Vipp 922 - lisää keittiötilpehööriä esille

Muistatteko taannoin säälittävän yritykseni siirtyä WP:n käyttäjäksi ja muuttaa osoitteeseen luumutar.com? No nyt se on toteutumassa (niinkö oikeasti). Sitä tässä on nyt värkätty pari iltaa ja yritetään nyt saada jotain kivaa muutosta aikaiseksi ulkonäköönkin samalla kertaa. Aikaisemmin ongelmana oli wp.orgin kömpelyys muokattavuudessa, joten en halunnutkaan sitä käyttää. Enkä myöskään jaksanut opetella, kuinka saan domainin siirrettyä sieltä Bloggeriin. No, nyt on täysversio WP:stä hankittuna ja kovaa opettelua ja muokkausta sillä puolella. 

Mutta tähän väliin kuitenkin pari viikkoa sitten hankkimamme keittiön hylly, eli Vipp 922. Niin siinä vain on käynyt, että rouvalla on kovastikin mielipide muuttunut siitä, ettei yhtään mitään saa olla keittiössä näkösällä. En minä niitä kodinkoneita sinne edelleenkään halua pöydille, mutta pitää olla ehdottomasti sisustusta. Ja tähän ratkaisuun on joutunut nyt tyytymään herrakin. Vaikka eipä tuo ole pahasti valittanut, kun olen keksinyt ratkaisuja hänenkin minimalistisuutensa huomioiden. 

Mitäpäs tykkäätte tulokkaastamme?

Torimuija ja kirppishaukka

Olen aina kadehtinut tyyppejä, jotka tekee mahtavia löytöjä puoli-ilmaiseksi kirpputoreilta. Itse en ole koskaan löytänyt mitään kivaa, en ainakaan sopiviin kirppishintoihin. Paitsi viime aikoina. Onneni on alkanut tällä saralla vihdoin ja viimein kääntyä. Ensin löysin upean lasipöydän isommalle terassille ja samaan syssyyn Torista ihanat rottinkikalusteet saunan terassille. Ja sitten löysin tämän laukun. Lähdin oikeastaan hakemaan jo aikaisemmalla reissulla bongaamaani vanhaa kukkapöytää, mutta se oli harmikseni mennyt. Kiertelin kuitenkin samallla reissulla kirpparin pöydät ja yhdestä bongasin jo kaukaa tämän laukun roikkumasta. Siinä vain oli kaksi mummelia samoilla apajilla ja hipelöivät tätä samaa veskaa. Kiertelin siinä kuin korppikotka konsanaan, kunnes täti irrotti otteensa ja hyökkäsin kiinni. Ajattelin, että varmaan on kallis, kun ei mummelille kelvannut. Kurkkasin hintalappua; 60 senttiä. KUUSKYTÄSENTTIÄ!!! Tämä mummeli ei enää irrottanut otetta, vaan hilipasi laukun kanssa kassalle ja hymy korvissa ulos. Ja kuinka ihanasti tämä sopii tyyliltään yhteen Tiger of Swedenin lempparilaukkuni ja työkaverini kanssa. Muodoltaan on kuin olisi sen kadoksissa ollut pikkusisko. Tähän pienempään kaveriin mahtuu hyvin iso lompakkoni, puhelin ja avaimet sekä jotain pientä hipellystä tarvittaessa. Just täydellinen koko (se koko, mikä kaapistani arkikäyttöön puuttui). 

Mitäs tykkäät? Oliko hyvä löytö? 

Supikkaat sisustuksessa

Mitä teet, kun saat käsiisi ihanaakin ihanammat pikku supikkaat, jotka ovat kuitenkin pikkuisen liian isot nuoren neidin jalkaan. "Unohdat" ne lojumaan milloin minnekin, koska haluaisit vain ihastella niitä joka käänteessä.

Nostat ne siivouksen ajaksi hyllyn päälle ja annat sisustuksellisen ajatuksen jäädä leijumaan.

