Näytetään tekstit, joissa on tunniste toko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toko. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. toukokuuta 2015

Nuorten koirien toko, osa II +Dina Niinulla

Keskiviikkona treenattiin taas reippaassa vesisateessa viime viikon tapaan. Nyt on sattunut sopivasti sadepäivät meidän tokotreeni päiville, joten tuleepahan totutettua pentu treenaamaan kelissä kuin kelissä. Viime kerralla Svantella oli aluksi vaikeuksi laittaa peppua maahan, kun hiekkakenttä melkein lainehti vettä. Pienellä muistuttelulla peppu kuitenkin kohtasi märän maan ja ongelma hävisi lopputreeniä kohden. Nyt viikkoa myöhemmin tuntui ettei jäbä ollut sateesta moksiskaan.

Kurssilla joka toinen kerta on ohjatut harjoitukset ja joka toinen omat toiveet, jolloin kaikki saa ohjaajan kanssa kahdestaan katsoa niitä liikkeitä joiden kanssa kaipaa apua. Tällä viikolla oli siis vuorossa omat toiveet.

Me aloitettiin Svanten kanssa pohtimalla liikkeestä seisomisen opettamista. En ole lähtenyt vielä kovin määrätietoisesti opettamaan tätä, koska mulla oli isoja ongelmia päättää miten lähtisin sitä rakentamaan. Päällimmäisenä mielessä pyörivä ajatus oli opettaa pysähtyminen hypähdyksen kautta. Katsottiin tätä. Peruutan nami kädessä, Svante tarjoaa hypähdystä > käskysana ja oma liike seis > pysäyttää koiran kun se laskeutuu hypähdyksestä. Lähdetään jatkamaan tätä. Täytyy varoa ettei tule ylikorostettua tota hypähdystä, mutta tavoitteena että hypähtää vähän josta pysähtyy niille sijoilleen. Luultavasti hypähdys tulee häivyttymään vähän pois kun vähentää apuja, mutta katsotaan miten lähtee kehittymään. Pysähtymistä tukemaan tehdään myös lelun heittoa taakse. Joko jättö vähän matkan päähän/namin heitto ja kun tulee luokse heitto taakse ja käskysana. Vahvistetaan tällä liikkeestä pysähtymistä. Täytyy heittää niin että ei ala koppailemaan lelua> vähän kauemmas taakse. Myöhemmin myös kierroista samaa.

Käytin tilaisuuden hyväksi ja kysyin Riitalta myös miten kannattaisi aloittaa treenaamaan uuden EVL:n ruutua edeltävää tyhjälle paikalle lähetystä. Vastaus oli vähän kuten olin ajatellutkin, eli lähdetään treenaamaan tätä pk-eteenlähetysmäisesti. Joku kohde eteen, jolle koira lähetetään luoden mielikuva suoraan eteenpäin juoksemisesta. Tällä eteen-käsky vahvaksi. Erikseen treenataan pysäytykset vahvaksi. Näiden välillä sitten tasapainoillaan, riippuen siitä kuinka kuuliainen/irtoava koira on. Tavoitteena tietenkin on että koira lähtee halukkaasti suoraan eteen mutta pysäytykset myös toimii. Tätäkin varten täytyy siis vahvistaa hyväksi nuo yllä mainitut liikkeestä seisomiset. Täytyy miettiä aletaanko me käyttämään tässä kohteena lelua, kosketusalustaa vai mahdollisesti namikuppia. Sitä täytyy varmaan vähän testailla. Pitää myös miettiä mikä käsky otetaan tässä käyttöön: eteen, mene, juokse, ut, fram? Ut tai fram kuulostaa ehkä tällä hetkellä kaikkein ytimekkäimmältä ja parhaalta omaan suuhun.

