Apteekkikompensaatio ja mikä se oikein on?

Helsingin yliopisto joutuu nyt hallituksen esityksestä kohtaamaan mittavat leikkaukset ja yksi kiistellyimistä aiheista on näyttänyt olevan apteekkikompensaatio. Sivistysvaliokunta ilmoitti alkuviikosta, että se hyväksyy hallituksen esityksen ja leikkaa apteekkikompensaation pois Helsingin yliopistolta, joka tarkoittaa ylimääräistä 30 miljoonan euron leikkausta. Käytännössä tämä vastaa 500 henkilötyövuotta. Mutta mikä oikeasti on tämä kompensaatio ja miksi se on ollut tärkeä? Miten se on vaikuttanut niin paljon koko keskusteluun?

Mikä on yliopiston apteekki?

Lainataan nyt suoraan wikipediaa aiheesta Yliopiston Apteekki:

Yliopiston Apteekki on yritys, jonka omistaa Helsingin yliopisto. Se kertoo olevansa Suomen suurin farmaseuttisen henkilöstön työllistäjä. Sen palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 956 ihmistä Suomessa. Yliopiston Apteekkia pidetään yhtenä Suomen parhaista työnantajista. Se sijoittui Great Place to Work -listalla suurten yritysten sarjassa kolmanneksi vuonna 2013.
Yliopiston Apteekki on perustettu vuonna 1755, joten se on maan vanhimpia yrityksiä. Helsingin yliopiston farmasianopiskelijat suorittavat käytännön harjoittelujaksonsa Yliopiston Apteekissa

Eli yliopiston apteekki on apteekki, mutta se on tosissaan yliopiston omistama apteekki. Asiasta tekee erikoisen siksi, että apteekit ovat lähes poikkeuksetta yksityisiä, ja apteekin perustamista varten tarvitaan apteekkilupa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on julistettava uusi tai avoimeksi tullut apteekkilupa haettavaksi. Apteekkilupa voidaan myöntää laillistetulle proviisorille ja se on henkilökohtainen[1]. Vain Helsingin yliopistolla ja Itä-Suomen yliopistolla on erillinen oikeus apteekkitoiminnan pitämiseen Suomen yliopistoista.

Kyseessä kuitenkin on liiketoimman muoto, mutta koska kyseessä on yliopiston omistama yritys, sen tuotto käytetään yliopiston oman toiminnan tukemiseen. Oheessa ote yliopistolain päivityksestä 2010 [2].

Apteekkitoiminnan tuotto käytetään yhteiskunnallisesti merkitykselliseen yliopistojen toimintaan. Lääkelain mukaan yliopistojen apteekkien tehtävänä on lääkkeiden myynnin ohella farmasian opetukseen liittyvän harjoittelun ja lääkehuoltoon liittyvän tutkimuksen toteuttaminen

Eli kuullostaa ihan fiksulta. Liiketoiminnalla halutaan siis tukea yliopiston omaa toimintaa ja sen tuotto käytetään suoraan yliopiston tehtävän edistämiseen. Siksi yliopistolla on erillislupa apteekkitoimintaa varten eikä lupa ole henkilökohtainen tietyn proviisorin lupa.

Mikä on apteekkimaksu?

Kaikki suomalaiset apteekit maksavat valtiolle apteekkimaksun sekä yhteisöveron. Apteekkimaksu määräytyy liikevaihdon perusteella. Keskimäärin suomalainen apteekki maksaa apteekkimaksua noin 7 %. Yliopiston apteekki maksaa 11,2 % apteekkimaksua liikevaihdostaan, koska se on suhteessa suuri yritys. 

Apteekkimaksun tarkoituksena on turvata liiketoiminta vähemmän kannattavilla alueilla. Eli sen avulla apteekkeja voidaan perustaa myös alueille, joissa liiketoiminta ei ole niin kannattavaa, mutta ihmisille halutaan saada apteekkipalvelut. Apteekkimaksu tasaa siis apteekkien välisiä tuloeroja. 

Yliopiston apteekki maksaa myös yhteisöveroa, joka on yhteisön tuloveroa, jonka suuruus on 20 % tuloksesta.  

Mikä on apteekkikompensaatio?

Helsingin yliopisto saa valtiolta yhteisöveron ja apteekkimaksun summaa vastaavan korvauksen. Korvauksesta säädetään yliopistolaissa ja se juontaa juurensa siihen, että ennen 2009 yliopistolakia Yliopiston Apteekki oli erityisasemansa vuoksi vapautettu veroista, koska se pyrkii apteekkitoiminnallaan tukemaan yliopiston tarkoitusta ja liiketuotto menee suoraan yliopiston toimintaan. Yliopiston apteekki ei siis maksa tuottoja yksittäisille omistajille vaan sen tulot käytetään yliopiston toimintaan. Tätä kutsutaan siis apteekkikompensaatioksi ja se on luotu juuri siksi, että yliopiston omaa liiketoimintaa oman tarkoituksensa tukemiseen on pidetty sen verran hyvänä. 

Mitä laki sanoo?

Käytännössä apteekkikompensaatiosta on ollut Helsingin yliopiston sekä Itä-Suomen yliopiston apteekkitoimintaa tukeva laki.