Lisää kuvateksti

Ja lopulta tajuat niistä tulleen sisustuselementti kotonasi ja huomaat tarvitsevasi toiset jalkaan laitettaviksi.

Mutta onhan ne söpöt! 

Aamu DinSkossa

Huomenta

Jostain syystä lauantaiaamun herääminen tapahtui jo kuuden aikaan, eikä siinä väkisin makaaminen enää auttanut. Ei tullut uni, oli noustava kahvin juontiin. No tässäpä minä ehdin värkkäillä blogihommia hyvinkin siihen saakka kun tytteli heräilee sitten joskus. 

Eilen jatkui mukavien tapahtumien sarja aamiaisella DinSkossa. Sinne oli kutsuttu muutamia bloggareita tutustumaan kevään ja kesän mallistoihin. Kun edellisenä iltana olin ollut kuudensadan muun ihmisen kanssa seinän takana Mick'sissä riehumassa muuttomyynnissä, oli tällainen hyvinkin rauhallinen aamu vain muutaman blogikolleegan kesken enemmän kuin mukavaa. 

Coffee Housen latte maistui siinä sivussa, kun sukkasillaan hipsuttelin ympäri myymälää sovitellen kenkiä. Joskus muinoin ostelin kenkiä aivan älyttömästi, varsinkin aikana, kun olin vielä Mick'sissä töissä ja Andiamo oli myymälän alakerrassa. Myönnän, että minulla oli aivan liian usein joko kenkä- tai vaatekassi käsivarrella kotiin kulkiessa. Se oli liian helppoa. Olin liian nuori ja hölömö. Nyt tajusin, että eihän tässä olla kenkäostoksillakaan käyty sitten... pitkään aikaan. Viime kesänä ostin Turkista ne parit avokkaat, joita olin metsästänytkin jo vuositolkulla. Kenkäkaaappi onkin saanut melkoisesti tilaa ja avaruutta, kun olen sieltä karsinut kirppiskassiin vanhat pitämättömät, enkä kuitenkaan ole samaa tahtia ostanut uusia. Tällä hetkellä siellä on vain niitä lempparikenkiä, joille kaikille löytyy tarkoitus. 

Myymälä loisti valoisuudellaan ja toinen toistaan suloisempia kanvaskenkiä ja tennareita oli hyllyt pullollaan. Löytyy valkoista ja vaaleaa, pitsiä ja kukkakuviota, kuin myös värikästä ja rohkeaa mallia ja kuosia. Katseeni kiinnittyikin koko ajan näihin sporttisiin ja rentoihin herkkuihin enemmän kuin kesäsandaaleihin ja naisellisiin malleihin. 

Mitään en lähtenyt ostamaan, mutta olin avoin sillekin ajatukselle, jos jotain ihanaa tulee vastaan. Koska faktahan kuitenkin on, että naisella ei ole koskaan liikaa kenkiä. No eihän minun tarvinnut kuin ensimmäiset kengät pistää jalkaani ja ostopäätös oli siinä. Ei kovinkaan kesäiset, mutta väliäkös sillä. Mokkanahkaiset nilkkurit istuivat jalkaan kuin olisivat omani olleet. Lisäksi testailin vielä useita tennareita ja kanvaskenkiä ja yhdet oli ylitse muiden, DinSkon uudelta merkiltä, Linearilta. Myyjän mukaan Linearin kengissä on keskitytty lestiin ja mukavuuteen, niillä jaksaa seistä ja kävellä koko pitkän päivän. Hieman valo nyt kuvassa huono, eikä kuvio kunnolla näy, mutta täällä on kengästä hyvä kuva tsekattavaksi. Sellainen aamu eilen, kiitos DinSkon porukalle. Tänään sitten pihahommiin oikein urakalla.

Sitruunarillit

Olipas hulinaa Mick'sin ennakkomuuttomyynnissä eilen illalla. Kuutisensataa osallistujaa kaiken kaikkiaan oli ilmoittautunut ja melkoinen parvi oli jo oven edessä, kun kymmentä vaille hiivin vaivihkaa sivuovesta sisään liikkeeseen. Että ei nyt voi sanoa ostoskokemuksen olleen kovin nautinnollinen siinä ruuhkassa, mutta pari pikku löytöä tein kuitenkin. 

