Suurella Viikolla 2

Johanneksen evankeliumin kymmenennessä luvussa, jakeessa 30 sanotaan:Minä ja isä olemme yhtä. Kyseessä on Kristuksen suora julistus omasta, jumalallisesta alkuperästään. Yhdeksännen luvun jakeet 4 ja 5 on Dostojevski viivannut alle: Niin kauan, kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojaan, joka minut on lähettänyt. Tulee yö, jolloin kukaan ei voi työtä tehdä. Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus..

Johanneksen evankeliumin 14:6 on Dostojevskillä vahvoja merkintöjä: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule isän tykö muuten kuin minun kauttani. Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun isäni. Tästä lähtien te tunnette myös Hänet ja olette nähneet Hänet.

Jälleen puhutaan yhteydestä isään, Jumalallisesta alkuperäisestä.

Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa, mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden. Tässä Dostojevski viittaa juutalaisten vaatimiin tunnustekoihin.

Tänään ei mitään huonoa Turussa

Jostain syystä näyttävät huonot uutiset pakkautuvan nykyään Turkuun. Myllysilta on niin tavallinen uutinen, että se on jo arkipäivän nähtävyys. Se vajoaa edelleenkin kuulemma. Kävelimme katsomaan miten alas on jo vajonnut. Siinä se vaan notkottaa. Myllysilta.

Ei minun pitänyt koko sillasta kirjoittaa, mutta kun yksi Joensuussa oleva Turkulainen pyysi tietoja tästä munauksesta nimeltä Myllysilta.

Luin Sofi Oksasen Puhdistuksen. Kirjastoista sitä on turha hakea. Pokkarina sain lahjaksi annettuna. Pidin siitä lukemastani. Visuaalisena ihmisenä haistoin sietämättömät hajut ja näin kuvat sielussani. On mielenkiintoista seurata hänen kehitystään kirjailijana tulevaisuudessa.

Särkynyt pääsiäismuna

Ei pidä vaipua epätoivoon jos pääsiäismuna särkyy. Kuvan muna on koottu ainakin neljästä särkyneestä munasta. Kaikki pitää kääntää voitoksi; tämäkin olisi jäänyt keksimättä ja kokeilematta ellei muna olisi ensin särkynyt.

Kirkolliset pääsiäismunat ovat aina tietyn punaisia. Niitä jaetaan pääsiäisyön palveluksen yhteydessä kirkkokansalle. Näihinkin muniin liittyy tarinoita ja uskomuksia. Muna on uuden elämän symboli.

Eilen lensi viisi kurkea tai joutsenta kohti pohjoista. Kevät on aina "väkivaltainen" tapahtuma pohjolassa; lumet sulavat isoiksi lätäköiksi teille ja kaduille.

Suurella Viikolla

Dostojevskin mukaan, munkit sanoivat ettei pidä katsoa, kuinka ihminen elää, vaan sitä, kuinka hän kuolee. Arkkipiispa Nikanor kirjoitti Dostojevskistä: kaikki Dostojevskin kirjat, kaikki hänen henkilönsä selittävät meille kertomusta Tuhlaajapojasta. On totta että Dostojevskin sankarit ovat joko lähtemässä isänsä luota tai palaamassa isän luokse. He lähtevät tai palaavat isän luokse.

Kuvan ikoni on nähtävillä ikoninäyttelyssä Turun ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa. Tarkemmat tiedot ort.fi/seurakunnat.

Ennen pääsiäistä 16

Dostojevski on alleviivannut kohdan, jossa Kristus sanoo: Minä olen tie, totuus ja elämä. Evankeliumissa kerrotaan kuitenkin hetkestä, jona Kristus huudahtaa: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit! Hän, joka on sanonut olevansa yhtä Isän kanssa, riippuu ristillä. Hänen opetuslapsensa alkoivat epäillä ja kielsivät Kristuksen.

Ristin luona seisoivat vain hänen äitinsä ja yksi oppilaista niiden naisten lisäksi, jotka seisoivat kauempana. Ristin juurelle jäi ainoastaan äiti, jolle oli sama, oliko hänen poikansa Jumala, vai ei.

