Niin kaatuivat vanhat puut

Turun Ylioppilasteatterin ja Kirjan talon tontilta on kaadettu puita Linnankadun varteen rakennettavan korkeahkon kerrostalon tieltä pois. Tämä on osa Herrainkulman kaavamuutossuunnitelmaa.


Kirkon kulma taas mistuttaa laivan keulaa joka suunnistaa pois. Porrastasanteen kulmakivi oli isontanut rakoa ja kallistumaa. 1.8. Rako kirkon porratasanteen kohdalla oli levinnyt keskiviikosta hämmästyttävästi. Herra armahda!

Yksityisautoilijat eivät saa enää ajaa, Yliopistonkadulta kauppuiaskadulle kuten ennen. Jalankulkijat sentään pääsevät torille ostamaan tuoreita kasviksia ja marjoja ja muitakin torituotteita.


Turun keskusta on sekaisin (noin niin kuin) liikenteellisesti ja muutenkin.

Kesä jatkuu! +20 ja tuulta.

Kaunis punainen tomaatti katosi ampellista

Kaunis punaposkitomaatti katosi ampellistani yöllä. Haluaisin uskoa että naakka olisi napannut, mutta ei lintu niin siististi nappaa, korkeintaan nokkii. Millaistakohan yöelämää pihoillamme onkaan kun me nukumme.

Näin Lonttisissa.

Nyt on lämmintä. Maanantaina voi vilu yllättää, sillä rajut lämpötilan muutokset ovat elimisteölle liikaa. On pidettävä varansa ettei kesäflunssa yllätä. Muistan tämän kun laivat aikoinaan tulivat Biskajanlahdelle etelän helteistä, kaikilla oli villapaidat päällä koska vilutti. Olin matkustajana perhesyistä ja joskus tein messitöitäkin keittiöhenkilökunnan jäsenenä.

Sytyttäessäni tuohusta Pyhän Aleksandran edessä takaa kuului torilta paalutuksen jumputus

Kävin kaupunkireissullani sytyttämässä tuohuksen Marttyyrikeisarinna Aleksandralle, kirkkomme suojeluspyhälle.( Kirkkoherra oli lomalla, joten uskalsin käydä kirkossa sisällä Yksi neuvoston jäsen lupasi aikoinaan heittää omakätisesti ulos jos jotkut tulisivat sisälle. En usko että Jumala pani pahakseen käyntini.) Taustalla kuului toriparkkityömaalta paalutuksen jumputus. Kirkossa oli miellyttävän viileää.

Keräsin pari pantitonta tölkkiä kirkon pensastosta ja vein ne metallinkierrätykseen.

Ostin torilta ruisleivän ja tomaatteja. Miksiköhän kaupoissa tomaatit maksavat yhtä paljon kuin talvella vaikka on keskikesä.

Alakuloisia kuvia kirkosta. Klikkaa isommaksi kuvaa ja näet että kivijalan alareunassa maanalainen kivi on siirtynyt.

Porrastasanne siirtyy ja kallistuu. Alla olevassa kuvassa kirkon porrastasanteen kulmakivet ovat kasvattaneet rakoa entisestään.

Heinäkuun 23. päivä

Joensuun kaupunki kuvittelee kaiketikin olevansa metropoli, tai kuvittelee tulevansa sellaisiksi. Pielisjoki ranta on kohta täynnä "pilvenpiirtäjiä" vaikka maaseutu alkaa ihan heti keskustasta pois mentyä. Ilmeisesti kaupunkien tiivisrakentaminen on koko Suomen tavoite. Penttilän kaupungiosa on muuttunut siistiksi persoonattomiksi puutalokerrostalojen alueeksi, jonne arvatenkin muuttaa muita kuin alkuperäisiä sahatyöläisiä. Kuulin että kaupungissa on tehokas hyväveliarkkitehti kaavoittamassa. Ei ole kokenut hylkyä yhdessäkään kaavoitus asiassa. Kaipa sielläkin lienee valitettu tuloksetta. minulle Joensuu on lähinnä läpikulkupaikka, ei muuta.