Olihan se melkoisen hupaisaa, kun yritin kaverille, joka ei päässyt paikalle, löytää tiettyä paitaa. Kun paidan löysin ja tarkastin alen, ajauduin viestiä kirjoittaessani ihmismassassa toiseen päähän taloa. Kun kaverini vastasi, että mikä siinä oli normaalihinta, kun ei muista, huomasin olevani aivan toisaalla. "Hetkinen, koitan seuloa itseni takaisin sinne, mistä lähdin". Kaveri sai paidan ja minä selvisin kotiin. Naureskelin hiljaa mielessäni, että mieheni ei olisi tuosta selvinnyt kilahtamatta. 

Mustaa keittössä

Tykkää ja Tuhulaa Ittees-messut olivat toistamiseen tänä vuonna ja tällä kertaa Super Parkissa. Messuthan ovatkin jo vuodessa kasvaneet hurjasti, kun viime vuonne ne mahtuivat vielä hyvin Lasaretin huomattavasti pienempään saliin. Minulla näyttää olevan joka vuosi sama ständi, missä käyn tuhulaamassa itteeni. Jälleen kerran tuliaiset lähtivät Kaira Housen messuputiikista. Viime vuonna kannoin kotiin ketun, tänä vuonna minua seurasi uskollisesti kotiovelle lehmä. Lehmän lisäksi keittiössä uutuutena on nyt kipsinen, hieman betonia muistuttava lautanen, Musta 5101:n käsitiskiaine sekä kettiörätti. Olen jotenkin vallan unohtanut koko Kaira Housen olemassaolon sen jälkeen, kun se muutti pois Isokadulta. Luulin sen lopettaneen. Näin hyvin sitä on Oulun kartalla. Tytöt kertoivat liikkeen sijaitsevan nykyään Stockan 4. kerroksessa ja siellä pitää ehdottomasti mennä käymään seuraavalla shoppailureissulla. 

Ohhoh, onpas tullut keittiöjuttua nyt... Koitan vaihtaa levyä huomiseksi. Illan jatkoja. 

Kompensointia vai parantumaton tauti

Mitä tapahtuu, kun ihminen, joka on vuosikaudet elänyt ilman mattoja, saa käsiinsä yhden kivan maton? Huomaako hän virheensä alta aikayksikön ja palaa takaisin matottomaan elämään ja imuroinnin helppouteen? Vai huomaako hän elämäänsä kehkeytyneen lumipalloefektin, jonka myötä talo täyttyy hiljelleen ihanista matoista eikä loppua näy. Ja jos näin tapahtuu, niin mistä se johtuu... Onko se kaikkien näiden menneiden ja matottomien vuosien kompensointia vai onko tälle kyseiselle ihmiselle vain puhjennut parantumaton tauti? 

Jos tuosta yllä olevasta tekstistä ja sitä edeltävästä kuvasta ei vielä pystynyt päättelemään, niin voin kertoa, että meille on tullut uusi matto. Annon Oras huuteli minulle Kodin Ykkösen matto-osastolta ja kun eräänä päivänä sinne aivan muissa asioissa mennessä huomasin kaikkien mattojen olevan -30 % alennuksessa, lähti tämä ihanuus kanssani kotiin. Tai no, ei se nyt aivan noin yksioikoisesti mennyt (vaati pientä säätöä, maton varaamista ja Kaitsun myymälään houkuttelua Plussa-korttinsa kanssa), mutta lopputulos oli kuitenkin sama. 

