittopäivä on Pro Kala ry:n ideoima ruokateemapäivä, jota vietetään vuosittain helmikuun toisena tiistaina. Vuoden 2021 kalakeittopäivää varten lanseerataan nyt Vuoden kalakeitto -kilpailu, jossa etsitään Suomen parasta kalakeittoreseptiä. Teemana on Kotikeittiön kalakeitto.

Kilpailuun voi osallistua 22.11.2020 saakka. Kotikokkien lähettämistä resepteistä valitaan viisi finalistia, joista yksi kruunataan Vuoden kalakeitoksi.

– Kalakeitto on todella monipuolinen ruoka. Reseptejä taitaa olla yhtä monia, kuin kokkejakin, tuumaa Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Soppareseptejä on kutsuttu tuomaroimaan asiantunteva raati. Partasen lisäksi Vuoden kalakeittoa ovat valitsemassa kokki ja ruoka-alan monitoiminainen Teresa Välimäki, Vuoden Kalakauppa 2020 -tittelin saanut Foodmarket Herkku Helsingin kalamestari Topi Vaissi, ruokavaikuttaja, yrittäjä ja Lyhyenä hetkenä -blogistaan tunnettu Pia Alapeteri sekä Äyriäistukku Frisch Haus Finland Oy:n myyntipäällikkö Calle Spring.

Partanen kannustaa jokaista kotikokkia kirjoittamaan nyt suosikkikeittonsa reseptin ylös ja lähettämään sen mukaan kilpailuun.

– Resepti voi olla vaikkapa suvussa kauan kulkenut luottosoppa, ulkomaanmatkalta inspiraationsa saanut keitto tai nopea arjen pelastaja, josta koko perhe tykkää, Partanen sanoo.

Kilpailun voittaja eli Vuoden kalakeitto -reseptin lähettäjä palkitaan tyylikkäällä keittokattilalla sekä 250 euron lahjakortilla voittajan valitsemaan kaupparyhmään. Kaikki finalistit saavat myös kirjapalkinnon.

Voittaja julkistetaan tammikuussa 2021.

– Kalakeittopäivänä 9.2. voi sitten kokata Vuoden kalakeittoa, Partanen vinkkaa.

Kilpailun säännöt sekä osallistumislomake löytyvät kalakeittopäivän sivuilta osoitteesta www.kalakeittopaiva.fi.

#vuodenkalakeitto #kotikeittiönkalakeitto #kalakeittopäivä

Katkarapulaksa

Kaakkois-Aasian ehdoton lahja ruokamaailmalle on erilaiset laksat. Nämä mausteiset currykeitot ovat täynnä tuoksua, makua ja raikkautta. Perusidea on helppo: currytahnaa sotketaan kookosmaidon kanssa, nuudeleita ja sitten vaikka kanaa, kalaa, tofua tai vaikka äyriäisiä. Paljon limettiä, korianteria ja chiliä. 

Suunnitteilla oli broilerilaksa, kun näin mukavalta vaikuttavan ohjeen rosaviinijaruoka-sivustolla. Päädyin kuitenkin katkarapuversioon, sillä mieleni teki äyriäisiä. Pohja on hyvinkin sama, vahdoin tosin kanaliemen kalaliemeen. Mutta tee kumpi haluat. Tämä resepti on otettu lähes suoraan tuolta sivustolta. Tarkkaile makua ja lisää halusi mukaan potkua chilillä ja kirpeyttä limetin mehulla.

. 

Katkarapulaksa 1–2 annosta

öljyä paistamiseen
1 rkl punaista currytahnaai
1 pieni tölkkiä kookosmaitoa
2 dl kalalientä
1 punainen chili
1 tl kalakastiketta
2 tl ruokosokeria
1/2 limetin mehu
2 kaffirlimetinlehteä
kourallinen katkarapuja
1 kiekko munanuudeleita

suolaa

tuoretta chiliä tarjoiluun

retiisiviipaleita
tuoretta korianteria
½ keitetty kananmua

Kuumenna öljyä paksupohjaisessa kattilassa keskilämmöllä.

Lisää currytahna pannulle ja kuumenna sekoitellen muutama minuutti. Mittaa joukkoon kookosmaito, kalaliemi, karkeasti kuutioitu chili, ruokosokeri, limetin mehu ja lehdet.
Kiehauta ja anna hautua noin 10 minuuttia. Tsekkaa suola.

Lisää joukkoon nuudelikiekko, peitä kannella ja sammuta liesi. Anna nuudeleiden kypsyä muutama minuutti, lisää katkaravut ja kaada keitto tarjoilukulhoon.

Viimeistele mausteinen laksa tuoreella chilillä, retiisillä. korianterilla ja kanamunan puolikkaalla.Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

Valkosipuli-hapankaalikeitto

Haapankaali on siitä loistava tuote, että se on vatsaystävällisyytensä lisäksi vielä herkullista. Juu, mielipiteitä se kyllä jakaa, mutta sehän vain hyvän raaka-aineen tunnusmerkki. Hapankaali liitetään monesti saksalaiseen ja venäläiseen ruokakulttuuriin, mutta Koreasta saa myös hapatettua parhautta, kimchiä. Sotkin sitä kerran pitsataikinaan, tulos oli sanoisinko...mielenkiintoinen. Saksan reissuilla olen oppinut, että makkaroiden kanssa kyseessä on mahtava yhdistelmä, mutta on väärin ajatella, että hapankaalia voisi nautiskella ainoastaan niin. Venäjällä hyllyt notkuvat hapankaalipurkkien painosta ja sitä laitetaan ihan joka paikkaan.

