Lastenkirjalauantai

Olen viime aikoina lukenut enemmän lastenkirjoja (ja kirjoja), kuin mitä ehdin blogata. Niinpä päätin koota niitä tähän samaan postaukseen. Tässä satsissa on kaksi lastenkirjasyksyn ehdotonta hittiä, pari keskivertoa ja yksi oudohko tapaus.

 

Vuokko Hurme: Kiepaus
S&S 2017

Sivut: 250

Kuvittaja: Susanna Iivanainen

Kiepaus on ehdottomasti yksi syksyn lastenkirjahitti. Aivan todella hyvä lastenkirja!

Kirjassa on maailmanlopun jälkeinen maailma, jossa pinovoima on kiepsahtanut niin, että maa ei enää vedä puoleensa, vaan taivas. Kiepaus on tuhonnut maapallon, jonka me tunnemme. Ihmisiä on jäljellä vain vähän, ruoasta ja vedestä on pulaa. Läsnä on jatkuva pelko siitä, että taivaaseen tipahtaa joko itse, joku läheinen tai vaikka rakennus. Ihmiset ovat kuitenkin kekseliäitä selvitäkseen tässä ylösalaisin olevassa maailmassa ja elättelevät toivoa paremmasta. Mutta kuten tiedetään, maailmanlopun jälkeisessä maailmassa ei aina ole varaa pelkkään hyvyyteen...

Kirja on hyvin kirjoitettu ja kieli on hyvää. Tarina on oikeasti jännittävä seikkailuineen. Kirja käsittelee muun muassa menetystä ja kuolemaa, mutta ei ole kuitenkaan liian pelottava tai synkkä. Kirjan tunnelma on toiveikas. Ihastuin siihen, että kirjassa äiti on perheen levoton seikkailija ja sankari. Kirjassa on muutenkin vahvoja naisia ja tyttöjä. Pidin myös siitä miten kirjassa oli kuvattu erilaisia ihmissuhteita.

Kiepaus on Huimaa-kirjasarjan ensimmäinen osa, ja ensi vuonna ilmestyy seuraava osa. En malttaisi odottaa! 

♥♥♥♥

Linna, Martti: Isän luokse
Myllylahti 2017
Sivut: 175

"Meidän luokan pojista kolme haluaa poliiseiksi, kaksi haluaa lentäjiksi ja loput haluaa merimiehiksi. Pojat on sellaisia. Ne lulee, että se on hienoa kun ne lähtee aikuisina laivalla merelle, ja tytöt jää rannalle huiskutamaan niille ja itkemään. Ne pojat ei tajua, että oikeasti tytöt itkee siitä ilosta, kun ne pääsee lopultakin niistä pojista eroon."

Toinen hitti on ehdottomasti Isän luokse.

Katri saa isältään nimipäivälahjaksi Al Goren Epämiellyttävä totuus. Ilmaston lämpeneminen. Dokumentin katsottuaan Katri päättää pelastaa maailman, vaikka sitten yksin. Toimeliaan Katrin nokka ei kauaa tuhise kun hän laittaa tuulemaan. Tämä rohkea anarkisti ei juurikaan keinoja kaihda, tai poliiseja säikähdä missiossaan. Sen sijaan häntä harmittaa, kun isä asuu Brasiliassa ja äidin uusi miesystävä on tyhmä, joka tykkää autoista, vaikka ne saastuttavat. Katrin veli on Veli, huonoilla keuhkoilla varustettu.

Hulvattoman hauska tarina, jonka aihe on tärkeä. Kirja viihdyttää niin, että itse nauroin monesti tääneen ja tarjoaa paljon ajateltavaa lukijalleen. Teksti on pääosin tosi hyvää, kiva lukea, mutta jonkin verran virheitä bongasin.

Kirjan alku on tosin hieman sekava, mutta tasaantuu kuitenkin nopeasti sujuvaksi luettavaksi. Tarinan lopussa on taas pientä löystymistä. Alussa uusioperhesotkut ja maailmanpelastus kulkevat hyvin rinnakkain, mutta loppua kohden tasapaino horjuu. Loppu tuntui vähän lattealta muuten niin hyvän tarinan päätteeksi. Tai ainakin itse odotin enemmän. Kokonaisuus on kuitenkin hyvä.