Samalla siirtyi Linie Designin Asko-matto työhuoneeseen ja työhuoneesta puolestaan Ikean ja Elloksen mustasävyisemmät matot yläkertaan. Tämä oli hyvä liikku. Illan vain tuijottelin ihastuneena heti kertaheitolla valaistuneita huoneita alakerrassa. Annon matto toi olkkariin aivan uutta valoa ja kirkkautta, kun taas Asko vaalensi työhuoneen yleisilmettä huomattavasti. Palataan työhuoneeseen vielä erikseen myöhemmin. Nyt minulla on kuusi olkkarin nurkassa ja alan häärimään sen kimpussa.

Ps. Mistä johtuu, että niinkin pieni asia, kuin pöydälle unohtunut kaukosäädin tekee kuvasta (ainakin omaan silmään) melkeinpä julkaisukelvottoman? Aika yleinenhän se vempele taitaa olohuoneissa olla. Etten jopa sanoisi sinne kuuluvan. Mutta nää nyt on näitä juttuja... Mukavaa illan jatkoa. 

Kuulumisia

Moikka! Mites siellä meni viikonloppu? Heti kysyttyäni tuon, minulla löi tyhjää... Mitä me tehtiin viikonloppuna? Miten voin olla unohtanut koko viikonlopun jo maanantai-iltana? Hetkinen kun mietitään. Perjantaina palattiin töistä kotiin normaalisti Makkarakaupan kautta ostoskassi pullollaan ribsejä. Kaverit naapurista ostivat meiltä alakerran vessan allaskalusteen tieltä pois ja piipahtivat iltakävelyllä. Siinä nautittiin kuin huomaamattamme myös lasilliset punaviintä heidän kanssa ennen kuin aloimme omalla porukalla ribsien paistoon. Saimme samalla pieneltä viisivuotiaalta kutsun seuraavalle päivälle synttärikemuihin, joten sinnehän me suuntasimme sitten lauantaina lahjapaketin kanssa. Ensimmäistä kertaa maistoin raakakakkua (vadelmista) ja olihan se hyvää. Sitä täytyy ehdottomasti tehdä itsekin joskus. Lauantaina ei sitten mitään sen kummempaa tapahtunutkaan, eikä kyllä sunnuntainakaan. Että kovin oli rauhallinen ja kotoilun parissa vietetty viikonloppu meillä. Vessaremontti edistyi jonnin verran, mutta mitään esiteltävää aineistoa ei todellakaan vielä ole. Tänään vietin vielä kotipäivän tyttelin kanssa, mutta huomenna suuntaan työreissulle Jyväskylään ja treffaan samalla aimo joukon ihania blogisiskoja. Aivan huisia! 

Joku aika sitten FDS:lta tilaamani paketti sisälsi Menun Multibasketin lisäksi myös Muuton Balance maljakkosetin. Setti ei ole kooltaan järin iso, mutta jämerän tuntuinen kuitenkin. Alusta on oikeasti painava ja huteran näköiset vaasit pysyvät sen päällä pystyssä magneetin avulla. Tykkään! 

Löytö ja yllättäviä hankintoja

En voi nyt lakata hehkuttamasta Raahen kirpparikokemusta ja tekemiäni löytöjä, kun en KOSKAAN ole kirppareilta mitään löytänyt Oulussa. Kuten jo sanoin, täällä on kaikki aina niin tupaten täynnä vaatetta, ettei pöytiä jaksa edes lähteä penkomaan. Hinnat ovat yleensä aivan naurettavan korkeita ja tungos kuitenkin paikoissa ahdistava. Raahessa sai kierrellä (päiväsaikaan kun oltiin) aivan rauhassa, tilat olivat siistit ja avarat, myynnissä oli 99 prosenttisesti tavaraa eikä vaatetta ja hinnatkin heti järkevämpiä. 

Kävimme kahdella kirpparilla ja toisesta bongasin tämän uuden aarteeni. Minulla on ollut Esteri Tomulan Krokus uuni- ja tarjoiluastia jo vuosikaudet ja tämä ihanuus on kaivannut kovasti kaveria samasta perheestä. Netissä näitä on kyllä myynnissä, mutta yhdeltäkään kirpparilla en kyseistä sarjaa ole bongannut ennen tätä. Täydellisessä kunnossa oleva harvinaisuus lähti kotiin 55 euron hinnalla (netistä löytämäni hinnat vaihtelivat 85-120 euron välillä). 