Valmistamisessa kyseessä on siis fermentointi eli tässä tapauksessa maitohappokäyminen. Fermentointi oikeastaan esikypsyttää kasvikset rikkoen solukoita ja muita rakenteita yksinkertaisemmiseksi, jolloin myös elimistön on helpompi käyttää kasvikset hyväkseen ja vatsakin tykkää. Valmistaminen ei ole vaikeaa: karvalakkiversioon tarvitaan periaatteessa vain kaalia, suolaa ja astia.

Satu Silvo kertoo Silvoplee-kirjassaan erittäin yksinkertaisen valmistustavan:

1 keskikokoinen kaali (n. 1,5 kg)
1 l vettä
1 rkl merisuolaa

Kaali leikataan suikaleiksi ja painellaan tiiviisti lasipurkkiin tai johonkin käymisastiaan. Vesi keitetään 70 asteeseen, annetaan jäähtyä kädenlämpöiseksi ja kaadetaan kaalin päälle. Purkin voi jättää auki, mutta painoksi voi laittaa vaikka pienen vedellä täytetyn purkuin. Astiasta voi purskahdella käymisen aikana vettä.  Kaalin annetaan muhia huoneenlämmössä valolta suojattuna pari päivää, jonka jälkeen se siirretään jääkaappiin tiiviiseen astiaan 3–4 päiväksi. Näin valmistettu hapankaali säilyy kylmässä 1–2 viikkoa.

Olen itsekin testannut Satun esittelemää valmistustapaa, mutta hiukan parempaa tulee Juuret maassa -blogin Kaisan ohjeella, jossa kaali survotaan ja puristellaan kunnolla siten, että siitä irtoaa mehut oikein kunnolla.

Tänään päätin valmistaa mukavan kepeän keiton, jossa hapankaali pääsee kunnolla oikeuksiina. Siihen käytin hapankaalia, jossa oli mukana aimo turaus valkosipulia. Periaatteessa hyvinkin perinteinen kaalikeitto, jossa peruskaali jätettiin kokonaan pois, mutta korvattiin sitten ihan lopuksi valkosipulisella hapankaalilla. Se meni jotenkin näin.

Valkosipuli-hapankaalikeitto

5 perunaa
1 keltasipuli
2 porkkanaa
2,5 litraa hyvää kasvislientä (tai vettä ja liemikuutioita tai liemijauhetta)
laakerinlehti
10 maustepippuria
80 g täysjyväspagettia pätkittynä
meiramia
kuminaa
250 grammaa hapankaalia

Laita liemi kattilaan kiehumaan. Pilko sekaan kuoritut perunat, sipuli ja porkkanat. Lisää myös laakerinkehti ja maustepippurit. Keittele 10 minuuttia ja lisää spagetit. Keitä vielä niin kauan, että ainekset ovat lähes kypsiä. Lisää meirami, kumina ja hapankaali. Tarkista maut. Tuoreen ruisleivän kanssa tämä on parhautta, vaikka vaikutukset toki tiedätkin jo etukäteen. Hyvät ja tuoksuvat.

Kesäkurpitsa-pinaattikeitto

Kesäkurpitsalla on nyt sesonki, joten ajattelin nostaa korteni kekoon heittämällä kehiin todella maukkaan kesäkurpitsa-pinaattikeiton ohjeen. Soppaan saadaan hieno lisä kookosmaidosta ja Kaakkois-Aasian mauista. Ei ihan perinteinen pinaattikeitto, eli tähän ei kannata laittaa munaa uimaan.

Kesäkurpitsa-pinaattikeitto (5 annosta)

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 chili
1 peruna
9 dl kasvislientä
1 kesäkurpitsa
2 pussia eli 300 g pakastepinaattia
2 tl kuminansiemeniä
2 tl fenkolinsiemeniä
iso kasa currya
reilusti juustokuminaa
kevyesti inkivääriä
1 tlk eli 400 g kookosmaitoa
suolaa ja pippuria
maustamatonta jugurttia

valkosipulissa paistettuja leipäkuutioita

Lisää kasvisliemi kattilaan ja pilko sekaan kuutioitu peruna, sipulit ja chili. Lisää 10 minuutin päästä kesäkurpitsa ja keitä vielä 5 minuuttia. Aja sauvalla tasaiseksi. Lisää pinaatti ja anna pöhistä niin kauan, että pinaatti on sulanut. Lisää kookosmaito ja mausta avaralla käpälällä. Tarjoa valkosipulikrutonkien kanssa. Nokare jugua keiton päällä ei maistu lainkaan pahalta.

Venäläinen menu: paahdettu valkosipuli-myskikurpitsakeitto

Viime viikonlopuksi suunnittelin n. 40 ihmisen juhlien safkat, joissa teemana oli Venäjä. Kyseisen maan ruokakulttuuri on aina ollut lähellä sydäntäni, joten olin iloinen, että juhlan järjestäjä ehdotti juuri kyseistä maata. Myös kokkailu oli hauskaa, kun sain rinnalleni muutamat hyvät apukädet. Jälkkärin suunnittelu ja toteutus hoitui arkeologin tarkkuudella, siinä vaiheessa sain pestä käteni.