Kuvan nimi on Vesen voima.
Turussa on edelleenkin torin ympäristössä liikkumiskaaos. Eilen jouduin kävelemään ihan pakosta puutunnelissa. Seinä tuli vastaan, piti koukata Fortunakorttelin kautta ulos. Tunneli päättyy Börsin, sitä puretaan. Ehkä olisi hyvä laittaa opastetta, ja voi olla että Fortunakin on sulki kohta sillä siellä porattiin reikää kävelykäytävään. Ei hotsita keskustaan meno yhtään. Kuvatkaa hyvät kaupunkilaiset torin ympäristöä, niitä kuvia tarvitaan varmasti myöhemmin dokumetteina.

Poliittiset suhteet kummassakin kaupungissa lienee samat: Kokoomus, demarit, ja Joensuussa keskusta käyttävät valtaa. Mikä lienee vihreiden merkitys näissä poliittisissa kuvioissa.

Tulossa kuuma päivä koko Suomeen.

Vaikuttuneita lukuhetkiä IV

Heimo Pihlajamaa on suomalainen kirjailija joka asuu Hollannissa. On asunut jo ainakin viisikymmentä vuotta. Hän muistaa vanhoja tuttujaan Suomessa kirjallaan. Kiitos siitä.

Kirja on sarja muisteluita, muutakin kuin omaa elettyä. Leikkisän huumorin läpi nähtynä. Viehättävää ja iän tuomaa ymmärrystä ja lämpöä.

Euroopalaistunut suomalainen hyvässä mielessä.

Ajattelin hautarauhan rikkomista torilla tänään

Toriparkkityömaa ja arkeologiset kaivaukset laajenevat Yliopistonkadun puoleiseen osaan. Autoliikenne suljetaan, mutta jankulkijat saavat kävellä pienestä solasta tynkääkin tyngelmälle torille. Toivottavasti ortodoksinen kirkko ei kärsi enenpää kuin on jo kärsinyt. Kaivauksen kohteena on leprahautausmaan alue. Hautarauhan rikkominen tulee mieleeni.

Turussa lämmintä ja aurinkoista.

Wikipedian tietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hautarauhan_rikkominen

Hautarauhan rikkominen on rikoslain 17 luvun 12 pykälän mukainen rikos. Hautarauhan rikkomiseen syyllistyy, jos

luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan,
käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla taikka
turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä.
Hautarauhan rikkomisesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Suomen lainsäädännössä haudalla tarkoitetaan paikkaa, johon vainaja on kirkollisin tai muunlaisin menoin haudattu. Samanlaisen oikeudellisen suojan saa arkussa haudattu tai ilman arkkua haudattu vainaja tai hänen tuhkauurnansa. Jos ruumis on jäänyt kateisiin, hautana pidetään hautausmaalla olevaa ruumiin symbolista säilytyspaikkaa. Hautarauha on voimassa niin pitkään kuin hauta voidaan tunnistaa vainajan leposijaksi. Muinaiset haudat on suojattu muinaismuistolailla (295/1963, 2 §) ja niiden tärvelemisestä rangaistaan rakennussuojelurikosta koskevan lainkohdan (rikoslain 48 luvun 6 pykälän) mukaan.[1]

Säännöksen toisessa kohdassa mainittu hautaamattoman ruumiin käsittely pahennusta herättävällä tavalla tarkoittaa esimerkiksi ruumiin kätkemistä, sen tuomista yleiselle paikalle, silpomista, hävittämistä tai sen käyttämistä seksuaalisen teon kohteena. Kolmannessa kohdassa tarkoitettua haudan tai kuolleen muistomerkin turmelua tai häpäisyä on esimerkiksi kukkien tai istutusten repiminen tai tallaaminen sekä hautakiven sotkeminen, kaataminen tai muunlainen vahingoittaminen sekä jätteiden heittäminen haudalle tai maan kaivaminen haudalla, vaikka se tapahtuisi hautaa avaamatta.[1]

Hautarauhan rikkomisesta rangaistaan vain, jos teko on tahallinen.