Yliopistolain (2009) 75 §  toteaa:
Helsingin yliopistolla on oikeus yhden apteekin pitämiseen Helsingin kaupungissa. 

Ja lääkelaki jatkaa:
Lääkelain 52 §:n nojalla Helsingin yliopistolla on lisäksi oikeus pitää 16 sivuapteekkia Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luvalla.

Tällä tarkoitetaan Yliopiston apteekkia. Eli käytännössä Helsingin yliopistolle on myönnetty erillislupa apteekkiliiketoiminnan harjoittamiseen. Tämä apteekkioikeus on ollut voimassa jo vuodesta 1755 kun kuningas on antanut Turun akatemialle oikeuden pitää apteekkia Turun kaupungissa. Kun Turku paloi ja yliopisto siirtyi Helsinkiin, niin siiryi myös lupa pitää apteekkia.

Samassa yliopistolain pykälässä todettiin myös:
Yliopisto on 1 momentissa tarkoitettujen varojen osalta vapaa veroista ja valtiolle maksettavista maksuista, jollei laissa jonkin veron tai maksun osalta toisin säädetä.

Eli käytännössä tämä tarkoittaa juuri apteekkien verotukseen liittyviä asioita. 

Missä tuli muutos?

Yliopistolaki kuitenkin päivitettiin 2010[2].

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia siten, että Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle korvataan määrä, joka vastaa niiden apteekkien elinkeinotulosta maksamaa yhteisöveroa.
Hallituksen esitystä yliopistojen verotusta koskevaksi lainsäädännöksi käsitellessään eduskunta on lausumassaan edellyttänyt yliopistolain muuttamista siten, että Helsingin yliopistolle korvataan määrä, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksettua yhteisöveroa.

Eli yliopistouudistuksen myötä yliopistojen verostusta koskeva lainsäädäntö myös muuttui. Tällöin apteekkikompensaatio päätyi saamaan oman budjettiluokan valtion budjetissa, jota aikaisemmin ei ole ollut, koska se on ollut veroista vapautettua. 

Aikaisemmin Helsingin yliopiston apteekin tuotto, joka oli yhteisöverosta vapaata, on voitu kokonaisuudessaan käyttää yliopiston toimintaan. Eduskunta on käsitellessään hallituksen esitystä yliopistojen verotusta koskevaksi lainsäädännöksi (EV 252/2009 vp), edellyttänyt, että hallitus antaa vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä eduskunnalle esityksen yliopistolain muuttamisesta siten, että Helsingin yliopistolle korvataan määrä, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksettua yhteisöveroa.

Yliopistolain päivityksen yhteydessä todetaan vielä: 

Esityksellä ei ole suurta vaikutusta valtiontalouteen, koska Helsingin yliopiston apteekkitoiminta on aikaisemmin ollut verosta vapaata toimintaa

Ja mihin apteekkikompensaatiosta saatu raha on käytetty: "Yliopiston apteekit ovat vuosittain tulouttaneet kokonaisuudessaan laskennallisen yhteisöveron määrän lyhentämättömänä yliopistojen toimintaan. Helsingin yliopistossa tämä on tapahtunut Helsingin yliopiston Rahastojen kautta."

Todetaanpa vielä tuon lakiesityksen lopussa, että "Yliopistojen tutkimus- ja opetustoimintaan kohdistuvan valtion erityisen rahoituksen tarkoituksena on varmistaa, että vuodesta 2010 alkaen apteekkiliikkeiden elinkeinotulosta maksettavat verot eivät heikennä yliopistojen toiminnan rahoitusta."

Mitä tapahtui nyt?

Valtion budjettia syynättiin tarkemmin ja huomattiin siellä olevan omituinen apteekkikompensaatio. Poliitikojen äkkikatsauksella tämä on tietenkin leikattavissa oleva summa. Se oli helppo leikata kun ei leikata suoraan vanhuksilta, lapsiperheiltä, työttömiltä, syrjäytyneiltä, nuorilta tai syrjäytyneiltä. Todetaan, että leikataan apteekilta eli tässä tapauksessa suoraan Helsingin yliopistolta. Apteekkikompensaatio on ollut eri luokassa kuin kaikki muut koulutusleikkaukset, joten sitä on vaikea nähdä osana kokonaisuutta, että se vaikuttaa suoraan yliopiston toimintaan ja on suora koulutusleikkaus. Eli käytännössä hallituksen linjaus on nyt apteekkikompensaation vuoksi leikannut Helsingin yliopistolta 30 miljoonaa ekstraa, koska se harjoittaa omaa liiketoimintaa ja kattaa sillä omia kulujaan. 

Nykyhallituksen linjauksilla luulisi, että juuri tällaiseen liiketoimintaan kannustettaisiin. Tällaiset leikkaukset käytännössä vain tekevät toiminnasta vaikeampaa ja mikään ei näytä, että yliopistoa oikeasti kannustettaisiin omavaraiseksi. 

Viitteet:

[1] Lääkelaki, oikeus apteekkiliikenteen harjoittamiseen, apteekkilupa 43 § 

[2] Yliopistolaki, päivitetty sisältö 2010

More info: http://www.hs.fi/talous/a1440045905772
Apteekkikompensaation poistumisen vaikutukset https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/apteekkikompensaation-poisto-vaarantaa-huippututkimuksen