Ruusumäen pionit

Pioni ei paljon sanoja kaipaa. Katsokaa nyt tuota! Kahtena peräkkäisenä vuonna siirretty ja noin upean erikoinen!

Pioni ei kuulemma siirtämisestä tykkää, mutta tämäpäs kasvattikin yhteensä kolme nuppua. Ihmetys oli yhä suurempi, kun se avasi kukintonsa täyteen loistoon. Kaksi täysin eri väristä ja eri mallista kukkaa samassa puskassa. Jännityksellä odotan viimeisen nupun aukeamista! Kaksi muuta siirrettyä puskaa eivät valitettavasti ole yhtä elämän iloisina tällä hetkellä, mutta jospa ensi kesä piristäisi heitäkin.

Toinen näistä melkein minun mittaisista valkoisista pionipuskista siirrettiin näkyvämmälle paikalle, mutta se otti siirrosta oikein kunnolla nokkiinsa, eikä ole kasvanut edes polvenkorkuiseksi parina viime kesänä saatika tehnyt nuppuja. Luotan silti, että se joskus vielä ilahduttaa meitä noilla jalkapallon kokoisilla, huumaavasti tuoksuvilla kukinnoillaan. Sillä välin minun on ehkä pakko hankkia hennon vaaleanpunainen pioni, sillä sellainen pihaltamme vielä puuttuu.

Kaksi viikkoa sitten ensimmäisinä kukkimaan alkaneet pionit alkavat olla kukkineita, mutta kasvihuoneen vieressä, turvassa siirroilta ollut pioni on vasta aloittelemaisillaan ilotteluaan. Ihanaa kun pioniaika vain jatkuu ja jatkuu!

Miten te olette onnistuneet pionien siirrossa?

Pionin tuoksuista tiistaita,
Heidi

Alla omenapuun

Terveisiä Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta! Kotiuduimme sunnuntaina juuri sopivasti, jotta ehdimme nähdä ja kuvata omenapuiden kukkaloiston - eilen ja tänään sade on piiskannut puita ja kukkaset ovat pudonneet maahan valkoiseksi matoksi.

Pihassamme on neljä vanhaa omenapuuta, joista yksi ei taaskaan kukkinut juuri lainkaan. Käynyt mielessä, että pitäisikö tuo ontto puuvanhus kaataa, mutta toisaalta mieli ei anna periksi rikkoa tuota somaa neljän puun ryhmää, jotka muodostavat ikään kuin katoksen nurmikon ylle.

Ajeltuamme satojen täydellisten pihojen ohi Saksassa mieli halajaa kovasti puutarhahommiin. Sunnuntaina vietin tovin jos toisenkin rikkaruohojen parissa... Huomiseksi sääennuste lupaa kaunista säätä, joten pitänee tästä lähteä puutarhaostoksille.

Kaunista viikon jatketta,
Heidi

Vihreää iloa

Meinasin jo, että pidän tänään taukoa kukkailottelusta. Mutta miksi ihmeessä, jos kerran kuvatkin on jo otettu valmiiksi! Huomisesta tulee vissiin väkisin välipäivä, sillä pihallamme ei kuki juuri nyt mikään. Meinasin lähteä metsästämään sinivuokkoja, mutta nyt näyttää pahasti siltä, että lapset sairastuvat ja metsäretkisuunnitelmat jäävät toteutumatta. Viime syksynä istutetut mustat tulppaanit ovat jo puskeneet pintaan ja toivon todella, että ne jaksavat lopulta avata kukintonsa, mutta huomiseksi niistä ei taida olla vielä iloa.

Flower-maljakkoon nappasin jaloleinikin ja eucalyptuksen oksan -ko? kummitätini tuomasta upeasta kimpusta, joka näkyi pääsiäiskakku-postauksessa.

Kimppu on tuottanut valtavasti iloa ja näin se sai hiukan jatkoaikaa. Tykkään tuosta vihreästä kombosta ihan mielettömästi!

Iloista viikonloppua,

Heidi

//Kukkailottelu

Eteisen kukkiva seinä

Maaliskuun lopussa maalailin sellerillä kukkatauluja makuuhuoneeseen. Ystäväni näki askartelupuuhani Instagramissa ja kyseli olenko tapetoinut. Siitä se ajatus sitten lähti.