Vaikuttuneita lukuhetkiä III

Fred Vargas ei koskaan petä. Hänen kirjoittamissaan dekkareissa on paljon enemmän sisältöä kuin dekkareissa yleensä on. Näissä ei mässäillä verellä ja suolenpäykillä, näissä keskustellaan maanläheisistä asioista viipyillen mutta tehokkaasti. Jos kaipaa yksioikoista ja raakaa tarinaa, niin sitä ei Fred Vargasin dekkareissa ole. Kirja on Kolme evankelistaa-sarjan toinen osa suomeksi.

Olen valikoiva dekkareiden suhteen.

Kirjan on kääntänyt suomeksi Marja Luoma

Vaikuttuneita lukuhetkiä II

Se mikä tapahtuu jollekin toiselle, voisi tapahtua minulle.

Tämä kirja pitää naisten ehdottomasti lukea, ja myös miesten, sillä se avartaisi heidän maailmaansa. Lapsista en olisi niinkään varma koska vallankumouksia on tehty vähemmästäkin virikkeestä.

Kuulin Pietarissa tarinan Leninin lapsuudesta, en tiedä onko legendaa, vai totta:"Leninin isä oli ankara ortodoksi. Joka ilta Leninin piti lukea ikonin edessä rukous yöpaita päällään. Sitten tuli ilta jolloin hän kieltäytyi ehdottomasti rukoilun. Kiivaan komentamisen ja vastaan haraamisen jälkeen isä nosti hänet pakkaseen, paljain jaloin seisomaan. Rangaistuksella oli vaikutusta myöhemmin historiallisesti." Tämä nyt ei mitenkään kuulu kirjaan, olipa vain esimerkki vaikutuksista yleensä.

Saision kirja Epäröintejä pani miettimään todella.

Siltala 2019.

Graafinen suunnittelu Elina Warsta.

Vaikuttuneita lukuhetkiä

Sally Salminen kirjoitti kirjan nimeltä Katriina. Se ilestyi 1936 ja siitä tuli menestys. Nyt Katriina on suomennettu uudelleen ja sen on tehnyt Juha Hurme. Se suomennos, jonka luin nuorena oli hieman kömpelö. Katriina on kirja, joka teki minuun syvän vaikutuksen ja minulla on aina ensimmäiseksi märän lampaanvillan tuoksu ja räntäsateen kuva metsikössä. Katriina on selviytyjä, vaikka ei hän rikkaana kuollutkaan. Kyse on elämästä jonka Katriina eli. Hän oli vahva, heitteli porvari-merikapteenia kuin perunasäkkiä ulos mökistään tänän tullessa raiskaamaan.

Onko tässa maailmassa mitäänn, mikä ei ole jaettu niiden kesken, joilla on määräysvalta.

Kannen suunnittelu Jussi Karjalainen.

Kauppahallin ahdinko ei ole kaupunkilaisten vika

Miten yksittäinen kaupunkilainen voi pelastaa kauppahallin? Paikallislehti Turkulainen kertoo että kauppahallista ovat kadonneet ostajat pelottavassa määrin. Eiköhän vastuu kuulu niille tahoille, jotka ovat sotkeneet koko keskustan järjettömillä hankkeillaan. Toki käyn kauppahallissa kahvilla ja leipää ostamassa, mutta en minä mene sinne ostamaan vain siksi että kauppahalli säilyisi. Kauppahallin säilymisestä vastaavat toriparkki ja Turun kaupunki.