Ensisijaisesti olen keskittynyt tämän sarjan etsinnöissä näihin tarkoiluastioihin, koska ovat niin kivasti yhdistettävissä jo olemassa oleviin Arabian Teemaan ja Kokoon. Mutta myös kahviastiasto on hieman jo alkanut kiinnostaa, koska huomasin näiden sopivan mahtavasti yhteen myös kaapista löytyvien Marimekon Kestien kanssa. Kestit ovat meillä aamiaistarkoitukseen ja tähän voisin ostaa kaveriksi Krokuksen kahvisettejä. Myös jo olemassa olevat Iittalan Kastehelmi kulhot ja lautaset, Ultima Thule lasit sekä Festivo kynttilänjalat sopivat tähän tyyliin kuin nenä päähän. Täytyy sanoa, että olen äärimmäisen tyytyväinen astiakokoelmaani, jossa kaikki sarjat ovat sovitettavissa yhteen ja kaikkia voidaan käyttää samassa kattauksessa ilman ristiriitaisia tunnelmia. 

Se, miksi matkaan lähti ensimmäisestä paikasta myös tämä kukko, on täysi arvoitus. Voisin sanoa, että vähän nauratti kun kuljimme kassaa kohti kukko kainalossa ja Kaitsukin, joka tunnustaa värinä vain mustaa ja muotona kulmikasta, oli kanssani yhtä mieltä ostoksesta. Mikä meitä vaivaa? Ehkä se oli se nostalginen fiilis ja paluu lapsuuden omaan mummolaan, joka sai myytyä tämän värikkään kaunottaren meille. 

Uutta vaatehuoneessa

Viimeisten viikkojen aikana on minulla käynyt suht hyvä flaksi vaate- ja kenkäkaupoissa. Sen jälkeen kun tein perustavaa laatua olevan raakauksen vaatehuoneessa ja kenkäkaapissa, on siellä luonnollisesti ollut tilaa myös uusille tulokkaille. Hävitettyäni kirppispinoon kymmeniä vanhoja ja monia vuosia pitämättä olleita vaatteita, saatoin palkita hyvällä omalla tunnolla itseni muutamalla uudellakin kappaleella. 

Mick'sin blogi-illasta löysin viimein kauan haaveilemani tekoturkisliivin. Näitä olen testaillut kerta toisensa jälkeen ja aina niissä on ollut joku vika. Yleensä vika on ollut siinä, että se on minusta näyttänyt jotenkin leventävältä möhköltä päällä. Tässä Vero Modan liivissä on turkista vain etuosassa, joten se istuu huomattavasti paremmin päällä, eikä levene sivusuunnassa. 

HM:lta saapuneesta paketista löytyi valkoinen kauluspaita mustalla rusetilla. Ja käydessäni ensimmäistä kertaa uudessa Idea Parkissa, löysin Lindexiltä mustavalkoista kuviota olevan puseron. Molemmet sopivat hyvin niin työhön kuin vapaallekin. Tein HM:n tilauksen muuten sinä päivänä, kun Alexander Wangin kokoelma siellä julkaistiin. Voin sanoa, että oli sivut vähän hitaalla. Tilasin kuitenkin pienessä testauksen halun höyryssä sieltä WAngin pipon, nahkahousut sekä kengät. Housut on jo pakattu takaisin laatikkoon palautusta varten, kengät odottavat vielä lopullista tuomiota, mutta pipo kaikessa hauskuudessaan taitaa jäädä. 

Objectin hauskan neuletakin löysin myöskin Mick'sistä viime torstaina. Tätäkin olen sovittanut niin farkkujen, mustien housujen kuin hameen ja mekonkin kanssa. Sopii kaikkeen ja monenlaiseen tilaisuuteen. Ja ahh, niin minun näköinen!