Kuvan ikoni on nähtävinä ikoninäyttelyssä Turun seurakuntasalissa. Tarkemmat tiedot ort.fi/seurakunnat/Turku

Palmusunnuntain riemua

Virpomavitsa on palmunlehvän vastine. Meillä ei ole palmuja, joten pajunkissavitsat saavat toimittaa kyseistä virkaa. Virpovitsat koristellaan värikkäillä paperiruusuilla, joiden tekeminen on taito sinänsä. Virpovitsat siunataan kirkossa ennen käyttöön ottoa. Näitä virpovitsoja ei pidä sekoittaa pääsiäistrulleihin eli noitiin, joka on pakanallinen länsisuomalainen perinne. Noita sinänsä on vesittynyt herttaiseksi olennoksi. Noidan todellinen luonne ei ole hyvä. Eikä peikkokaan ole suloinen ja lempeä otus. Minua on aina siepannut suloiset tädit kertomassa suloisia noita- tai peikko-juttuja. Peikot ja noidat kuuluvat HIRVIÖ-osastoon. Niillä on saduissa aivan oma tehtävänsä.

Palmusunnuntaista alkaa Suuri Viikko.

Ennen pääsiäistä 15

Tutkijat ovat joskus hämmästelleet sitä, että Dostojevski ylipäänsä saattoi asettaa Kristuksen ja totuuden vastakkain, ja sanoa, että totuus voisi olla Kristuksen ulkopuolella.

Voi olla että kirjoittaessaan totuudesta ja Kristuksesta ikään kuin erillään olevina Dostojevski tarkoittaa, että Kristus oli naulattu ristille ja kuollut.

Tästä tilanteesta hän tekee valintansa ja valitsee mieluummin Kristuksen kuin elävän Jumalan. Dostojevski astui esiin ja asettui seisomaan Jumalansynnyttäjän ja Johanneksen viereen.

Ennen pääsiäistä 14

Karamazovin veljekset päättyy ruumiin ylösnousemukseen. Ulkonaisesti teos päättyy hyvin traagisesti. Feodor Pavlovits on murhattu. Smertjakov tehnyt itsemurhan ja Ivan on sairas ja melkein hulluuden partaalla. Mitja Karamatzov on tuomittu ja lähdössä pakkotyöhön Siperiaan. Lopussa kuolee pikkuinen Iljusa, ja romaani päättyy hänen hautaamiseensa.



Myllysilta vajoaa jälleen, nyt nopeasti. Kaupungin poliittiset älyt miettivät. On kevät ja jääkynnökset sulavat hiljaa.

Ennen pääsiäistä 13

Kriitikot kiusasivat Dostojevskiä kirjoituksissaan. Heidän mielestään usko Jumalaan osoitti jälkeenjääneisyyttä Dostojevskin aikana. Hän kirjoittaa: Ne hölmöt kiusaavat minua ja väittävät, ettei uskoni Jumalaan osoita minua korkeatasoiseksi. Kriitikkojen mukaan usko ei täyttänyt laadun kriteerejä ajattelussa. Jumala oli kriitikkojen mukaan vain sivistymättömien rahvaanomaisten uskon esine. Älymystön epiteetti taas oli Jumalan kieltäminen.

Dostojevski jatkaa: Ne typerykset eivät unissaankaan kykene näkemään sitä Jumalan kieltämisen voimaa, joka on Inkvisiittorissa.

Itse hän kirjoittaa käyneensä läpi itsessään sellaisen ateismin, jollaista Jumalankieltäneet kriitikot eivät olleet edes hipaisseet. Hän ei ollut nielaissut Jumalaa kuin hölmö, ja silti häntä opetettiin ja hänelle naurettiin. Hän totesi uudelleen ja uudelleen, etteivät hänen kriitikkonsa olleet edes uneksineet sellaisesta kieltämisestä, jollaisen hän oli läpikäynyt.

"Pajunkissakato"

Tänä keväänä on kaikki myöhässä. Pajunkissat ovat tavoittamattomissa lumikenttien keskellä. kuitenkin onnistuin saamaan eräältä ystävälliseltä henkilöltä kaksi isoa oksaa pääsiäispuuksi. Teatterisilta oli saanut narsissit kaiteilleen. Myllysilta vajoaa ja siitä, milloin se saa pohjakosketuksen Aurajokeen, on lyöty vetoa. Turussa tapahtuu kyllä.

