Keskeneräisiä projekteja

Mulla on käynnissä huoneen raivaus, se on se kaikkein suurin keskeneräinen projekti, mutta kyllä sieltä aika monta pientäkin löytyy, kuten nyt vaikkapa:

* ylimääräiset vaatteet on menossa poistoon ja kirpulle

* vanhoista lakanoista on tulossa matto

* pari aikaa sitten aloitettua neulepuseroa tyttösille plus yhdet lapaset (ja yhdet villasukatkin toisaalla) on vielä pikkusen kesken

* vanhoihin lampunvarjostimiin mulla on kiva idea ja vähän jo matskuakin hamstrattuna

* joogaprojekti yrittää jatkua joka päivä

* ja lähtökin taas lähenee

Sekä... sängyn vieressä pino mielenkiintoisia kirjoja ja nippu joogasutran monisteita (aargh!!).. Ja tässä olen jo viikkoja tuskaillut kun mulla ei ole oikein mitään mielekästä tekemistä.. Hah!

Ihania vinkkejä

Hih, oon näköjään takas tässä tilanteessa, jossa inspiraatio haetaan Hidasta elämää -sivustolta, ja tuputetaan sitä muillekin :o) Joten tässä tulee 13 vinkkiä, joilla teet elämästäsi ihanaa joka päivä:

1. Käy joka päivä 10–30 minuutin kävelyllä ja kävellessäsi hymyile. Tämä on mitä parhain fiiliksen kohottaja. Lisäksi hymyily kiinteyttää kasvojesi lihaksia. Joten kannattaa hymyillä paljon!

2. Istu hiljaisuudessa vähintään 10 minuuttia joka päivä. Usko tai älä: sinussa on ratkaisu jokaiseen ongelmaan, sinun täytyy vain etsiä sitä sisältäsi. Joten seuraavan kerran, kun törmäät ongelmaan, keskustele oman itsesi kanssa ja katso, kuinka pian pystyt ratkaisemaan ongelmasi.

3. Yritä saada ainakin kolme ihmistä hymyilemään joka päivä. Onnellisuus on tarttuvaa, joten levitä sitä niin paljon kuin voit.

4. Älä hukkaa kallisarvoista energiaasi juoruiluun, energiasyöppöihin ihmisiin, menneisyyden ongelmiin, negatiivisiin ajatuksiin tai asioihin, joita et voi hallita. Käytä sen sijaan energiasi nykyhetkeen. Vuorokaudessa on 24 tuntia. On täysin sinun päätösvallassasi, mihin käytät tai kulutat nuo tunnit.

5. Elämä on liian lyhyt siihen, että hukkaat aikaa jonkun vihaamiseen. Anna kaikille kaikki anteeksi. Anteeksianto on vahvojen luonteenpiirre.

6. Sinun ei tarvitse voittaa jokaista erimielisyyttä. Sopikaa olevanne eri mieltä. Väittelyn voittaminen ei ole yhtä tärkeää kuin se, että rakastamasi ihmiset ovat onnellisia. Kannattaa siis valita viisaasti.

7. Solmi rauha menneisyytesi kanssa, jotta se ei pilaa nykyhetkeäsi. Et voi muuttaa mennyttä, mutta voit todellakin muuttaa tulevaisuutesi. Mennyt on mennyttä, mutta se, mitä on tulossa, on täysin sinun käsissäsi. Keskity nykyhetkeen ja tutustu uusiin asioihin.

8. Alä vertaa itseäsi muihin. Vertaa itseäsi siihen ihmiseen, joka olit eilen. Muista, että olet oman elämäsi sankari. Lakkaa vertaamasta itseäsi naapuriisi tai kollegaasi työpaikalla. Vertailemalla teet vain elämästäsi hankalampaa.

9. Kukaan muu ei ole vastuussa onnellisuudestasi kuin sinä itse. Sinun elämäsi, sinun sääntösi. Ota ohjat omiin käsiisi ja näytä maailmalle, että mikään ei kolhi sinua, ellet anna sen tehdä niin.