Saa nähdä, mitä reseptejä tänne heittelen, ensin kuitenkin keitto, kun sitä usealta taholta pyydeltiin. 

Paahdettu valkosipuli-myskikurpitsakeitto (8-10 pientä alkuruoka-annosta)

1 kokonainen valkosipuli (siis kokonainen, ei kynsi, tai hieman vähemmän, oman maun mukaan)

1 myskikurpitsa

rypsiöljyä

2-3 jauhoista perunaa

1 keltasipuli

1,5 l kasvislientä (arvio, lisää tarpeen mukaan)

iso nokare voita  

2 dl kermaa

kourallinen persiljaa

mustapippuria myllystä

(suolaa)

Leikkaa valkosipuli vaakasuunnassa halki, laita puolikkaat foliopaperille ja kaada pinnoille öljyä. Kääri folioon. Leikkaa kurpitsa pitkittäissuunnassa paloiksi ja sivele rypsiöljyllä. Kun olet ottanut talteen siemenet, huuhtele ne ja kuivaa talouspaperipalojen välissä. Paahda siemeniä hetki pannulla öljyssä, lisää suolaa ja jos sinulla sattuu olemaan savupaprikaa tai juustokuminaa, nami. Varo poksuvia siemeniä. Paahda kurpitsoja 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia, erota liha kuoresta. 

Kuori perunat ja keltasipuli ja pilko paloiksi. Lisää kiehuvaan kasvisliemeen. Kun valkosipuli ja myskikurpitsa tulevat uunista ja ovat kypsiä, lisää ne kasvisliemeen. Valkosipulia kannattaa vilkaista jo 20 minuutin jälkeen, jos se mustuu, maku menee kitkeräksi. Valkosipulit lähtee kuoristaan painelemalla, varo polttamasta näppejäsi. Sipulin ja perunoiden kypsyttyä surauta keitto sauvalla tasaiseksi, lisää voi ja kerma ja surauta uudestaan. Tarkista suola: mikäli kasvisliemesi oli pliisu, lisää suolaa tai ainakin pippuria. Hakkaa joukkoon iso kasa persiljaa, pinnalle paahdetut siemenet.

Gazpachon aakkoset eli miten tehdään täydellistä gazpachoa

Andalusia ja varsinkin sen eteläinen osa on gazpachon synnyinkoti. Vaikka joku saattaakin olla alkuperäisaineksista aikas tarkkana, Andalusiassa tarjotaan myös Gazpachoa, jossa ei ole tomaattia lainkaan. Kts. seuraava kohta (se ei liity tähän mitenkään).

Blenderi. Ehdoton juttu. Ainekset kulhoon ja hyrrä pyörimään. Sitä paitsi pyöriminen on nyt kova juttu, spinnerit.

Caspa on latinaa ja tarkoittaa pienten palasten sekamelskaa. Gazpacho saattaa olla saanut siitä nimensä.

December 6th on Yhdysvalloissa kansallinen Gazpacho-päivä. Silloin on joku toinenkin juhlapäivä.

Erinomaisessa keitossa maistuu juuri sopivasti valkosipuli. Älä laita sitä liikaa. Yhteen blenderikulholliseen riittää hyvin yksi valkosipuli.

Forssa. Suomen gazpachoinen pääkaupunki. Silloin kun asukkaat eivät vedä vahaa tötterötukkiinsa, hiovat nuo mukavat kantahämäläiset gazpacho-reseptejään uuteen uskoon. Ainakin uskoisin niin.

Geriatrit suosittelevat gazpachoa vanhuksille helteillä. Miksei, se on ehdottomasti muutenkin hellepäivän keitto. Ja onhan se myös helppoa niellä.

Hapot. Gazpacho saa mukavan raikkautensa ja pienen kirpeytensä tomaateista ja niiden hapoista. Kts. kohta M.

Iovfefe

Jääpalat eivät kuulu tähän, vaikka niitä välillä resepteissä näkeekin. Vettä voi hieman lisätä, jos tulos ei miellytä, mutta vain vähän. Tee keitto valmiiksi hyvissä ajoin ja anna jäähtyä jääkaapissa.

Kurkusta voi kaapia siemenetkin pois, jos huvittaa. Omasta mielestäni se on tarpeetonta.

Leipä. Joissain resepteissä ei edes leipää käytetä, mutta ne ovat niin väärässä. Leipä suurustaa keittoa juuri sopivasti, jolloin lopputulos ei ole smoothie eikä mikään mukaan asiaan kuulumaton juttu. Sillä saadaan rakenteeseen myös mukavaa kermaisuutta. Leipää kannattaa liottaa vähintään puoli tuntia ensin vedessä ja sitten puristella nesteet pois.

Makeus. Sopan ei ole tarkoituskaan olla makeaa. Jos lisäät inauksenkaan sokeria, joudut vastaamaan siitä minulle. Tomaattien hapot pitää maistua, tai kyseessä ei ole gazpacho.