Olen iloinen että lapseni eivät ole enää tarhassa tai koulussa. Ajatella mitä olisi seurannut tänäpäivänä siitäkin kun lapset saiva raittiusvalistus tunnilla kertoi miten kamalia juopot ovat. Lapseni oli kertonut että meillä isä juo kaljaa ainakin pullollisen saunan jälkeen. Jos nyt lapset kertoisivat moista olisi opettaja kantelemassa sosiaalitädeille ja kohta varmaan olisimme olleet kuulusteluissa. Ajattelen vain tuota venäläis-suomalaista poikaa. Läpsiminen on kiellettyä. Henkinen väkivalta ei, koska sitä ei pystytä toteen näyttämään ja siksi, etupäässä naiset, saavat vapaasti harrastaa sitä. Ja kyllähän me harrastammekin.

Tänään ei tiettävästi ole suljettu yhtään kirjastoa Turussa ainiaaksi.

Ennen pääsiäistä 12

Dostojevskin uskon paradoksi on siinä, että mitä enemmän uskon suhteen on esteitä ja vastaväitteitä, sitä suuremmaksi kasvaa hänessä halu uskoa. Tämä on myös Jobin uskontunnustus, ja Kirkkoisä Tertullianus huomauttaa omasta puolestaan uskovansa siksi, että uskominen on niin absurdia.

Usko on irrationaalista, sitä ei voi järjellä selittää. Dostojevski piti uskoa Jumalaan ihmisen tärkeinpänä tarpeena. Suurinkvisiittori-runoelmassaan hän kirjoittaa, että ihminen etsii jotakin jota kumartaisi ja jonka edessä voisi ilmaista uskovansa. Ihmiskunnassa ei ole tilaa, joka olisi puhdas kaikesta uskomisesta. Usko on kaikkialla, on vain kysymys siitä, uskooko ihminen Julaan vai johonkin muuhun. Uskon kohteena voi olla hyvä asunto, auto, jokin ajatus tai ajatusrakennelma.

Ennen pääsiäistä 11

Dostojevskin mukaan Karamazovin veljesten keskeisin jakso on se, jossa puhutaan Suurinkvisiittorista. Hänen mukaansa kukaan erooppalainen ei ole yltänyt sellaiseen Jumalan olemassaolon kieltämiseen, kuin kyseisessä jaksossa on. Hän kirjoittaa eräässä kirjeessään, että Suurinkvisiittori-jakso on Jumalan pilkkaa ja uskovan mielen pirstomista.

Vastapainoksi tälle vahvan ateismin kuvaukselle, luvussa Venäläinen munkki, Dostojevski asettaa Ivan Karamazovin keskustelukumppaniksi Vanhus Zosiman. Hänen tarkoituksensa on Zosiman avulla tuhota se Jumalaa vailla oleva anarkismi, jota Ivan Karamazov edustaa.

Dostojevski taisteli, kuten moni ihminen taistelee, sisimmässään paholaisen ja Jumalan kanssa.

Turun Vainotut Kirjastot

Turun hallinto-oikeus on hylännyt Pro-kirjasto liikkeen Martin ja Mikaelin kirjastojen lakkautuksesta tehdyn valituksen. Nyt voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Varissuon kirjastoa moukaroidaan uuteen uskoon. Aikoinaan arkkitehti Pulkkisen suunnittelema kirjasto suljetaan toukokuussa ja kirjaston alakertaa aletaan remontoida. Kirjaston alakerta annetaan vuokralle maksavalle asiakkaalle. Kirjaston alakerrassa oleva aineisto tuhotaan tiettävästi. Samaten vähennetään yksi työntekijä.

Epäilen vahvasti näistä kirjastojen operoinneista ja lopetuksista koituvia säästöjä. Pahinta on että eri taiteenalat ja kulttuuriprojektit asetetaan kilpailutilanteeseen.

Mitä mahtaa kulttuurille kuulua kaupungissamme kulttuuri pääkaupunkiuden jälkeen. En uskalla edes ajatella. Kirjasto on kaljakuppilaa parempi vaihtoehto!

Ennen pääsiäistä 10

Starets Amvrosi Dostojevskille: Muista, miten Raakel itki lapsiaan.

Itke sinäkin, itke lapsesi vuoksi.

