Pajunkissa

KEVÄTPAJUT

Voi, mihin satuun eksyinkään!

pajujen punaiseen hämärään,

punaisten oksien loukkuun.

- Jäin kevättuulen koukkuun!

(Hannele Huovi)

Täällä ovat ompelukoneet saaneet pölyttyä (lähes*) rauhassa kolme viikkoa. Syynä on aivan hurmaava pieni pajunkissapoika, joka saapui tuomaan meille kevätauringon.

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ!

*) Pajunkissan hiippamyssyn verran olen saumuria vaivannut.

Kaksi helteistä Käsityökorttelia

Helsingin Käsityökortteli

Pari viime viikonloppua ovat sujuneet varsin helteisissä merkeissä Tampereen ja Helsingin Käsityökortteleissa. Ei pöllömpi tapa nautiskella aurinkoisista päivistä! Kortteleita edeltävät viikot ovat tietenkin kuluneet intensiivisesti ompelukoneen äärellä, joten paljon uusia tuotteita on syntynyt, vaikkei aikaa niiden bloggaamiseen ole ollutkaan. Vielä on jäljellä yksi Käsityökorttelikiertueen etappi: Seinäjoki 7.6. Sen jälkeen lupaan päivittää uusia ompeluksia tännekin! Mutta merkatkaahan pohojalaaset ystävät kalenteriin tuo kesäkuun alun lauantai. Silloin on tarjolla ainutlaatuinen kattaus suomalaista käsityötä keskellä Seinäjokea (Matti Visanninkujalla).

Teelikamentten Tampereella

Käsityöyrittäjät Helsingissä

Helsingin kuvat otti Korttelipaparazzi Terhi Muukkonen. 

Pipoarvonnan voittaja ja uutuuspipon nimi!

Uutuuspipon nimikisaan tuli hurjan paljon hyviä ehdotuksia niin täällä blogissa kuin facebookinkin puolella. Kaikkien vastanneiden kesken arvoin pipon perinteiseen tyyliin.

Purkista nousi fb:n puolella kisaan osallistuneen Johannan lappu. 

Onnea! Laitahan viestiä, niin saadaan pipo matkaan.

Sitten alkoikin se vaikeampi osuus. Miten valita yksi nimi niin monen kivan, hyvän ja ehdottomasti kuvaavan nimen joukosta? Kun oikein kovasti rankkasin nimiä, jäljelle jäi vielä 14 (!) huippuhyvää vaihtoehtoa. Olisin halunnut antaa pipolle ne kaikki! Lopulta päädyin tekemään valinnan entten tentten -meiningillä, mikä ehkä sallittakoon Teelikamenttenille ;) Valinta osui myöskin fb:n puolella osallistuneen Saaran ehdotukseen:

Kiitos Saara loistavasta nimestä! Laitahan sinäkin viestiä, niin saat oman Rutturalla-pipon!

Suuria tunteita

♥ Possut in laav ♥

Snöf iif! Tilaustyönä tein possuaiheisen mekon. Imelää, niin ihanan imelää :)

♥

Kun minulle iskee inspiraatio, se tarkoittaa yleensä tarttumista kynään ja useimmiten sen jälkeen kangassaksiin. Runosuonta en taida edes omistaa. Ihailenkin kovasti pikkusiskoni Jennin sanallista ilmaisua. Jenni sanoittaa ja usein myös säveltää biisejä, jotka ovat mielestäni ihan järjestään tosi hyviä. Enkä taida olla ainoa niihin ihastunut, sillä Jenni on saanut tunnustusta jo useissa sanoitus- ja sävellyskilpailuissa.

Suurin suosikkini on Me ootetaan -kappale, joka voitti viime syksynä Somero soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailun. Sanoitus on tosi koskettava, varsinkin kun tiedän sen syntyneen isoisäni tarinan pohjalta. Isoisäni isä lähti ajan tavan mukaan valtameren taakse tienaamaan perheelle parempaa elämää. Kotimaahan jäi odottamaan vaimo ja vielä syntymätön lapsi. Isoisäni tapasi isänsä ensimmäisen kerran 6-vuotiaana.

Me ootetaan: (klik)

Jennillä on myös lauluntekoaiheinen blogi, jossa kannattaa piipahtaa. Blogin löydät osoitteesta http://jenniwesterbackasmusic.blogspot.fi/

Rauhallista Joulua!

Tänä jouluna en juurikaan ehtinyt tohottaa omaa jouluamme. 

Mutta näyttää se sieltä tulevan joka tapauksessa. 

Ruman piparkakkutalon ehdin leipoa jossakin vaiheessa ja päätin olla inhoamatta sitä. 

Lasten mielestä se kuitenkin on ihana - ja syödyksihän se lopulta tulee, 

olipa sitten hieno tai kaamea hökötys.

Joulukuuseen kaivoin muutama vuosi sitten askartelemani maatuskakoristeet. Tänä vuonna nimittäin päätin tykätä oranssista olohuoneestamme myös jouluna, vaikka yleensä juuri silloin se värimaailma ottaa päähän. Maalaisromanttinen pellavan, valkoisen ja punaisen sävyinen joulu kun on niin kaunis. Ja niinhän se on, että jos jotakin seikkaa ei saa häivytettyä, sitä pitää korostaa. Niinpä meillä revitellään retrolla nyt ihan täysillä.
Ja voi, miten lämmin tunnelma siitä syntyikään!