Nillittäjät ovat aina valittamassa. Gazpacho on ja sen kuuluukin olla kylmä keitto. Suomalaiset eivät ehkä ole parhaita syömään soppiansa kylminä, mutta tämä on hyvä juttu harjoitella.

Oliiviöljy. Käytä vain hyvää oliiviöljyä. Ja paljon. Espanja on suurin oliiviöljyn tuottaja ja kyllä sitä osataan käyttääkin. Vaikka Italiassa ja Kreikassa osataan myös, valitse tähän espanjalaista laatua.

Paprika. Käytä sekä punaista että vihreää paprikaa. Punainen on sopivasti makea, kun taas vihreä antaa sopalle sopivaa karvautta.

Rustiikkista maalaisleipää voi paahtaa kuutioina kuumalla pannulla ja lisätä sitä valmiin annoksen päällä.

Salaattisoppahan tämä ei ole lainkaan. Vaikka gazpachon vihaajat sitä näin saattavat kutsuakin, heitä tikulla silmään ja takulla toiseen.

Tomaatti. Valitse vain kypsiä tomaatteja, jos ei ole saatavilla, unohda keitto. Toki voit käyttää myös valmiiksi kuorittuja kokonaisia purkkitomaatteja, Mutti on tunnetusti hyvää. Niin minäkin tein, kun oli vain 3 sopivan kypsää tomaattia.

Usko tai älä, tällä hetkellä allekirjoittaneen parvekepöydällä jolkottelee mustarastas. Liekö tullut rusinoita hakemaan. Voinen luovuttaa ne rastaalle, keittoon rusinat eivät kuulu.

Viinietikka on must! Parasta tähän on sherryviinietikka, mutta muutkin käy. Oma lempparini on juuri nyt omenaviinietikka, mutta se vain siksi, ettei sherryviinietikkaa ole.

Eli tuon ohjeistuksen perusteella kun heität seuraavan satsin blenderiin, kaikki menee hienosti ja saat makoisaa espanjalaista hellepäivän keittioa.


Gazpacho

3 kypsää tomaattia
1 tlk kuorittuja tomaatteja (Mutti)
1/3 kurkkua
1 punainen paprika
1 vihreä paprika
1 keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
2 rkl sherryviinietikkaa
1 dl hyvää oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
(vettä tarvittaessa)

Graavilohi-lehtikaalikeitto

Kalakeiton voi vaihteeksi tehdä jostain muustakin kuin seitistä, turskasta, ahvenesta, mateesta tai kolmipiikistä. Varsinkin jos viimeisintä on saanut vain yhden, suosittelen toista vaihtoehtoa. 

Kalakeitto on lähes suomalaisten lempiruoka, ennkä siksi hirveästi uskalla edes lähteä tuunaamaan sitä. Mutta kun niin kovasti paljon tykkään lehtikaalista ja graavilohesta, niin jos edes ihan vähän. Pääsiäisestä nimittäin jäi hieman graavia, sehän menee mainiosti keittoon. Kaivoin vielä pakkasesta itse keittelemääni kalalientä, jota oli höystetty mm. valkoviinillä, fenkolilla ja sitruunalla. Arvatenkin tästä tuli ihan törkeän hyvää soppaa. 

Tämä kyseinen ohje on siis ihan perusohje kalakeitolle. Tässä on vaan kalana graavia ja lehtikaalia heitetty lisäksi. Voi siis jättää pois ja korvata graavin vaikka seitillä.

Graavilohi-lehtikaalikeitto

8 perunaa
3 porkkanaa
1 keltasipuli
10 maustepippuria
kalalientä (tai vettä)
250 g graavilohta (tai muuta kalaa)
2 dl täysmaitoa
tilliä
muutama ruoti lehtikaalia (ruodit poistettuina ja loput pienittyinä)
köntti voita
suolaa ja pippuria

Kuori ja pilko perunat, porkkanat ja sipuli. Laita lientä (tai vettä) kattilaan niin paljon, että juurekset reilusti peittyvät ja vielä vähän lisää. Lisää maustepippurit. Anna kiehuilla noin 15-20 minuuttia tai kunnes kuutiot ovat kypsyneet. Lisää kala, lehtikaali, tilli ja voi. Lisää hetken päästä maito, kala ja lehtikaali kypsyvät lähes heti.  Huomaa, että graavista tulee jo itsestään suolaa keittoon. Lisää silti suolaa ja pippuria, jos tarvii. Parhautta tuoreen ruisleivän kanssa.

Jos lehtikaalia jäi yli, niin tässä pari salaattista lemppariani:

Lehtikaali-fetasalaatti ja vehnäolutkastike

Härkäpapu-lehtikaalisalaatti ja paistettua halloumia

Kikhernepasta - gluteeniton vaihtoehto

Joku päivä sitten kyselin ystäviltäni, mitä pastavaihtoehtoja heille tulee mieleen perinteisille vehnäpastoille. Sähköpostiinikin tulee silloin tällöin aiheeseen liittyviä kyselyjä. Jollain on todettu keliakia, joku toinen taas tahtoo muuten vaan koittaa gluteenitonta ruokavaliota. Ja onhan se ruokatrendikin. Aika vähiin jäi vastaukset, joten lähdin kaivelemaan asiaa. Ja tuloksena päätin kirjoittaa aiheesta pienen juttusarjan. Tässä ei ole sen enempää paneuduttu gluteenittomiin pastavaihtoehtoihin. Pääasia on heittää pöydälle muutamia erilaisia vaihtoehtoja normipastan seuraksi. Ensin kuitenkin gluteeniton kikhernepasta.