Itke, mutta muista, että lapsesi on Jumalan edessä yhdessä enkelien kanssa ja hän rukoilee Jumalan edessä sinun puolestasi, sillä hän näkee sinut ja sinun tuskasi.

Maria Egyptiläinen

Maria Egyptiläinen syntyi 500-luvulla Egyptissä. Elämäkerran mukaan hän karkasi 12-vuotiaana kotoaan Aleksandriaan. Hän joutui ilotytöksi kadulle ja hän vietti muutenkin turmiollista elämää kerjäten ja selvityen jotenkin. Kun Maria täytti 29-vuotta näki hän kansanjoukon menevän meren rantaan. He olivat menossa Jerusalemiin Ristin ylentämisen juhlaan. Hän hän pääsi mukaan laivaan ja iloitteli pyhiinvaeltajien (miesten) kanssa. (Olivatko miehet vähemmän syntisiä, sitä ei kerrota.)

Jerusalemiin saavuttaessa jokin voima esti häntä astumasta kirkon ovesta sisään. Sitten Maria koki valaistunmisen. Hän näki kaikki syntinsä ja katui ja pääsi kirkkoon. Hän kiitti Jumalanäitiä kaikesta tapahtuneesta. Maria vietti 43. vuotta erämaassa katuen syntejään. Munkki Zosiman toi hänelle ehtoollista erämaahan vuosi ennen Marian kuolemaa. Munkki Zosiman löysi seuraavana vuonna Marian kuolleena.

Maria Egyptiläisen muistopäivää vietetään 1.4. Lisäksi viides Suuren Paaston sunnuntai on hänen muistopäivänsä.

Ennen pääsiäistä 9

Kun Dostojevski tunsi kuolemansa lähestyvän, pyysi hän vaimoaan tuomaan lapset luokseen. Hän siunasi heidät ikonillaan. Hengellisenä testamenttinaan hän luki lapsille kertomuksen Tuhlaajapojan paluusta. Se jäi hänen elämänsä viimeiseksi tekstiksi. Ljuba-tytär kirjoitti sanat muistiin: Lapseni, teidän tulee tietää, että äitinne ja minä rakastamme teitä, mutta tietäkää, että on joku joka rakastaa teitä enemmän, kuin äitinne ja minä. Jos joskus elämässänne teette suuren rikoksen, Tuhlaajapojan tavoin palatkaa Hänen luokseen, joka teitä eniten rakastaa.

Ennen pääsiäistä 8

Itku ja nauru ovat ihmisen kaksi alkutunnetta. Jokainen lapsi osaa ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä itkeä ja nauraa. Dostojevskin mielestä ihminen tulee parhaiten esiin näiden kahden tunnetilan kautta. Näissä tunnetiloissa ihminen ei voi harhauttaa. Dostojevskin romaanihenkilöt nauravat ja itkevät Hän arvioi ihmisiä ensisijaisesti naurun perusteella. Jos pidätte jonkun naurusta hänet ensikerran kohdattuanne, sanokaa empimättä, että hän on hyvä ihminen.

Yöllä ilmestyi kaunis, silkkiturkkinen rotta uneeni. Se oli hienostunut ja henkevä. Mustat,takkuisevat ja haisevat rotat ovat kadonneet unistani, toivottavasti lopullisesti. Eilisen vesisateen jälkeen kadut ovat keväisen loskaiset. Kevään voi aistia. Myllysilta on, ja ei ole, yhtäaikaa.

Ennen pääsiäistä 7

Ikoni, jonka edessä Dostojevski rukoili, on onneksi säilynyt. Se on kaikkien nähtävillä hänen museossaan. Ikoni on nimeltään Kaikkien murheellisten ilo. Ikonissa on kuvattu Jumalansynnyttäjä kärsivien ihmisten ympäröimänä. Siinä ovat kärsivät, alastomat, köyhät alistetut ja loukatut ihmiset, juuri ne ihmiset joista Dostojevski kirjoitti. Tätä ikonia voisi hyvällä syyllä pitää parhaana julistuksena hänen teoksistaan. Tästä ikonista on kaksi kuvaa blogini arkistossa. Toinen on alkuperäinen ja toinen viime kevään Työväen opiston näyttelyssä olleesta ikonista.

Kuvan Köyhän naisen Faberge ei ole oma suosikkini, mutta on siinä jotain hohtoa. Pidän vähemmän koristeellisista pääsiäismunista.