Pyyhin ompelupölyt pois koneista ja tein päätöksen pysytellä poissa tuolta nurkkauksesta joulunpyhien ohi. Sen jälkeen pitäisikin toteuttaa iso pino käyttövaatetta omille lapsille, jotka ovat syksyn mittaan kasvaneet kaikki housunpunttinsa lyhyiksi.

Rauhallista joulua kaikille blogini lukijoille!

Bambimetsä

Voiko ihanampia kankaita enää ollakaan?

Sampsukalta tilatusta suloisesta bambitrikoosta tuli pikaisesti tunikat tytöille joulunajan pikkumenoihin. Viime jouluna plikat viilettivät sienimekoissa, jotka alkavat olla hihoista lyhyet molemmille. Tällä kertaa valitsin malliksi nopeatekoiset tunikat, joiden hihat ovat Saksan kimppatilauksessa saapunutta pinkkipallotrikoota. Pienemmän tunikan selkäpuolikin piti tehdä pallosta, kun bambia ei riittänyt. Saksasta saapui myös niitä blogeissa vilisseitä hauskoja kettuja ja krokotiileja, mutta jostain syystä tämä yksinkertainen pallotrikoo oli suosikkini.

Alaosiksi tunikoille nappasin kaapista H&M sydänpolvisammarit. Violetitkin sammarit löytyvät molemmille, jos haluan korostaa sitä värimaailmaa.

Onko teillä jokin tietty luottovaate lapsilla, joka istuu kuin hanska joka koossa? Meidän hoikille tytöille sopii tosi hyvin nuo H&M:n sydänsammarit, joita liikkuu mukavasti kirpputoreilla. Uutenakin ne maksavat vain 10€, joten niitä saa käytettynä edullisesti. Suurin osa noista onkin tullut meille käytettynä, mutta muutamat ovat ALE-hankintoja. Kaivelin ihan hetken mielijohteesta meidän sydänsammarit kimppakuvaan ja niitä löytyikin aikamoinen läjä. 80-86 senttiset ovat kuopuksen kaapista, 98-104 senttiset esikoiselta ja muut kasvunvaralaatikosta.

***

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Hahtuvan jämiä ja tunnustus

Talvilomamme aikana kaikki käsityöni olivat tauolla, mutta ompelemisen tilalle löysin kauan kadoksissa olleen rakkaan harrastukseni: lukemisen. Esikoisen syntymän jälkeen lukeminen on vain jäänyt - tai lähinnä romaanit ovat vaihtuneet satukirjoihin :) Olinkin aivan haltioissani kirjastossa, kun kaikilta lempikirjailijoiltani oli ilmestynyt uusia teoksia! Nyt alkulämmittelyksi lainasin vain viihdyttävää lukemista: John Irvingiä, Taavi Soininvaaraa, Ken Follettia ja Roald Dahlia. No, viimeksi mainitulta ei sattuneesta syystä ollut ilmestynyt mitään uutta, mutta hänen mainiot novellikokoelmansa kestävät hyvin uusintakierroksenkin. Kokoelmat Nahka ja Alahuuli hykerryttivät tälläkin kerralla. Suosittelen lämpimästi kaikille yllättävien käänteiden ystäville!

***

Saatuani nenäni muutaman sentin irti kirjoista silmiini osui pussillinen hahtuvalankojen jämiä. Arvelin niistä riittävän juuri ja juuri yksiin pöksyihin, joten tartuin toimeen. Tein 60cm kokoiset villahousut samalla atziinan ohjeella kuin aiemmin nämä ja nämä. Melko hyvin arvioin lankojen riittävyyden, kun jäljelle jäi vain muutama hassu haituva. Pöksyt saavat lanoliinikylvyn joskus, kun muutakin villapyykkiä syntyy, joten kuvassa ne ovat vielä melkoisen epätasaiset.

***

Ja reissun aikana olin vielä saanut tunnustuksenkin Minnariitalta. Kaunis kiitos! Tämä lämmitti todella mieltäni!!! Tunnustukseen liittyisi taas itsestä höpiseminen, mutta taidan jättää sen puolen tällä kerralla väliin. Jos jotakuta kiinnostaa, niin niitä omia "paljastuksia" löytyy varmaankin riittävästi edellisen tunnustuksen kohdalta muutama postaus takaperin ;)


Tunnustuksen haluan laittaa eteenpäin kahdelle itseäni suuresti inspiroivalle blogille:
- Pikkukiisken kotona (ahmin aina innolla kaikki kirppislöytöjen esittelyt ja ihastelen mahtavia kuosisuunnitteluja)
- Tilli Mössönpoika ja muita ihania (ihastuttavia ja todella omaperäisiä käsitöitä! Olen erityisen ihastunut kirjailuihin, joita olen tämän blogin innostamana itsekin yrittänyt opetella.)