Kikhernepasta on minulle ehkä tutuin vaihtoehto. Sitä saa Suomessa muutamaltakin valmistajalta. Tutuin näistä minulle on Tervens, lempääläläinen firma, jossa työskentelee kolme hyvää tyyppiä - nettisivutkin sanoo niin. Uskon tämän, koska myyntipäällikkö Henri "Kysse" Kydeniäkin nauratti päästessään tekemisiin turkulaisen kanssa. Hemmo kun itse on lähes-tamperelainen. Tervensin kikherneet kasvatetaan Kanadassa, viedään laivalla Iso-Britanniaan ja sieltä taas lähetetään valmiiksi jauhettuina Lempäälään. Jäin miettimään, että jos kerran Kanadassakin viljellään kikherneitä, niin eikö tosiaan Suomessakin pystyttäisi. Ilmeisesti ei. Tiedän, että jotkut ovat kokeilleet ihan omaksi huvikseen, mutta pieleen on mennyt kuin Jeesuksen pääsiäinen. Tai olihan siinäkin puolessa. Muihin kikhernepastan valmistajiin palataan tulevissa kirjoituksissa. 

Niin, kikherne on hernekasveihin kuuluva palkokasvi, joka on pääraaka-aine esimerkiksi hummuksessa ja falafeleissä. Pelkkä noiden ajattelu saa kuolasuoneni lepattamaan, pakko olla siis myös hyvää pasta-ainesta. 

Lueskelin juuri lehdistötiedotetta, jossa HK Scan Finlandin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen pohdiskeli lihan roolia uusissa kouluruokasuosituksissa. Kasviksia lisätään, mutta Soilen mukaan pitää myös huomioida, että lihassa on kasvavalle lapselle monia tärkeitä ravintoaineita kuten rautaa ja proteiinia. Soilelle tiedoksi että niitä on myös kasvikunnan tuotteissa hyvinkin runsaasti, ongelmana on ennemminkin se, että kasvikunnnan tuotteet sisältävät elimistöön huonommin imeytyvää ei-hemirautaa. Mutta parempaan imeytymiseenkin on keinot. Entäpä proteiinit? Jos nyt mennään tarkemmin kikhernepastan ravintoarvoihin, niin tässä suoraan pussin kyljestä: 

Energiaa 311 kcal

Proteiinia 21,7 g

Hiilihydraattia 50 g

Rasvaa 2,7 g

Ravintokuitu 11,5 g

Otetaan vertailukohdaksi näädän sisäfilee, siinä on proteiinia 20,9 g, sika-nautajauheliha 17,6 g, porsaan ulkofilee 21,5 g. Sanoisin, että kikherne ja yleensäkin palkokasvit pärjäävät hyvin proteiinivertailussa. Mitä ravintoarvoihin muuten tulee, niin kikhernepasta sisältää runsaasti kuituja ja hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Ja on myös gluteeniton. 

Tervensin valikoimissa on tällä hetkellä penneä, makaroonia ja fusillia. 

Tex-mex kikhernepastakeitto

1 keltasipuli

2-3 valkosipulinkynttä

1 chili (tai siis maun mukaan)

1 rkl juustokuminaa

0,5 rkl savupaprikaa (tai normaali paprikajauhetta)

2 rkl rypsiöljyä

500 g tomaattimurskaa

2,5 l kasvislientä (tai vettä + liemikuutioita/Sysmän kasvisliemijauhetta)

2 rkl ketsuppia

200 g kikhernefusilleja

1 pss herne-maissi-paprikaa

3 dl kypsennettyjä pintopapuja (muut pavut käy yhtä hvyin)

suolaa

pippuria

persiljaa

Pilko keltasipuli ja freesaa sitä hetki öljyssä. Pilko myös valkosipulit ja chili, lisää pannulle juustokuminan ja savupaprikan kanssa ja freesaa taas. Lisää tomaattimurska ja osa kasvisliemestä, anna muhia hetki ja lisää loput nesteet. Anna muhia 15 minuuttia. Lisää pasta, hemapa ja pavut. Pasta kypsyy vajaassa viidessä minuutissa. Rouhatuta pippuria, tarkista suola ja lisää pieni kourallinen persiljasilppua. Maustemäärät ovat suuntaa antavia. Itselläni oli taatusti enemmän, mutta ehkä näillä kannattaa lähteä. Myös ketsuppia voi lisätä, jos haluaa kirpeyttä pois. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Tervens Oy:n kanssa. 

Myskikurpitsakeitto, paahdettuja kurpitsansiemeniä ja juustokuminalla maustettua jugurttia

1 myskikurpitsa
oliiviöljyä
1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
1 chilipalko
inkivääriä
8-10 dl kasvislientä
puolikas koskenlaskija
suolaa
mustapippuria
myskikurpitsansiemeniä
savupaprikaa
suolaa
maustamatonta jugurttia
juustokuminaa
neilikkaa
persiljaa

Halkaise kurpitsa pitkittäin neljään osaan. Poista siemenet ja niistä rämmäleet, huuhdo siivililässä ja kuivaa talouspaperin päällä. Kaada yhden kurpitsan siemenkoteloon hieman oliiviöljyä, dippaile sutia koteloon ja sudi viipaleet. Paahda 200 asteessa puolisen tuntia. Irrota liha kuorista.