10. Auta apua tarvitsevia, ole antelias. Ole antaja, älä ottaja. Tämä näyttää nöyrän puolesi. Lisäksi se kasvattaa itseluottamustasi ja motivaatiotasi.

11. Se, mitä muut ajattelevat sinusta, ei ole sinun asiasi. Älä siis välitä! Ainakin olet antanut toisille ihmisille puhuttavaa!

12. Työsi ei pidä huolta sinusta silloin, kun olet kipeä. Ystäväsi pitävät sinusta huolta. Pidä siis heihin yhteyttä. Riippumatta siitä, kuinka outoja ja ärsyttäviä ystäväsi joskus voivat olla - he ovat silti ystäviäsi, ja ystävät ovat elämän tärkeimpiä asioita.

13. Olipa tilanne miten hyvä tai paha tahansa, se muuttuu. Muutos on luonnonlaki. Ole valmis kaikenlaisiin muutoksiin elämässäsi.

Minkä/mitkä näistä aiot varmasti ottaa käyttöön? Mulla jo ainakin osittain toteutuu 2, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 13. Noiden muiden kanssa on vielä vähän enemmän harjoiteltavaa.

Niiiiin kaunista!!

En ehkä kestä! Tämä tammikuu on tähän asti ollut niin maagisen kaunis, että kohta varmaan sekoan! Melkein millon tahansa kun astuu tai edes kurkistaa ulos aina on tarjolla ylenmäärin kauneutta! Auringonpaistetta, ihmeellisiä värejä taivaalla, kerroksellista harmautta, lumituiskua, hangen kimmellystä, mitä milloinkin. Mun sisällä kuplii, tekee mieli tanssia ja laulaa, sydän on auki ja rakastaa koko maailmaa! Tämän aamun kuunpimennyksen syvimmän vaiheen pääsin näkemään auton ikkunasta, ja heti kotiin päästyäni kiikutin kameran ulkoilemaan hurjassa pakkasessa (enimmillään näin mittarissa -27). Oi jos ois ollut enemmän aurattuja reittejä pihassa niin oisin saanut paremmat kuvakulmat. Aivan mahtavaa kuitenkin päästä taas näkemään verikuu (viime heinäkuussa Tampereella oli hiukka lämpimämpi seurata kuunpimennystä..) sekä aamun ihmeellinen sininen hetki! Superverisusikuunpimennys!! Ouououououououououuuuuuuuuuuuuuu!!

Varovainen ajatus

Viime kesänä listasin tilauksia universumille. Yllättävän pitkä lista päättyy tällaiseen varovaiseen toteamukseen: ja jos jostain tippuu syliin just semmonen sopiva & valmis koira jonka haluan, voin senkin ottaa. Jotenkin vaan oon nyt aatellut, että kun esim tulevaisuuden asumisjärjestelyt on niin epävarmat, plus reissaan nykyään niin paljon, etten vois ottaa yhtään enempää huollettavia. Mutta.. Mut täytyis saada useemmin pihalle, liikkumaan enemmän. Lapsi täytyis saada useemmin pihalle, liikkumaan enemmän. Kattellaan.....

Kohti parempia valintoja

En tiiä miks mua huvittaa nyt laittaa tänne näitä ruokakuvia. Mietitääs asiaa hetki.