Ennen pääsiäistä 6

Ylösnousemuksella on hyvin tärkeä asema Dostojevskin romaaneissa. Muistelmia kuolleesta talosta päättyy päähenkilön vapautumiseen pakkotyöstä. Hän huutaa: tässä on vapaus, uusi elämä. Tässä on ylösnousemus! Kuollut talo tarkoittaa karkoitusvankilaa ja henkilön moraalista ja hengellistä kuolemaa ja vapautuminen taas on kuin ylösnousemus.

Yöllä oli pakkasta. Aurinko näyttäytyi aamulla. Radiossa kerrottiin evankelis-luterilaisen kirkon tekemästä arviosta köyhien lapsiperheiden rajusta lisääntymisestä maassamme. Diakonia saa haasteita lisää. Talkoo- ja vapaaehtoistyö ei ole ainoa ratkaisu ahdinkoon; tarvitaan valtiovallan tukea. Maailma jakautuu ihmissaarekkeisiin. Jossakin on rikkaiden saari, jonne ei kenenkään pitäisi haluta. On kehitettävä uusia elämisen malleja. Dostojevskin romaanihenkilö Roskolnikov oppi kärsimyksen kautta rakastamaan ihmistä ihmiskunnan sijaan.

Ennen pääsiäistä 5

Pyhän Sarovilaisen kimppuun hyökättiin kerran. Häntä lyötiin julmasti ja luostarin veljestö pelkäsi hänen kuolevan. Kun pahoinpitelijät saatiin kiinni, vaati Pyhä Serafim että heidät on heti päästettävä vapaaksi. Ellei näin tehteäisi, hän lähtisi luostarista.

Kristillinen anteeksiantamus ei ole järjellä selitettävissä, se ei ole humanismia. Anteeksiantaminen on ymmärrettävissä Kristuksen kautta: Hän antoi anteeksi vihollisilleen.

Kuvassa oikealla on vuoden 2010 pääsiäiseksi valmistunut Fabergeen munan näköinen muna.

Ennen pääsiäistä 4

Dostojevskin kyky kokea muiden kärsimyksiä oli hänelle raskas lahja. Kerran iltayöstä Pietarissa hän näki miten ihmistä hakattiin kadulla. Hän oli yksin eikä siten voinut mitenkään auttaa. Dostojevskin tultua kotiin hänen vaimonsa näki mustelmia tämän ruumiissa.

Dostojevski mukaan myötäkärsimys on ainoa laki, joka on voimassa tässä maailman asuntolassamme. Hän korostaa kärsimyksen merkitystä siksi, että kärsinyt ihminen ymmärtää paremmin lähimmäisiään kuin hän, joka ei ole kärsinyt. Dostojevskille myötäkärsimys oli keskeinen uskonnollinen komponentti. Teoksessaan Rikos ja rangaistus hän sanoo, että mukavuuksissa ei ole onnea - sillä onni ostetaan kärsimyksillä.

Kun symbolisti Mereskovski toi runojaan Dostojevskin luettavaksi Dostojevski sanoi ainoastaan: teidän pitäisi kärsiä vielä hieman. Runoissa esiintyi Jumala-sana liian usein.

Ennen pääsiäistä 3

Dostojevski toteutti kirkon julistamia hengellisiä hyveitä muuallakin kuin kirkon seinien sisällä. Mennessään ulos hän varasi taskuunsa kolikoita ja antoi niitä anojille. Hänellä oli myös taskunsa pohjalla pieni kolikko muistuttamassa kärsivästä lähimmäisestään. Kertoman mukaan Dostojevskin vaimo, joka hoiti perheen raha-asiat joutui kerran epätoivoon riittämättömien rahojen kanssa. Hän tiesi että Dostojevski kulki aamukävelyllään aina samaa reittiä ja antoi rahaa anojille. Vaimo pukeutui kerjäläiseksi ja pyysi kolikkoa Dostojevskiltä. Tämä antoi. Häveliäisyyttään hän ei koskaan katsonut anojaa. Hän ei ylipäätään katsonut kenelle antoi, ettei syyllistyisi valikoivuuteen.