En suurin surminkaan mene keskustaan polkupyöräilemään, se olisi täysin järjetöntä. Tämän totesin Kop-kolmion edessä kun bussikuski tyyttäsi nuorelle tytölle raivokkaasti. Tyttö pakeni tunnelin reunaan. Tynkätorillakin vihataan pyöräilijöitä. Aina ei syy ole marisijoissa, jotkut nuoret miehet ovat röyhkeitä ja piittaamattomoa ja ajavat tilanteeseen nähden liian lujaa.

Lopettakaa kaupunkilaisten syyllistäminen.


Eikä ortodoksisen kirkon kallistumat ole seurakuntalaisten vika. Porrastasanne on siirtynyt ja kallistunut pienessä ajassa hälyttävästi. En tiedä mitä neuvosto ja valtuusto ovat paperilla päättäneet, vai onko kaikki suullistahulaa. Miksi ortodoksinen neuvosto veti pois valituksensa KHO:n. Mitä heille annettiin vastineeksi.

Kulttuurin tuhot I

29 tammikuuta 2011. Oli kulttuuripääkaupunki vuosi Turussa.

Mansikan maku tai mauttomuus

Häät ortodoksisessa kirkossa.

Kun menee torille, ei tiedä mitä näkee. Häät olivat hieman erilaiset, tai ainakin kun hääväki otti vastaan hääparin vihkimisen jälkeen, oli iloa ja äänekästä oloa. Ei tietoakaan suomalaisesta jähmeydestä. ruusun terälehtiä sateli hääparin päälle ja kimaltelevia kuplia nousi ilmaan. Oli kuulemma suomalaise-eritrealaiset häät.

Torin tilanneikkunassa katsellessani huomasin että vesi laskee, se ei tiedä hyvää vanhoille puupaaluille. Äkäinen mies seurueineen tokaisi:"Tämän pitäisi olla nimeltään kuoppatori." Toivotaan ettei se jää pysyväksi olotilaksi.

Ostin muka makeita mansikoita. Olen tullut vanhaksi ja makuvammaiseksi sillä mansikat eivät maistuneet miltään. Ehkä ne olivat terveysmansikoita.

Yöllisiä uhkakuvia

Viime yönä, kun olin katsonut elokuvan loppuun ja menin ulkoeteiseen, olin ihan varma että joku yritti tulla sisälle. Hain jykevän takorautakekälekepin kakluunin vierestä ja odotin. Rapistelu loppui. Katsoin ikkunasta oliko siellä joku joka oli unohtanut missä asuu. Ei näkynyt ketään. Se tunne, kun seisoin portaiden ylätasanteella, oli outo. Mies lähti perinteiselle Lapin retkelle (toivon etteivät juoruakat kehitä erotarinaa kuten edellisvuonna.) mutta täällä asutaan kyllä.

Telkesin kaiken varalta oven vanhoin konstein sisältä. Muistin että alustassa ollut vara-avain oli kadonnut jo vuosi sitten. Tässä hieman miettimistä.

Turussa pilvipoutaa +18. Torijoki on jonkin verran laskenut ja se ei ole hyvä, sillä jos vesikuivuu, kuivuu pohjavesikin ja se puolestaan saa pahaa aikaan.

Villit kukat Vanhalla Hämeentiellä

Nummenpakalla on vielä kauniita kesäkadun kohtia, joissa kukat, luultavasti karanneet talojen pihoilta, kukkivat estoitta kadulla. Odotan joka kesä aikaa jolloin ne alkavat rönsyillä kaduille. Värit ovat hurmaavia.

Olen ihastunut näihin sinisiin kukkiin. Tämä ovat keskellä Vanhaa Hämeentietä, siis katua. Tällä puolen katua ei liiku paljonkaan ihmisiä. Pyörätie ja kävelykatu on toisella puolella. Tässä kukassa on jotain "japanilaista" viehkeyttä.

En tiedä mitä kukkia nämä ovat, mutta kokonaisuus on kaunis.

Viehkeän kauniita. Luulin näitä malvoiksi, mutta ovatko sittenkään.