Olin etsinyt kukkatapettia tähän tilaan, mutta pieni huone, jossa on kuusi oviaukkoa sekä sähkökaappi ei houkutellut tapetointipuuhiin. Niinpä ajattelin ensin testata, miltä sellerillä maalatut kukkaset näyttäisivät seinällä.

Ihan en ole varma lopputuloksesta, mutta olkoon nyt siinä ainakin toistaiseksi. Löysin äskettäin aivan superihanaa kukkatapettia, jota ystäväni kiltisti kiikutti minulle Ruotsista asti. Sen on kyllä tarkoitus päästä takkahuoneen seinälle, mutta katsotaan nyt kuinka paljon innostun remontoimaan. Onhan tässä tietysti nuo ihanat puutarhahommatkin vielä edessä ja kesäisin yleensä jää kaikki hommat sisällä rästiin, kun koko hereilläoloaika tulee vietettyä ulkona.

No, kertokaa te rehellinen mielipiteenne! Teen sitten lopullisen päätökseni seinän suhteen. :)

Touhukasta torstaita,
Heidi

//Kukkailottelua

Mangopuu

Ei tuota ehkä ihan vielä puuksi kuuluisi kutsua, mutta ylpeänä sen teille silti esittelen - MANGOPUU SELVISI TALVESTA! Aika tarkkaan vuosi sitten mieheni pani mangon siemenkodan sisällä olevan siemenen multaan (klik) ja tässä on siis tämän hetkinen tilanne. Välillä on näyttänyt siltä, että se heittää henkensä, mutta niin se vaan tälläkin hetkellä kasvattaa uusia lehtiä. Ehkäpä tänä kesänä on kuitenkaan turha odottaa satoa. ;)

//Kukkailottelua

Kukkailottelun synttäriviikko | Kukikas vuoteni

Mansikkatilan mailla -blogin Taina aloitti vuosi sitten kukkailottelun ja vuoden aikana hän onkin innoittanut monia ilottelemaan kukkasin. Nyt on aika juhlia ja Tainan blogissa kukkailotellaan ihan koko viikko! Jokaiselle päivälle on omat linkitysteemansa. Viikko aloitellaan muistelemalla värikästä vuotta.

Tällä kertaa ilottelu tulee ihan oikeaan aikaan, sillä Mersu ei mennyt katsastuksesta läpi, vaikka sen remontteihin uponneilla rahoilla olisi tehnyt ulkomaanmatkan jos toisenkin... Vielä siis rahaa pala, mutta kyllä me se ulkomaanmatkakin tehdään! Mersulla.

Hauskaa huomata tässä arkistoja selaillessa, että kukat ovat paljon muutakin kuin pelkästään kukkia. Sen lisäksi, että ne tuottavat valtavasti iloa, ne tuovat tullessaan muun muassa kevään, kesän sekä joulun. Ja voi niistä tehdä vaikka sängynpäädynkin! Ulkomailla on mielenkiintoista ihailla varsinkin sellasia kukkia, joita ei kasva täällä Suomessa. Huomisen ilottelussa taidetaan kurkata mangopuun tilannetta ja erityisesti odotan torstain kukkailottelua, sillä ajattelin silloin esitellä teille uusimman diy-projektini.

Kukkailoa viikkoonne,

Heidi

//Kukkailottelua

Oho, orvokkeja!

Heitin vihdoin ja viimein pystyyn kuivuneet callunat pois ja suunnistin eilen kauppaan ostamaan pääsiäiseksi narsisseja terassille. Neljä kappaletta vitosella oli ilmeisesti liian hyvä tarjous, sillä yhtäkään narsissia ei ollut enää myytävänä. Tyhjin käsin ei kuitenkaan kotiin tarvinnut palata ja nyt pitää enää toivoa, ettei pakkanen vie näitä hentoja valkoisia kaunokaisia.

Joko te olette uskaltaneet istuttaa orvokkeja ulos? Meillä on yleensä ulkona kolme vuodenaikaa kukkasilla - narsissi, orvokki, calluna - tänä vuonna narsissit jäivät siis välistä ja hypättiin suoraan orvokeihin. Toivottavasti näistä riittää iloa pitkään!