Dostojevski lähetti anonyymisti rahaa köyhälle tutkija-kirjailija Odest Millerille. Myöhemmin tuleva kirjallisuudentutkija kertoi Dostojevskille tuntemattomasta tukijastaan joka oli auttanut häntä vaikeuksissaan.

Sunnuntain kävelyllä

Vihakka tuuli ja puolipilvistä. Kävelimme Myllysillan ohi ja totesimme että notkolla on. Mies ehdotti että sillasta voisi tehdä väliaikaisen lasten nyppymäki paikan. Voisivat laskea mäkeä, jopa vaippa-ikäiset. Lapset ovat kevyitä, eivät riko siltaa.



Galleria Joellassa oli Armas Hurstin puupiirros-näyttely.
Oikealla kuva Rafaelin Enkeli - puupiirroksesta.

Galleria Reginassa oli mielenkiintoisia töitä näytillä. Ikoneitakin oli ja keskustelimme erään maalarin kanssa siitä, mitä ikonissa ehdottomasti saa olla ja mitä ei. Taidokkaita olivat ne ikonit, jotka siellä ovat näytillä. Pikku huoneessa oli Matti Toivosen naivismia ja surrealismia. Nostalgiaa.

Kävimme kirjastossa. Lainasin Anne Hännisen Sururunot ja Thomas De Quinceyn Murha taiteenlajina. Oikeammin: sanoin miehelle että käy runo-osastolla lainaamassa Anne Hännisen Sururunot. Hän oli ottanut kouraan mahtuvan kasan Hännisen kirjoja. Itse haahuilin proosa-hyllyjen välissä. Olin unohtanut kirjastokorttini kotiin.


Arvid Järnefeldin Vanhempieni romaani saa minut aina liikuttumaan. Pääsiäisen alla varon lukemasta sitä. Sen sijaan luen Dostojevskin Karamazovin veljeksiä aina pääsiäisen aikoihin. Piintyneitä tapoja? Ehkä.

Helsinkiläisen sillansuunnittelutohtorin mukaan Myllysilta on huippusuunnittelua. Eräs vedonlyönti kohdistuu lopullisen rumpsahtamisen ajankohdasta; huhtikuun 1. päivä vuonna 2010 on suosikkiaika. Iltapäivällä klo 15 - 16 välillä. Alla tilanne 14.3.2010.

Kaksi merikotkaa

Ennen pääsiäistä 2

Dostojevski valitsi aina asuntonsa kirkon läheltä. Pietarissa hän asui kaikkiaan kuudessatoista eri paikassa ja melkein kaikki hänen asuntonsa olivat kirkon vieressä.

Mielenkiintoista on myös se, että hän asui aina kulmahuoneistossa. Monet hänen romaanihenkilönsä asuvat kulmahuoneissa. Sonja Marmeladova, Roskolnikov, Stavrogin jne.
Lisäksi huoneistot sijaitsivat aina risteyksissä; risteys on risti ja useimmille romaanihenkilöille elävän ristin symbooli. Vanhan uskomuksen mukaan tienristeyksessä asuu Paholainen ja näin tien risteyksessä kohtaavat Paholainen ja Pyhä. Lähes jokaisella romaanihenkilöllä on kannettavanaan ristinsä ja elettävänään risteys.



Dostojevski kirjoittaa että Jumala taistelee Paholaisen kanssa kenttänään ihmisen sydän. Romaanin tapahtumaympäristön tienristeys kuvaa romaanihenkilön sisäistä taistelua.

Päivän sitaatti 13.03. 2010

Jumala on hyvä, muttei paholainenkaan niin paha ole, kirjoitti Fernando Pessoa.

Myllysilta vajoaa hitaasti. Jäätä sulatetaan ehkä sillan lähistöltä. Ponttooneista on luovuttu. Onko Myllysilta vertauskuva Turun nykytilasta? Joen jäälle ei nyt kannata mennä kävelemään sillan läheisyydessä. Pietarissa kummasteltiin Turun sosiaalikeskuksen huostaanottaman lapsen kohtaloa. Näistä asioista ei aina tiedetä totuutta tai lähes parasta vaihtoehtoa. Eikä tällaisiin asioihin suhtauduta missään pelkästään viileän järkevästi. Äidit ovat lähes Pyhiä Venäjän maassa. Venäläiset naiset eivät ole huonompia kuin suomalaiset naiset, eivätkä suomalaiset miehetkään ole sen parempia kuin miehet yleensä.

