Z saisi käyttää puhelinta puolen tunnin ajan kerrallaan
kolme kertaa päivässä.
Näin hän voisi hoitaa joitakin liikeasioitaan vuoteesta käsin.
Hän voisi jatkuvasti viettää tuottavaa ja hyödyllistä elämää.
Z suhtautui hyvin optimistisesti tulevaisuuteensa.
(Donna C Aguilera & Janice M. Messick: Kriisihoito ja sen käytäntö. WSOY, 1982, s. 141-145.)