//Kukkailottelua

Pääsiäiskakku & helppo kakunkoriste

Näin hetki sitten Instagramissa kuvan huikean hienosta pääsiäiskakusta ja linnunpesäkoristeesta, jonka alkuperäinen ohje löytyy syötävän herkullisesta Kuppikakkuja ja kuohuvaa -blogista. Sain kakusta heti inspiraation ja leivoin viikonloppuvieraille vadelmajuustokakkua.

Vadelmajuustokakku

Pohja

1 pkt Marie-keksejä

1 levy valkosuklaata

Täyte

2 pkt mascarponea

2 prk vispikermaa

sokeria, vaniljasokeria

5 liivatelehteä

2 rkl sitruunamehua

vadelmia

Tästä määrästä tulee kaksi matalaa kakkua, 24cm ja 18cm irtopohjavuokiin.

Murskaa keksit ja sulata valkosuklaa. Sekoita yhteen ja painele murska leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi.
Vaahdota kerma.
Soseuta vadelmat ja halutessasi siivilöi siemenet pois. Yhdistä sose, mascarpone ja sokerit sähkövatkaimella.
Kuumenna mehu ja sulata liivatteet joukkoon. Valuta ohuena nauhana mascarponemassan joukkoon.
Lisää viimeiseksi vaahdotettu kerma.
Kaada täyte vuokaan ja anna jähmettyä jääkaapissa muutama tunti tai seuraavaan päivään.

Linnunpesäkoriste

20 g lasinuudelia

Mauste-Sallisen salmiakkilastuja

vettä

Leikkaa lasinuudeli noin 2-5cm pätkiksi.
Laita kattilan pohjalle pieni tilkka vettä ja pari kourallista salmiakkilastuja. Sulata.
Pyöritä nuudelit salmiakissa ja asettele pienen kelmulla vuoratun kulhon pohjalle. Jätä jääkaappiin jähmettymään.

Alkuperäisessä ohjeessa pesään oli käytetty tummaa suklaata. Minulla oli Maraboun maitosuklaalevy ostettuna tätä varten, mutta sehän olisi ollut aivan liian vaaleaa ja aivan liian hyvää pesänrakennusmateriaaliksi, joten ajattelin kokeilla kuinka mustat salmiakkilastut toimisivat tässä tarkoituksessa. Oikein hyvin toimivat! Pesä ei tietenkään kovettunut niinkuin olisi suklaata käyttäessä tehnyt, mutta mielestäni ulkonäöllisesti se muistutti riittävästi linnunpesää.

Kakkua jäi viikonlopulta, mutta onneksi ystävä riensi aamulla apuun, eikä minun tarvinnut tuhota kakkua aivan yksin. ♥

Iloa pääsiäisviikkoonne,
Heidi

Kevättä maljakoissa

Edellispäivänä avasimme grillikauden ja grillasimme vuoden ekat makkarat lähes lumettomassa ihanan keväisessä säässä. Tänään aamulla meinasi iskeä epätoivo kolatessa pihaa. Onneksi sisällä sentään on kevät!

Neilikat on ihan mun lempparikukkia! Ne kestävät todella pitkään ja ovat äärimmäisen hyviä erilaisiin asetelmiin. Lisäksi ne näyttävät nätiltä näin yksinäänkin. Yhdestä vajaa kolmen euron kimpusta riittää kukkia useampaan maljakkoon.

Adventtikynttelikköä varten hankitut pullot ovat saaneet keväisempää ilmettä muutamalla neilikan oksalla.

Ekan kuvan tulppaanit jouduin jo heittämään pois, mutta säästin kimpusta nuo kauniit vihreät oksat ja tein niistä ja muutamasta neilikasta suloisen pienen kimpun pianon päälle.