Kirkas aurinko leikkii katujen jääkynnöksillä. Lumet lumia, ne menneetkin.

Ennen pääsiäistä 1.

Dostojevskin tytär on kertonut että hänen isänsä siirsi kaikki työnsä Suuren Viikon ajaksi syrjään ja Suuren Viikon aikana hän valmistautui pääsiäiseen paastoamalla ja osallistumalla kirkon palveluksiin. On olemassa kuvaus siitä, miten Dostojevski Aleksanteri Nevskin Lavrassa osallistui Suuren Perjantain palvelukseen jossa Kristuksen hautakuva tuodaan keskelle kirkkoa. Kun hautakuva tuotiin esiin, Dostojevski katsoi sitä hievahtamatta, teki yhtenään ristinmerkkejä ja itki lakkaamatta.

Kristuksen kärsimyksessä hän näki omat kärsimyksensä ja kärsi Kristuksen kanssa.

Köyhän naisen Faberge

On värjäämieni pääsiäismunien koristelun aika. Löysin kirpparilta värisilmäisiä nappeja pussillisen. Niitä, joilla on värjätystä lasista tehty lasikoriste. Kokeilin värjäämiini muniin ja säkenöi lasikin, ei tietenkään niin hyvin kuin jalokivi. Näitä aion ripustaa pääsiäispuuhun säihkymään pääsiäisenä. Kirkas lasi on suosikkini mutta tällaisessa satumaisessa työssä värillinen lasi on paikallaan. Annoi niille nimeksi Köyhän naisen Faberge. Kävin Nunnanlahden Kivikeskuksessa olleessa Faberge-näyttelyssä pari vuotta sitten katsomassa mykistäviä munia. Niiden arvo on rahassa mitattuna huikea. Blogini arkistossa on kuvia ja tietoa Faberge-näyttelystä.

Myöhemmin laitan kuvan pääsiäispuustani kaikkien katsoa. Ehkä annan myyjäisiin muutaman. Mene ja tiedä.

Lumen tuoksun lumo

Aurinko kurkkii pilvien välistä. Lämpöasteita ja suojasäätä. Taas voi aistia lumen tuoksun. Lumen tuoksu on sidoksissa lämpöön, sillä kosteus vapauttaa jotakin joka tuoksuu. Paraskaan parfyymiteollisuus ei pysty jäljittelemään tätä tuoksua. Asiaan kuuluu, että tuoksu katoaa yhtä mystisesti kuin syntyykin.

Toin pyykit sisälle ja niissä oli sekoitus kevättuulta ja lumen tuoksua. Vahinko että tuoksu katoaa pyykin kuivuessa lopullisesti.

Kevät tulee kohisten. Lätäköt laajenevat. Joki on vielä jäässä. Myllysilta vajoaa yhden millimetrin joka tunti.

Ristiriitaisia mietteitä

Ripustin aamulla pyykkiä narulle. Iso ja ruma kirjavakolli hiipi nurkan takaa. Linnut lauloivat. Kummipoikani 5v. kertoi viikolla että Pohjois-Karjalassa talitintit laulavat oikein, niin kuin niiden pitää laulaa. Lonttisissa tintit laulavat miten sattuu, kuin kännykät. Aurinko paistaa kirkkaasti. Ristiriitainen sää: kirkas auringon paiste, nollakeli ja samalla vihakka tuuli. Hanki niin kirkas että aurinkolasit ovat minulle välttämättömät.

Kuuntelin radiosta arkkipiispaehdokkaiden puhetta. En ole viihtynyt koskaan luterilaisessa kirkossa. Ahdistun siellä aina, ja jos joku pappi alkaa keskustella, mietin miten päästä mahdollisimman fiksusti ja nopeasti pois. Miikka Ruokasesta aistin poliitikon, Kari Mäkisestä naapurin miehen. Ei tämä minulle kuulu, mutta jotenkin ristiriitaiselta kuulostaa tämäkin.