Näin vuoden alussa niin monesta tuutista tulee ruokavalistusta, että pienellä ihmisellä menee ihan pää pyörälle. Kaiken media(laihdutus)hypen lisäksi on vegaanihaastetta, pätkäpaastoa, ketogeenistä ruokavaliota ja vaikka mitä. Lisäksi itse olen hieman tutustunut joogan sisaropin ayurvedan periaatteisiin, ja yrittänyt löytää minkälaiset ruuat ja miten syötynä on parasta just mulle. Parisen vuotta ilman eläinten osia on tehnyt selväksi sen että kasvissyöjänä haluan jatkaakin. En vois enää kuvitellakaan syöväni lihaa, kala ehkä menis vielä sillontällön, olen syönytkin sitä muutaman kerran vuodessa, lähinnä hätätapauksissa.. Maitotuotteet, hmmm, maitoa en ole juonut enää aikoihin, mutta vaihtelevia määriä jukurttia ja juustoa syön edelleen jos keho vastaa kyllä, kun kysyn siltä tarviiko se niitä just nyt. Mutta munia menee joka päivä, mielellään niitä omalla viljalla ruokittujen lähiluomukanojen munia, kaupan munat jotenki vähän tökkii vaikka luomua ovatkin.

Mää oon tuota ketogeenista miettinyt ennenkin, mut joku juttu siinä on ettei se mulle tunnu hyvältä nyt. Tässä asiapitoinen haastattelu aiheesta, ja onhan se niin että kyllä nuo tulokset puhuu puolestaan. Uskon silti että paras juttu mitä ihan jokainen meistä voi itsensä hyväksi tehdä on vähentää sokerin syöntiä (ja paras teko maapallon hyväksi on vähentää tehotuotetun lihan syöntiä), sillä se ihan oikeesti on vaan tottumuskysymys, ja takuulla ihminen pärjää ilman lisättyä sokeria. Ja jännää on, kuinka hetken päästä ei edes tee yhtään mieli ostaa saatika maistaa mitään pullaa/karkkia/limsaa/herkkua ym. Mulla on täällä yks 15-vuotias koehenkilö joka on huomannut ihan saman, ja sen kuinka huono olo oikeesti tulee jos joskus vetää sokeriöverit. (Fruktoosi onkin sitte yks mitä pitäis omassa elämässä tutkia enemmän.) Kunpa kaikki oppisivat ymmärtämään kehonsa viestejä ja syömään sitä mikä tuntuu hyvältä omassa kropassa.

Mitäs menit haluamaan!

Haa! Olen kyllä kuullut, että nykyään voi manifestoida mitä vaan hetkessä kunhan on vaan linjassa toiveensa kanssa ja kaikki esteet sen tieltä on raivattu pois ja mitä vielä. Mutta en ikinä olis uskonut että se oikeesti tapahtuu niin että sanoo tai ajattelee jotain, ja seuraavassa hetkessä se on silmien edessä. Tuo edellisessä postauksessa vaaniva oivallus nimittäin teki just niin, hyökkäsi ryminällä sieltä nurkan takaa! Ja yhtäkkiä on päivänselvää miksi mun on niin vaikeeta edes unelmoida mistään hyvästä, miksi olen niin monesti kieltänyt itseltäni jonkun asian haluamisen vedoten mielessäni siihen että siitä koituu vaan lisää vaivaa ja harmia. Kun mulla on nääs semmonen alitajuinen uskomus, että toiveiden täyttyminen on sitten loppujen lopuksi kuitenkin vaan pettymys, ja aiheuttaa syyllisyyttä ja riittämättömyyttä kun en sitten kuitenkaan osaa oikein iloita siitä mitä sain.. Busted!! Mun mieli on vähän hämmennyksissään kun se jäi kiinni tämmösen tarinan sepittämisestä, mutta aa että tuntuu hyvältä nähdä viimein koko kuvio kaiken tän takana. Oon täällä pari päivää mutustellut tätä fiilistä, ja kuunnellut kun mieli kerii vielä enemmän auki tarinoidensa vyyhtiä. Oi elämä, on tää kyllä niin mielenkiintosta!!