Lorauta pannulle kevyesti oliiviöljyä ja paahda siemeniä hetki siinä. Mausta savupaprikalla ja suolalla.

Pilko sipulit, chili ja kuivattu inkivääri, freesaa hetki oliiviöljyssä kattilan pohjalla. Lisää kurpitsaliha ja kasvisliemi. Anna porista kymmenisen minuuttia, lisää koskenlaskija ja poraa sauvalla samettiseksi. Tarkista vielä suola ja pippuri.

Mausta jugurtti juustokuminalla ja neilikalla. Kauho keitto lautaselle, päälle paahdettuja siemeniä, hieman jugua ja persiljaa.

Juomasuositukset:

Olut: Prykmestar Jouluolut (raikas pils, jossa mukava savuinen aromi) tai Prykmestar PaleAle
Valkoviini: Gisselbrecht Gewurztraminer Tradition 2015 (mausteinen, kevyesti hunajainen)

Corn-gratulations: muheva maissi-katkarapukeitto

Maissi. Ah, tuo asteekki-jumalten keltainen kulta, jota myös paljolti possuille rehuna syötetään, kirvoittaa sian kuin sian epätodelliseen kurkkulaulun ja oopperan välimaastoon. Kuulisittepa. 

Tanssahdellessani laulamisen ja maissinkeittelyn aikana elämäniloisesti kirjahyllyn ohitse huomasin pitkäaikaisen keittokirjalempparini Elämäniloisia ruokia Louisianasta ja Meksikosta. Näkisittepä. Tanssahteluni. 

Hemmetti, on se vaan vieläkin hieno kirja. Pitää nyt oikein nostaa eräs jo kymmenen vuotta sitten julkaisemani hieno resepti, joka on ammennettu kirjan opeista. Koska tölkkimaissia ei meikällä sattunut olemaan, keitin kaapista pari tähkää ehtaa tavaraa. Voi ryydänä ryydänä ryydänä.

Muheva maissi-katkarapukeitto

1 tölkki maissinjyviä
1 tölkki tomaattimurskaa
1 iso sipuli
reilu kourallinen tuoretta basilikaa
250 g katkarapuja
sokeria
omenaviinietikkaa
worchestershire-kastiketta
suolaa
pippuria
cayannepippuria
vettä

Freesaa sipuleita hetki ja lisää tomaattimurska. Lisää hieman vettä. Keittele jonkin aikaa ja lisää muut aineet katkarapuja ja maisseja lukuunottamatta. Sekoittele ja pöristele hellan ympärillä. Keittele hieman kokoon. Maistele ja lisää mausteita. Surraa tehotikulla keitos tasaiseksi. Lisää maissit. Keittele vielä hetki ja lisää ihan lopuksi katkaravut.

Borssikeitto

Kylmä ilma, höyryävä keitto, lämmin sydän. Mikki Hiiri -kalsari monikossa ja villasukat varpaissa. 

Borssikeitto eli venäläinen punajuurikeitto (monta annosta)

1 kg punajuuria
1 iso keltasipuli
2 porkkanaa
3 valkosipulinkynttä
150 g keräkaalia
2-2,5 l kasvislientä
rosmariinia
timjamia
fenkolia
meiramia
1,5 rkl etikkaa

Kuori punajuuret ja raasta ne karkealla terällä. Itse vedin monitoimikoneen isoimmalla raastinterällä. Pilko keltasipuli, kuoritut porkkanat, valkosipulit ja kaali. Kypsyttele punajuuriraastetta öljyssä paistinpannulla. Laita samalla keittokattilaan hieman öljyä ja lisää sinne porkkanat, sipuli ja kaali. Kypsyttele hetki ja lisää valkosipuli. Lisää myös punajuuriraaste ja kasvisliemi. Anna muhia niin kauan, että kaikki on varmasti kypsää. Mausta haluamillasi yrteillä, mm. Provencen yrtit sopivat hyvin borssiin. Lisää etikka.Tarkista suola ja pippuri. Myös chili sopii kivasti borssiin.

Ripottele annoksen päälle persiljaa ja kippaa kunnon knölli smetanaa. Borssin ei ole tarkoitus olla perinteisen soppamainen eli liemen määrä on vähäisempi, jolloin lusikkakin pysyy melkein pystyssä.

Juomaksi: viineistä pinoit noirit, oluista pilssit. Tai vettä.

Paahdettu myskikurpitsa-valkosipulikeitto - pala taivasta

Kurpitsa-aika ei ole ohi, vaikka halloween jo menikin. Kurpitsa  on ehdottomasti syksyinen lempparini ja monikäyttöisyydellään edustaa kasvisten kruunaamatonta aatelia. Pelkästä kurpitsalihasta saa jo sangollisen syksyistä väriterapiaa ja makea maku auttaa ohittamaan karkkikaupan. Maku on itse asiassa jopa niin makea, että suosittelen potkaisemaan kurpitsaa seuralaisineen jollain sopivan lempeällä chilillä. 