HM:n tilauksessa olleet scubapintaiset nilkkurit olivat kyllä aikasta ihanat ja todella hyvät jalassa. Näitä olen tässä nyt arponut, että mikä niiden kohtalo tulee olemaan. Olen nimittäin jostain ihmeen ja kumman syystä löytänyt kenkäkaapin tyhjennyksen jälkeen jo monet täydelliset syys-/talvikengät tilalle. Kohta voin jo sanoa, että alkaa olla aika täydellinen kattaus minun tarpeisiin kaapissa. Ennen kun siellä oli vain kenkiä, joita ei voinut laittaa jalkaan ja jotka tuntuivat pahalta. Miltei täydellinen ihme on se, että löysin itselleni (mekko)saappaat. Näitä tämän mallin saappaita olen kaivannut ja etsinyt jo vuosikaudet, mutta ei vain ole tärpännyt. Nättejä malleja tuntuu olevan vain kiven alla ja jos sieltä kiven alta joku löytyy, niin ei se ainakaan ole hyvä jalassa. Mutta nyt löytyi French Connectionilta kaunis malli, joka tuntui jalassakin hyvältä. Tämän mahtavan saapaslöydön sekä muiden aikaisempien löytöjen vuoksi ajattelenkin nyt, että olisiko HM turha ostos... Joudun ehkä paljastamaan muutkin kenkäostokset ja aikaisemmat mallit kaapissa, niin voitte sanoa mielipiteenne.

Mutta nyt, hyvää yötä! 

Huomenta, mitäs tänään Menussa?

Niinhän siinä kävi, ettei ole enää montaa jaksoa kaudesta 8 katsomatta. Eilen taas vähän venähti... katsotaan VIELÄ yksi ja sitten nukkumaan. Olemme jo jaksossa 17 menossa. Pakko katsoa loppuun ennen reissua. 

Eilen saapui myös FDS:n tilaus ja Menun monitoimikori pääsi keittiöön omalle paikalleen. Tai no, keittiöön ainakin, paikka vaihtuu vielä koko ajan. Kuvailin aamuhämärässä munakahvin ja aamiaisen lomassa tätä uutta tulokasta ja totesin, että tämä on kuin meidän keittöön tehty. Osiahan tässä on yhteensä neljä; kaksi pientä kannellista rasiaa, yksi huopainen kori ja iso kori, mihin kaikki nämä osat voidaan laittaa tai olla laittamatta. Käyttötarkoituksia keksin heti useampia ja muunneltavuus on iso plussa. Siinä saa sisäinen sisustajani sitten sommitella erilaisia asetelmia ja yhdistelmiä, muutella ja vaihdella tavaroiden paikkaa korissa ja korin ulkopuolella. Kaitsu tykkää, meillä kun muutenkin kuulemma on aina niin vaikeaa löytää etsimänsä, kun tavarat vaihtaa koko ajan paikkaa. (Ei ne oikeasti kovin usein vaihda, se on vain näköjään sukupuolesta kiinni osaako katsoa oikeasta paikasta.) Vai oletteko eri mieltä? :)

Pientä kivaa ja mustaa kotiin

Innostuttiin tilaamaan pari uutta sisustusjuttua kotiin. FDS:sta lähti matkalle Ouluun Muuton Balance maljakkosetti, jossa kolme maljakkoa tasapainoilee magneetin avulla alustan päällä. Maljakkosettejä on useammassa värissä, mutta yllättäin meille valikoitui kokonaan musta. Maljakot tulevat meidän kotona varmaan tasapainoilemaan niin ruokailutilassa kuin olohuoneessakin tilanteesta riippuen. 

Lisäksi kotiin (ja keittiöön) on tulossa Menun Multi Basket kori. Keittiössä nyt väliaisena säilytysratkaisuna öljyille ja mausteille ollut Casa Stockmannin iso tarjotin saa väistyä ja antaa tilaa enemmän muotokileleltään ja väriltään tyyliimme sopivalle korille. 

Mitäs tykkäät meidän raikkaan, ja ennen kaikkea erikoisen värisistä sisustushankinnoista? 