Kolmas ristiriita syntyi kahden mummon oleskeluluvan epäämisestä. Ovatko mummot noin vaarallisia maahantulijoita? En ymmärrä. Ehkä suomalainen perhekäsitys on kutistunut villasukka: tiivis ja ahdas ydinperhe. Olen aina kammonnut pohjoismaista itsenäistymishokua; lasten pitäisi itsenäistyä ja lakata häiritsemästä vanhempiensa työelämää ja tuotantoa niin äkkiä kuin mahdollista. En viihdy tässä ajassa.

Neljänneksi ihmettelen onko oma kirkkokuntani kenties korea Feberge-muna? Kaunis ja taidokas ulkoa, mutta tyhjä sisältä. Keisarinnoilla oli varaa täyttää munat jalokivillään, mutta millä täyttää kirkkomme munansa. Profiilinnostot tuleevat aina kalliiksi hengellisesti ja halvaannuttavat seurakunnan vuosiksi. Tiesin mitä oli tulossa, muutaman ihmisen lakattua katsomasta silmiin piispan saapuessa.

Maaliskuun kahdeksas päivä

Kansainvälinen naistenpäivä. Harmaa suojasää. Järki ja tunne eivät ole vastakohtia, kirjoitti Satu Hassi aikoinaan. Järjen vastakohta on tyhmyys. Miten voi Itä-Suomen Hovioikeus? Vieläkö siellä puolustetaan raiskaajia lievillä tai vapauttavilla tuomioilla?

Kauneus ei katoa, se muuttaa muotoaan. Naiset ovat kauniita ikävuosiin ja kiloihin katsomatta.

Iloista Naistenpäivää!

Notkuva Myllysilta sunnuntaina

Myllysilta on nyt notkolla metrin verran. Myös sillan toinen pää on alkanut vajota noin 4cm tähän mennessä.

Päiväkävelyllä oli, meidän lisäksi, väkeä runsaasti jopa Aura-joen jäällä. Toivottavasti jää kantaa. Aurinko paistoi häikäisevästi, vesipuroja kaduilla ja räystäiltä tippuvaa vettä. Turkulaisilla on nyt yhdistävä tekijä josta puhua. Ne kaupungin päättäjät jotka päättivät Myllysillan rakentamisesta lienevät, osa ainakin, taivasparlamentissa. Nykyisiä päättäjiä ei voi tästä syyttää. Toriparkin voisi unohtaa nyt ja rakentaa sillan vaikkapa alajuoksulle.
Kirjastoja ei toivottavasti lopeteta Myllysillan varjolla.

Myllysilta, murheen silta

Myllysillalla on kyseenalainen historia Turussa. Muistaakseni tanskalainen firma teki lujuuslaskelmat ja rakensi sillan, jota on korjattu ainakin kolme kertaa. Myllysilta on yksi rumimpia siltoja mitä olen nähnyt. Nyt silta on suljettu notkahtamisen vuoksi. Pahimmillaan se olisi voinut sortua. Liikenne puuroutuu joinakin aikoina, joissakin paikoissa varmasti.

Huikeaa valoa tulvii

Valkoinen lumi hohtaa huikeassa auringon paisteessa. Simiä häikäisee. Nosturimies pudottaa lunta katoilta. Talitintit konsertoivat. On kevät.
Nyt olisi hyvä ripustaa valkopyykkiä naruille kuivumaan. Kevätaurinko valkaisee. Kirjavia ei nyt kannata kuivata ulkona, värit saattavat kadota tai haalistua. Esiäidit laittoivat keväthangille kudotut pellavat vaalenemaan.

Auringolla on hyvä vaikutus mieleen.

Turun elokuva-arkisto aloittaa sittenkin

Olen ollut jännityksessä alkaako vai kuoleeko Turussa Elokuva-arkiston (Audiovisuaalinen arkisto) esitykset. 8.3.2010 entisessä Dominossa Humaliston kadulla klo 18.00 esitetään kevään ensimmäinen elokuva. Kantakortti on poistunut käytöstä ja lipun hinta on 5 euroa esitys. Huhtikuun esitykset ovatkin sitten Kauppiaskadun Kinossa.

Muistelen kaiholla elokuvateatteri Dianan aikoja. Hyvä kuitenkin että myös elokuvakerho Kinokopla on hengissä. Turun elokuvakerho ei kaiketikaan enää toimi. Parhaimmillaan minulla oli kolme kantakorttia eri elokuvakerhoihin.

Turussa sataa vettä. Lumet valuvat katoilta ja sohjoa riittää.