Polkupyörällä olisin ollut ajoissa

Sähkökaappitaidetta. Ei mitenkään perinteinen, mutta toimii.

Vein keltaisen ranskalaisen kaupunkipyöräni korjattavaksi. Se alkoi olla jo hengenvaarallisen hutakka. Saan sen loppukuusta takaisin. Katselin Antin pyörän ikkuna takana olevia Jopoja. Minulla pitää olla pyörä jossa jalat yltävät polkimille. Minulla on kokemusta isoista pyöristä ja varvashipaisu polkimista. Olin myöhässä koska kauppa oli mennyt kiinni. Lisäksi minun piti mennä katsomaan yhtä puutaloasuntoa yhden tutun kanssa, mutta myöhästyin siitäkin. Pyörällä olisin ollut ajoissa.

Torin liepeillä tapasin iloisen seurakuntalaisen joka oli tanssinut neljä (4)tuntia yhteen menoon. Joillakin virtaa riittää.

Nummenpakalla kukkivat villisti kadunvarrella vanhat malvat taas. Huomenna menen kuvaamaan niitä.

Harmaassa illassa

Maali lohkeilee kirkon tornissa. Tuttava kertoi että maali lohkeilee myös kirkon sisällä seinissä ja pylväissä. Ehkä seurakunta ei saa avustuksia koska oletetaan ja pelätään mahdollisia toriparkin rakentamisesta aiheutuvia vahinkoja. Tiedoksi vaan kirkollisten rahojen kirstunvartijat: Kirkkomme ei ole saattohoidossa, ainakaan vielä.


Pilvisen sään taivas ei heijasta torijoen savivettä siniseksi, se oli harmaata ja pysähtyneen oloista. Purettava Börs hotelli odottaa purkua, työt eivät näytä käynnistyvän. Johtuuko ehkä Fortuna-korttelin Linnankadun puoleisesta kerrostalon hankkeesta, josta on valitettu ilmeisesti KHO:n. Ei ole kaupunkimme oikein edustavassa kunnossa turisteja ajatellen.

Pitäisikö täällä kadutkin paaluttaa

Torijoki tänään. Lokkeja ei näkynyt, ehkä ne olivat lähteneet tärinää karkuun, sillä linnut ovat ennekoivia eläimiä.

Sateinen päivä. Maa tarvitsee sadetta. Yrttimaa suorastaan kasvaa kohisten sateen mentyä. Lonttisten rusakko ei vielä ole keksinyt kasvimaatani, se rouskutteli tervatorin orvokkeja häiriintymättä ohi mennessäni.

Kummallisin lausunto kallistuneista kaduista ja rakennuksista oli fb. alaan kuuluvassa keskustelussa, siinä väitettiin ettei toriparkki ole syyllinen vajoamiin keskustassa. Sillä katuja ei ollut paalutettu. Toriparkilla on kuulemma mennyt aikaa katujen korjaamisiin yms.
Uskokoon ken haluaa. Todellisuudessa toriparkki rakentaminen on vaikuttanut jo kahden (2km) kilometrin säteellä keskustassa.

Nyt torilla paalutetaan ihmisen kuuloelimille ystävällisellä vaimennetetulla tavalla. Lisäksi märkä savi on kuulemma helppoa ja pehmeää paaluttaa. Se näkee ken elää mihin kaikki tämä johtaa. Selvää on kuitenkin että toriparkkia ei rakenneta kaupunkimme asukkaille, vaan hotellien asiakkaille.

Alla oleva kuva on jokitorista. Vettä on todella paljon.

Funikulaari ei toimi vieläkään. Se on pahin turhake toistaiseksi kaupungissamme ja se maksoi liikaa.

Olen myös jokseenkin varma että "Ruissi eli Ruisrokki" siirretään pois Turusta. Takana häsläävät bisnesmiehet.