"-- tuo meidän Katri on tulossa vaikeaan ikään. Mitä vaikeaa siinä on, jos ihminen tulee viisaammaksi?"

"Se on ihan totta: joskus on parempi ensin toimia ja vasta sitten ajatella. Se on kaikkien meidän maailman Katrien tunnuslause."

♥♥♥♥

Ala-Harja, Riikka: Kahden maan Ebba
Otava 2017
Sivut: 109
Kuvittaja: Marika Maijala
 

Kertomus 4. luokkalaisesta Ebbasta, jonka toinen koti on Helsingissä äidin luona, toinen Berliinissä isän luona. Ebba on tottunut lentämään kahden kaupungin välillä ihan yksin. Nyt Ebbaa ei huvittaisi lähteä, kun on ollut itsenäisyyspäivän tanssit ja kavereiden kanssa olisi niin paljon viestiteltävää. Lisäksi Ebbaa harmittaa, ettei hän saa viettää aikaa isänsä kanssa kahdestaan, vaan mukana on isän uusi perhe.

Joskus pieniin kirjoihin tungetaan paljon asiaa, ja niin on tämänkin laita. 108 sivuun on mahdutettu ainakin seuraavat: vanhempien ero, uusioperhe, koti kahdessa eri maassa, lentäminen, terrorismi, kasvissyönti, homous, keinohedelmöitys ja rasismi. Hyviä aiheita, joita käsiteltiin aika pintapuolisesti, mutta toisaalta joidenkin aiheiden kohdalla kiva, että pudotellaan ohimennen arkiseen sävyyn, tehdään niistä ihan peruskauraa. Isoimman huomion saa kuitenkin yksin lentäminen ja uusioperheeseen sopeutuminen tai sopeutumattomuus, eli päähenkilön kiukuttelu. (Tilaa oli myös päähenkilön ulkonäkökeskeisyydelle, joka itseäni tässä ärsytti.)

Mielestäni kirja jää aika ohueksi (muutenkin kuin sivumäärältään) ja sellaiseksi keskitason kirjaksi. Suosittelen tilanteeseen, kun kaivataan kirjaa nimenomaan avioeroon ja uusioperheeseen liittyen.

♥♥♥

Hai, Magdalena: Kurnivamahainen kissa
Karisto 2017
Sivut: 46
Kuvittaja: Teemu Juhani 

Kurnivamahainen kissa on perinteinen satukirja, joka käsittelee ahneutta ja pienen tytön rohkeutta. Tarina alkaa kun tyttö tapaa kissan, jolla on koko ajan nälkä. Kissa syö, syö ja syö, kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Aina niin, että pian pieni tyttö päätyy itsekin kissan vatsaan, josta löytyykin melkoinen yllätys... Kirjan tarina on ihan jännä, ja sanoma on hyvä. Kuvitus on hienoa, vaikka vähän synkkä.

Kovasti olisin halunnut tästä pitää, mutta lukukokemus jäi aika tylsäksi. Pitäisi lukea lapsen kanssa, jotta tietäisi miten uppoaa kohderyhmälleen.

♥♥

Lindeberg, Minna ja Lucander, Jenny: Lumi Azharian yllä
Teos & Förlaget 2017

Sivut: 42 

Kirja, jota en tajunnut.

Lumi Azharian yllä on kertomus 4. luokkalaisten tyttöjen välisestä ystävyydestä ja rakkaudesta. Tytöt karkaavat luokkaretkeltä leikkimään keskenään ja uppoutuvat omaan tummasävyiseen mielikuvitusmaailmaansa. Kirjan tarina on mystinen ja kerronta runollista. Kuvitus on taiteellinen ja erikoinen, mutta taitava kyllä. Tavallaan kirja on hieno, mutta tarina sen verran vaikeaselkoinen (ja pointiton?), etten tiedä kenelle tätä suosittelisi ja lukemissani nettikeskusteluissa muutama muu mietti ihan samaa. Aika kapealle lukijakunnalle on suunnattu. Teos on kuin kuvakirjan, runokirjan ja satukirjan sekoitus. 

Ei minun kirjani, mutta varmasti jonkun toisen on.

♥♥