Uutta potkua

Valoa tunnelin päässä. Siltä tuntuu nyt. Arki alkoi taas, ja vaikka se onkin pitkän lojuilun jälkeen näin alkuun melko rankkaa, niin silti se tuo päiviin kaivattua ryhtiä. Eka arkiviikon väsyjä olen paikkaillut nukkumalla parin tunnin aamupäiväunia, ja silti unta on riittänyt öihinkin ihan tarpeeksi. Päivät on jo pitempiä, ulkona edelleen kaunista, ja ennen kaikkea mieli on valoisampi. Mulla on jopa pientä suunnitelmanpoikasta kehkeytymässä tuolla mielen syövereissä, ja jotenkin musta myös tuntuu että joku huikea oivallus on ihan tuossa nurkan takana odottamassa paljastumistaan. Tällä viikolla alkaa myöskin kansalaisopiston jooga ja tanssitunnit, se on erityisen ihanaa, mua on jotenkin nyt tylsistyttänyt yksin treenaaminen tavallista enemmän (ja siksipä se onkin jäänyt melko vähälle). Ei muuta ku etiäpäin! Terveisin mummu lumen keskeltä

Jotain tarttis tehrä..

"Jotenkin tuntuu että näin vuoden alussa haluais olla jämäkkä, ottaa jonkun suunnan, tavoitteen, tehä elämällään jotain merkittävää." Taas pulikoin näissä samoissa vesissä kuin tasan vuosi sittenkin. Jos jonkun tavoitteen tälle vuodelle tekisin, niin sen etten vuoden päästä olisi taas tässä samassa jamassa. Oli taas mahtavan kummalliset tämän vuoden ennusunet, niistä ei mitään tolkkua ota. Viime yönä muutin Kaliforniaan, se ei enää ollut tämän vuoden unia kylläkään. Jonkin verran tulevaa osaan kuitenkin ennustaa: kalenteri kertoo että tänä vuonna luvassa on muutama viikonloppu joogaopekoulutusta ja pari pikku reissua. Näiden lisäksi lähinnä odottelen ajan kulumista. Haluaisin taas alkaa maalaamaan, no mikäpä estää..?, ei kai muu kuin se ettei huvita tarpeeksi että viitsisin vaivautua.

Heippa 2018

Kiitos käynnistä! Tarjosit niin paljon hyvää, mutta myös monia mahdollisuuksia kasvuun. Eilen ennen vuoden päättymistä yritin miettiä kaikkea koettua, ja päällimmäisenä fiiliksenä oli paikallaan junnaaminen, sellanen ajatus ettei oikein mikään edennyt mihinkään koko vuonna. Sehän ei tietysti ole totta, ehkä ne ihan vuoden viimeisimmät ajat on olleet sellasta pysähtyneisyyden tunnetta.

Vuoden parhaisiin päiviin lukeutuu ehdottomasti naisten retriitti Kolilla. Tai sehän oli monta päivää, mutta mielessä tapahtumat siellä kietoutuu yhteen ja muodostaa yhden piitkän, vuoden parhaan päivän. Rummuttelu kallioilla, vaellus vesiputoukselle, uiminen vielä kylmässä Pielisessä, hyvä ruoka, vapauden tanssi kesäillassa siskojen kanssa, saunominen, kaikki tämä ja vielä paljon muuta. Ja ihmeesti kaikki muutkin vuoden parhaat hetket sisältää joko uimista, aurinkoa, tanssia, kohtaamisia heimolaisten kanssa tai vaeltamista.

Vuoden iloisimmat yllätykset tarjoili jooga, sekä joogaopettajakoulutus että ilmajooga. Yllätin ihan totaalisesti itsenikin lähtemällä joogaopekoulutukseen mukaan, enkä ole katunut hetkeäkään. (Hieman huonoa omaatuntoa olen tosin potenut siitä ettei päivittäinen harjoitus ole ollut ihan päivittäistä, mutta koska uskon että väkisin vääntäminen ei ole oikea tie, niin en jaksa stressata siitä sen enempää.) Ensinnäkin kaikki se, mitä mun keho (ja mieli!) pystyy tekemään ja se vieläpä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja bonuksena päälle kaikki uudet ihmiset! Niiiin kiitollinen!! ♥ 

Tästä on helppo hyvillä mielin lähteä kohti uutta. Ihanuutta tähän vuoteen meille kaikille! ♥♥