Lokkiyhdyskunta torijoessa

Kävelin aamulla katsomaan torijokea ja lokkiyhdyskuntaa. Lokkeja oli ainakin kahdeksan ja ne uivat ja kommunikoivat keskenään. Ukkos-kuurot olivat laajentaneet veden tilavuutta. Panssariaidan takaa kuvat ovat hieman utuisia, eikä kirkas auringon valo tehnyt asiaa helpommaksi.

Pitäisikö ruveta keräämään tupakantumppeja kaupunkimme virkistyspenkkien ympäriltä. Suojahansikkaat käteen ja pihdit samoin. Tupakantumpit ovat vaarallista jätettä, ne säilyvät luonnossa kauan ja ovat hyvin myrkyllisiä ja niissä on muovia. Kanadalainen nainen kertoi (radiossa) Suomeen muutettuaan keräävänsä roskia ja tupakantumppeja pois luonnosta. Miksi suomalaiset eivät ole erityisen hanakoita näihin hommiin?

Ruis-rokkia ei saa lopettaa, tai siirtää muualle. Se on jo käsite ja kuuluu tänne.

Heinäkuun 4. päivä

Torilla (eilen) yksi hyvin, tai kalliisti pukeutunut ukontänttärä (hieman alle 80v.) jupisi että tuollaiset akat pitäisi raiskata ja heittää tunkiolle. Paljon pitäisi tehdä sillä tie helvettiin on kivetty hyvillä ja vähemmän hyvillä aikeilla.

Ihmisen vähättely ja mitätöinti on yleinen alistamisen keino. Tämän opin erityisen kouriintuntuvasti Seikkiksen luovassa toiminnassa: "Onhan se herttainen ja mukava mutta päässä ei kai liiku yhtäkään ajatusta."( sanoi yksikin pomo, hän piti enemmän mahaanpotkivista miehistä ja persettä penkissä levittävistä naisista. Kovuus oli kovasti muodissa.)

Torilla paalutetaan ja massanvaihtoviikot ovat menossa. Lokki oli poistunut torijoesta ainakin osaksi aikaa evakkoon.


Ostin perinteisen ja ison ruislimpun torilta. Leipäkauppias on keskiviikkoisin torilla.

Kivijalka itkee kosteutta

Pyhän Aleksandran kirkko aamun utuisessa valossa. Kirkon porrastasanne siirtyy, ilmeisesti kallistuu toria kohti. Porrastasanne toiselta puolen, eli sisäänkäynnin puolelta on liukunut samaan suuntaa.

Lähikuva liikkumasta.

Jo keväällä kirkon kivijalka alkoi hikoilla ja joskus pieniä noroja oli nähtävillä. Johtuuko tuo itkevä kivetys pohjaveden liikkeistä, vai onko siihen joku muu syy. Ehkä kirkko itkee kohtaloaan.

Maa laskee ja rako suurenee.




Kissa on pieni veistos. Ehkä naakat ja lokit pelkäävät sitä.

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä

Aurakatu on kaventunut entisestään ja kuulemma kaventuu vielä lisää massanvaihtoviikkojen alettua kunnolla.


Lokit pitävät kokousta. Niillä on paljon asioita, ja ne kommunikoivat ihan selvästi, jopa kiroilevatkin kuin rantojen asukit ja teinit. Paavo Haavikko vainaa puhui aikoinaan Voi vittu sukupolvesta. Nyt kuulemma keski-ikäiset naisetkin puhuvat kuin teinit.



Kolo Aurakadussa, Ruotsalaisen teatterin edessä. Siellä asuu ehkä pirulainen, ja jos hän aivastaa, keskiaikainen hyppykuppa alkaa matkansa kaupungissamme.

Kaupungissamme on ylihintainen funikulari joka ei toimi, Logomon torsosilta, joka on maksanut jo maltaita ja lisälasku voi olla moninkertainen ja nyt tämä toriparkkinen, jonka lopullista laskua emme tiedä. Miksi meillä on niin kelvottomia valtuutettuja vuodesta toiseen. En ymmärrä.