En(pä) haluaisi hehkuttaa, mutta onhan tämä keitto pala taivasta. Perusmaut, hyvät mausteet, yksinkertaista, potkua, sopivasti yrttejä. Liemen määrää kannattaa vähän miettiä sen mukaan, kuinka paksua keitosta haluaa.

Paahdettu myskikurpitsa-valkosipulikeitto

1 kokonainen valkosipuli
1 myskikurpitsa
1 pieni kesäkurpitsa
1 keltasipuli
1 chili
0,8-1 l kasvislientä
iso nokare voita 
2 dl kermaa
kourallinen persiljaa
mustapippuria myllystä
(suolaa)

Leikkaa valkosipuli vaakasuunnassa halki, laita puolikkaat foliopaperille ja kaada pinnoille oliiviöljyä. Kääri folioon. Leikkaa myskikurpitsan liha palasiksi, öljyä kevyesti ja paahda valkosipulin seurana leivinpaperilla 200-asteisessa uunissa 25 minuuttia.

Kuori kesäkurpitsa, pilko kuutioiksi ja pilko keltasipuli isoiksi paloiksi. Lisää nämä ja chili kiehuvaan kasvisliemeen. Kun valkosipuli ja myskikurpitsa ovat valmiit, lisää ne kasvisliemeen. Valkosipulit lähtee kuoristaan painelemalla, varo polttamasta näppejäsi. Surauta keitto sauvalla tasaiseksi, lisää voi ja kerma ja surauta uudestaan. Tarkista suola, mikäli kasvisliemesi oli pliisu, lisää suolaa tai ainakin pippuria. Hakkaa joukkoon iso kasa persiljaa. 

Itse söin keiton juuri paistetun ruisleivän ja savulohen kanssa, mutta klassikkona kurpitsakeiton kanssa toimii pieneksi kuutioitu paistettu pancetta ja paahdetut kurpitsansiemenet (jotka voi kaapia ihan tästä samasta kurpitsasta).

Ai juu, minulla sattui olemaan kaapissa vielä pieni pala eestiläistä savujuustoa, jonka sulatin keiton sekaan. Uuh. Muutama viipale Kippariakin toimii, avot.

Ranskalainen sipulikeitto

Varauduin jo virallisesti kesän loppumiseen ja varpaiden palelemiseen villasukilla ja ranskalaisella sipulikeitolla. Mutta shortsit on ja pysyy sanoi possu, kun kamelinnahkahousut vaatekaupan näyteikkunassa näki.

Ja hei, onhan tää ihan jäätävän hyvä soppa! Ihan perusaineita ja pitkää muhittamista. Söin itse pari päivää tyytyväisenä.

Ranskalainen sipulikeitto

4-5 keltasipulia
4 valkosipulinkynttä
50 g voita
3 rkl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
0,3 rkl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja
2 l kasvislientä
timjamia
persiljaa
mustapippuria myllystä
muutama siivu vaaleaa leipää
juustoraastetta

Kuori sipulit, puolita ja siivuta. Pilko valkosipulinkynnet. Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa ja lisää oliiviöljy. Heitä sipulit sekaan ja freesaile 10 minuuttia, älä anna ruskistua. Lisää suola ja sokeri ja anna muhia välillä sekoitellen vähintään puoli tuntia. Kauemmin parempi. Lisää öljyä tarvittaessa. Sekoita jauhot ja lisää kasvisliemi, muutaman timjamirannun lehdet ja hakattua persiljaa. Anna muhia hiljalleen 20 minuuttia. Lisää mustapippuri ja tarkista suola.

Jaa keitto uuninkestäviin annoskulhoihin. Paahda leipäviipale ja laita keiton päälle. Ja sitten juustoraastetta. Joku hieman voimakkaampi juusto toimisi kauniisti. Laita uuniin siksi aikaa, että juusto sulaa, voit myös käryttää grillivastusten alla.

Jos haluat vähän tuunata keittoa, niin korvaa osa keittoliemestä vaikkapa oluella esim. brown alella tai stoutilla.

Kesäkeitto - voi pojat?

Huomasin, kuinka käteni pesivät syntisessä lavuaarissa kahdeksaa neitsytperunaa. Rajun miehekkäästi aloin  veistellä niitä paloiksi ja kastella yksi kerrallaan hitaasti kiusaten kosteaakin märempään veteen. Tunsin hengityksen kiihtyvän takanani ja käteeni ujuttautui hento porkkana. Lujalla otteella...

Ai mutta tämähän olikin blogikirjoitus, olin ihan väärää juttua tekemässä. Anteeksi. Eikä delete-nappikaan toimi.

Kesäkeitto

2 litraa vettä
8 uutta perunaa
3 porkkanaa
1 sipuli
2 pussia vihannessekoitusta (papuja, herneitä, kukkakaalia, porkkanaa)
3 kasvisliemikuutiota
valkopippuria
1 l punaista maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
persiljaa
tinjamiinia :)
iso köntti voita

Ei tarkempaa ohjeistusta: pilko, lisää, mausta. Tarjoa Askondin ruishapanlimpun kanssa.