Keväistä keskiviikkoa tuiskusta huolimatta,
Heidi

Jatkoaikaa tulppaaneille

Vuoden ensimmäiset, tarkkaan valitut tulppaanit alkavat olla parhaat päivänsä nähneet, joten ripottelin niitä ympäri taloa pieniin asetelmiin. Hih, tytär tuli juuri koulusta ja antoi heti positiivista palautetta. Murattien hoito on ollut retuperällä niinkuin kaikkien muidenkin kodin viherkasvien (tapoin kaktuksen, kröhöm) ja yritän nyt kovasti vielä pelastaa niitä napsimalla muutamia oksia juurtumaan maljakoihin. Meillä on täällä edelleen kaaos ympäri taloa, kun matot on rullattu, sohvat peitetty ja sairaspedit pedattu olo- sekä takkahuoneen lattialle harvinaisen sitkeän vatsataudin ansiosta. Koitan tarmokkaasti näillä pienillä sisustusnikseillä saada iloa tämän talon nurkkiin. Ihanasti tuo aurinko auttaa piristämään kotia!

Aurinkoista pakkaspäivää,
Heidi

Mahtava amaryllis

Joulusta hujahtanut jo kaksi viikkoa, mutta amaryllis on alkanut ilahduttaa meitä vasta nyt. Ja se on ihan todella upea! Varsikin on pysynyt mukavan lyhyenä. Melkein kaikki muut joulun kukkaset alkavatkin olla jo tiensä päässä. Tänäkään vuonna joulukaktuksesta ei auennut kuin kolme kukkaa, ja nuput putoilivat pois yksi toisensa jälkeen. Mitäköhän teen väärin?

Amarylliksen valtavat kukinnot ja tuo hento kultainen hohto noilla suurilla terälehdillä ovat kyllä vertaansa vailla.

Amaryllis ilahduttaa meitä olohuoneen "lukunurkkauksessa", jonka meidän karvapää on aika hyvin valloittanut omaan käyttöönsä.

Jotkut ovat kuulemma jo riisuneet kodin joulusta ja moni taitaa laittaa nyt loppiaisviikonloppuna koristeet odottelemaan ensi joulua. Meinaako joku pitää valot ja koristeet ihan nuutinpäivään asti? Minä taidan... Kuusikaan ei varista vielä yhtään. :)

Loistavaa viikonlopun jatkoa,
Heidi

//Kukkailottelua

Luukku 15 | 3 x hyasintti

Joulutähti hankitaan tänä vuonna perinteisesti vasta lähempänä aattoa, mutta hyasintteja ripottelin jo ympäri taloa. Tekisi ehkä pikkuisen mieli hakea vielä muutama sintti lisää.

Hyasintin tuoksuista torstaita,
Heidi

Kukkailottelua

Hyasintti ♥

Niin kaunis nupullaan ja hurmaava kukkiessaan! Tässä postausta valmistellessa muistin yhtäkkiä, että sehän on taas Kukkailottelun aika. Mahtavatkohan kaikki osallistujat olla jo ihan ensimmäisen adventin tunnelmissa. ♥

Ajellaan juuri lapsuuden kotikylän joulunavaukseen Matin ja Tepon joululevyn soidessa taustalla. Riisipuurosta taidetaan myöhästyä, mutta Joulupukin mä vaan haluankin nähdä. Ja arvatkaas mitä! Meillä oli käynyt aamulla tonttu, joka toi myös minulle paketin. Eilen sen sijaan ostin itse itselleni joululahjan - kauan haaveilemani järkkärin sekä objektiivin.

Ihanaa viikonloppua ja ensimmäistä adventtia,

Heidi

Diy kynttilänjalka & muratin juurrutusta

Heipparallaa, se olisi taas perjantai ja Kukkailottelun aika! Aamun pikainen diy tyhjästä konjakkipullosta ja muratin oksasta. Muratit eivät ole yleensä meillä kovin pitkäikäisiä, joten ajattelin napsia terassilla kesää ja syksyä viettäneistä muutaman oksan juurtumaan - jospa vaikka saisin jonkun säilymään ensi kesään asti. Ja jos ei niin ilahduttavat ne yksinkertaisuudellaan näinkin. Kynttilästä piti valaa pikkuisen pois, jotta sen sai tukevasti pullonsuuhun. Kohta, kun perjantai hämärtyy, sytytän sen ja jään odottamaan kuinka steariini valuu kauniisti pitkin pulloa.

Meillä alkaa jännitys tiivistyä, kun lasten kauan odottamat halloween pileet alkavat olla käsillä.
Mukavaa viikonloppua kaikille,
Heidi