Neitsytmatka VS:lla (lentokenttätuliaisia)

Istanbulin lentokentällä vierailin ensimmäistä kertaa Victorias Secretin myymälässä. Olen tilannut bikineitä VS:n nettikaupasta, mutta muuten merkki on ollut minulle hieman vieras. Itse putiikki oli sellainen paikka, missä minä olisin viihtynyt vaikka tuntikausia tutkien ja nuuhkutellen, jos vain lentoaikataulu ja matkaseura olisi sen kestäneet. En ehtinyt päästä kuin vasta vauhtiin niin johan alkoi vastapäisestä kahviosta tulla pitkiä silmäyksiä... Niin kuin olisi muka kiire ollut jonnein, aivan outoa.

Tämä oli pieni liike, missä ei ollut kuin kosmetiikkaa tarjolla, mutta se minua juuri kiinnostikin. Tuollaisissa kaupoissa minulla lähtee niin helposti lapasesta, samaisesta syystä välttelen mm. Body Shopin liikkeitä. Kempparit on helpompia (melkein aina), niissä ei tule samaa höperöfiilistä (juuri koskaan). Niissä voi asioida aikuismaisesti ja asiallisesti (!!). Mutta menepä tällaiseen kauppaan, joka on kuin karkki itsessään. Kyllä siellä sisäinen pikku-tyttö herää henkiin jo heti ovella. Ja aivan saman reaktion aiheuttaa koulujen alettua kirjakaupat, jotka ovat pullollaan ihania vihkoja, kalentereita ja muita koulutarvikkeita. Voi sitä onnea, kun tytär menee kouluun ja äiti pääsee koulutarvikeostoksille. 

Mutta palatakseni vielä tähän asiaan; ostin kentältä vartalosuihkeen, jollaisia olen vasta tänä kesänä oppinut käyttämään. Ostin alkukesällä ensimmäisen edullisemman testiversioni Seppälästä hetken mielijohteesta ja olen tykännyt todella paljon. Tämäkin tuoksu oli mielettömän ihana ja kesähelteellä näitä on huomattavasti mukavampi käyttää kuin hajuvesiä. Lisäksi nappasin mukaani meikkipussin, joka vaikutti tilavalta ja siinä oli kaksi erillistä osaa meikkien organisointiin. Lisäksi pussi avautuu keskeltä ja sisäsyrjät ovat läpinäkyvät, joten pussissa olevat tuotteet näkee ja löytää ilman pussin kaivelua ja hermojen menettämistä.

Olisiko sinulla vinkata jostain huippu tuotteesta tältä merkiltä, mitä kannattaisi kokeilla?

Siinä ne on! (Tuliaiset vol. 1)

Hyvää kannattaa odottaa, sanotaan.
Onneksi en ole tyytynyt yksiinkään kokeilemiini kiiltonahka avokkaisiin, jotka ovat olleet sarjasta "ihan ok", "nää on ehkä vähän liian isot, mutta meniskö pohjallisen kanssa" ja "vähän tuntuu kuin saattais alkaa hiertämään kun hetken kävelee". Istanbulin reissulta löytyi nimittäin täydellisen tuntuiset avokkaat jalkaan ja vielä täydellisemmän tuntuinen alennusprosentti lompakolle. Merkki on Nine Vest ja hintaa näille jäi vain muutama kymppi. Extra-kivaa ulkonäköön tuo kantikas korko ja mukavuutta menoon pohjassa oleva liukuesto.

Samalta reissulta löytyi myös mokkanahkaiset, hieman matalammalla korolla olevat avokkaat arki- ja työkäyttöön. Myös tämän mallin avokasta olen etsinyt jo pidemmän aikaa. Kaapissa on vain kymppikorkoja eikä niillä meinaa jaksaa kokonaista työpäivää hippasta, ei sitten millään. Näissäkin roikkui mukavasti - 60 % alennuslappu kyljessä, joten ei muuta kuin kassan kautta kotiin.