Kuminainen tomaatti-isomaksaruohokeitto

Isomaksaruohon (Sedum telephium) lehdet ovat hedelmällisellä maullaan hieno lisä salaatteihin ja keittoihin. Lehdet ovat kaikessa mehikasvimaisuudessaan muhevia pullukoita, jotka pysyvät myös sellaisina monien muiden villiyrttien lehtien muuttuessa kesän edetessä masentaviksi. Lehtiä voi syödä ihan tuoreeltaan ja esimerkiksi keittoihin ne kannattaa lisätä joko ihan lopuksi tai vasta vaikka valmiiseen annokseen.

 

Vaikka isomaksaruoho onkin herkullinen kasvi, pitää sitä kerätä maltillisesti yhdeltä paikalta: lehdet ovat uhanalaisen apolloperhosen toukan ravinnonlähde. 

 

 

Kuminainen tomaatti-isomaksaruohokeitto

 

öljyä

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

puolikas pieni munakoiso

puolikas varsi varsiselleriä

1½ tl kuminaa

1½ tl currya

muutama pisara tabascoa

2 kanaliemikuutiota

vettä

purkki kuorittuja tomaatteja

isomaksaruohon lehtiä

smetanaa tai ranskankermaa

 

Freesaile pilkottuja sipuleita, munakoisoa ja varsiselleriä hetki öljyssä, lisää mausteet ja pyörittele vielä hetki. Lisää kanaliemikuutiot ja vettä niin paljon, että kasvit peittyy ja vielä puoli litraa päälle. Keitä kypsiksi, lisää tomaatit ja poraa sauvalla sileiksi. Tarkista suola. Upota joukkoon isomaksaruohon lehtiä. Tarjoa smetanana tai ranskankerman kanssa. 

Erityisen hyvältä tämä maistui uunissa paahdettujen leipäviipaleiden siivellä, joiden päälle oli lusikoitu nokkospestoa ja siivu juustoa.

Isänpäivämenu

Kolme ehdotusta: lihaisammalle isille, kalaisammalle isille, vegeisemmälle isille. Alku-, pää- ja jälkiruoka. Ja saahan näitä ristiinkin yhdistellä. Pääruualla jokaiseen peruna-palsternakkamuusi.

Jos haluaa heittäytyä ihan hurjaksi ja tehdä tästä neljän ruokalajin kokonaisuuden, niin alkuruuan ja pääruuan väliin voi ottaa vielä vaikkapa tyrnismoothien.

Lihaisammalle isille

Lime-korianterimarinoidut paahtopaistiviipaleet ja vihersalaattia
Possunselykset, konjakki-kermakastiketta ja etikkapunajuuria
Puolukka-omenapiirakkaa ja vaniljakastiketta

Kalaisammalle isille

Sitruskypsennetty parmesaanilohi
Tillipesto-anjovistäytteiset silakkapihvit, voisulaa ja etikkapuunajuuria
Panna cotta ja glögipäärynät

Vegeisemmälle isille

Paahdettu valkosipulikeitto
Kaalinlehteen käärittyä bulguria, suppilovahveroita, karamellisoitua sipulia ja puolukkahilloa
Viinirypäle-rosmariini-hunajatyynyt ja vaniljajätskiä

Hienompi kalaliemi

Harvemmin porukka jaksaa kalaliemiä keitellä, vaikea ymmärtää miksi. Kunnon liemi on kuitenkin herkullisen keiton pohja. Hyvä puoli liemessä on, ettei siihen minimissään tarvi kuin perkeet, hieman juureksia ja mausteita. Perkeet ovat satunnaisia, mutta muita aineita löytyy useimmiten kaapista. Jos hieman haluaa kikkailla ilman isompaa vaivaa, voi liemeen käyttää myös vaikkapa sitruunaa, fenkolia, valkkaria, neilikkaa ja tähtianista. Kalaksi suosittelen ahventa, kuhaa, turskaa, haukea. Punaisesta rasvaisesta kalasta ei tule niin hyvää lientä.

Viimeksi keittelin hieman isomman satsin pakkaseen. Hyvä niin, hieman vaatelias koiraisa karvaeläin ei huonoina hetkinään suostu ruokaansa syömään ilman herkkulientä. Ei varsinkaan silloin, kun on vatsa kipeä. Viimeksi en päässyt kalaliemistäni nauttimaan lainkaan itse, tuo säälimätön peto veti kaiken antaumuksella kuola valuen.

Hienompi kalaliemi (reilu litra)

1 kg valkoisen kalan perkeitä (poista päästä kidukset)
oliiviöljyä
1 sipuli
1 porkkana
½ fenkoli
1 dl kuivaa valkoviiniä
1½ l vettä
puolikas sitruuna kuorittuna ja isosti kuutioituna
tillin- ja timjaminoksia
2 laakerinlehteä
5 maustepippuria
3 valkopippuria
2 mausteneilikkaa
30 g karkeaa merisuolaa

Pilko sipuli, porkkana ja fenkoli isoiksi reiluiksi kuutioiksi ja freesaa hetki oliiviöljyssä. Lisää loput aineet, kiehauta ja kuori vaahto. Anna liemen kiehuilla hiljakseen 20-25 minuuttia. Sihtaa liemi siivilän tai harson läpi. Säilyy jääkaapissa muutaman päivän, pakkasessa muutaman kuukauden.