Ehdittiin katsoa vielä vähän seuraamista. Svanten seuraaminen näytti kuulemma hyvältä. Hyvä asenne, hyvä paikka, hyvä takapään käyttö. :) Käytän Svantella seuraamiskäskynä "sivu", ja haluan luoda sille mielikuvan että sivu tarkoittaa nimenomaan "säilytä paikka". Pidän vielä paljon namia kädessä ja pätkät on vielä suht lyhyitä- muutama askel, käännös, muutama sivuaskel jne. Oon melko tyytyväinen itteeni siinä että oon ottanut sivuaskeleet ja peruutukseen mukaan harjoituksiin jo nyt. Jos en ihan väärin muista niin uusissa säännöissä jo Avo:ssa voi tulla pitkä peruutus, niin on syytäkin vahvistaa peruutusta. Tajusin että ei olla tehty ollenkaan hidasta/juoksua. Niitä täytyy alkaa ottamaan mukaan.
Svante pomppaa tällähetkellä melkein jokaisessa liikkeellelähdössä pompun mun käteen. Se on vähän ärsyttävää. Riitta oli sitä mieltä että voi jäädä itsestäänkin pois, ei välttämättä kannataa liikaa niistä stressata tässä vaiheessa. Jospa se jäis pois kun saa jätettyä namin pois kädestä. Mä luulen että ei siis stressata siitä nyt liikaa. Täytyy alkaa siirtämään namia pikkuhiljaa taskuun ainakin osittain ja hetkittäin. Käännökset toimii melko hyvin. Pituutta vois varmaan alkaa myös pikkuhiljaa lisäämään, niin että tekee "tosi lyhyt, lyhyt, pidempi, lyhyt, pitkä, tosi lyhyt"-periaatteella. Saisi pikkuhiljaa lisättyä sitä kestoa mukaan.
Puhuttiin seuraamisen yhteydessä myös Svanten haukkumisesta. Jos Riitta ei ollut kovin huolissaan alun pompusta, niin haukkuminen on sellainen josta suositteli hankkiutumaan eroon heti alkajaisiksi. Svante tekee jo nyt melko korkeassa vireessä, joten täytyy saada sen vire pidettyä kasassa. Haukkuminen on luultavasti joko toiminnan tai palkan vaatimista. Uroksilla kuulemma esiintyy verrattaen useammin palkan vaatimista kuin nartuilla. Dinallakin jo sitä esiintyy/on esiintynyt, joten täytyy tän jätkän kanssa tosissaan olla järjestelmällinen asian suhteen heti alusta. Se vaan on helpommin sanottu kuin tehty. Svante ei kovin hyvin kestä epäonnistumista. Jos tekee esim huonon perusasennon>pyydän uudestaan>joko vaan haukahtaa tai tulee sivulle haukahtaen. Vaatii siis selvästi palkkaa "mähän tein jo, tänne se". Yritä siinä nyt sit palkata. Tätä esiintyy varsinkin lelulla, mutta myös namilla. Täytyy varmaan miettiä tarkemmin minkälaisissa liikkeissä lelua käyttää, koska haukkuminen on selvästi yleisempää lelulla, koska Svantella on kovempi odotus sille. Täytyy nyt myös parin viikon aikana oikein erityisesti kiinnittää huomiota tohon haukkumiseen tokotreeneissä. Voi olla että joudun konsultoimaan Riittaa aiheesta uudestaan parin viikon päästä. Riitan vinkki oli vaan lunkisti siirtää koira kauemmaksi hetkeksi "jäähylle" jos haukkuu/vaatii. Sitten koira otetaan rauhassa uudestaan tekemään. Testasin tätä tänään, mutta ainakin nyt ekalla kerralla aiheutti vaan enemmän haukkumista kun turhautui siihen että mitä tässä pitää odottaa. Täytyy ottaa itse oikea, rauhallinen mielentila, laittaa lelu pois ja ottaa nami tilalle ja helpottaa seuraavaa harjoitusta jos tämä toistuu. Testaillaan. Täytyy myös siis pitää harjoitukset tarpeeksi helppoina jotta turhaumaa ei pääse syntymään jos harjoitus on liian vaikea.


Konsultaation lisäksi sai treenailla sitten omatoimisesti mitä halusi. Riitta oli laittanut valmiiksi esille esim tunnarit, joten innostuin testaamaan Svanten kanssa ensimmäistä kertaa tunnarin etsimistä. Svante on etsi käskyllä tottunut esim etsimään nappuloita ruohikosta, joten käsky on sitä kautta tuttu. Otin yhden tunnarin ja piilotin sen nurmikkoon, nypin vielä nurmea päälle jotta peittyy paremmin. Jätin Svanten n 3m päähän istumaan ja jäin itse n 1m päähän kapulasta ja kutsuin etsimään. Ensimmäisellä katsoi aluksi mua vähän hassuna, mutta kun toistin käskyn muutaman kerran tajusi laittaa nenän maahan. Kannustin siitä varovasti. Löysi melko nopeasti oman, josta taas kehuin. Kehuminen selvästi lisäsi kiinnostusta kapulaa kohtaan, ja Svante otti sen ruohon seasta suuhun! Tästä heti vapautus ja iso palkka! :) Vaihdettiin paikkaa ja tehtiin kaksi kertaa uudestaan. Viimeisen piilotin pudonneen kuusenoksan ja ruohon alle. Hienosti lähti kapulat löytymään ja nousemaan. Tähän voi olla tosi tyytyväinen! Lisätään siis kesän ohjelmistoon paljon omien etsimistä ja sitten pikkuhiljaa myös häiriökapuloita mukaan.

Otin muutaman toiston ruutua kosketusalustalla. Teki ihan ok. Ei oltu tehty kosketusalustaa saati ruutua vähään aikaan. Luulen että me palataan ruudun kanssa vähäksi aikaa johonkin suorapalkkaan (namikuppi/lelu) että saadaan kasvatettua vielä enemmän imua ruutuun. Tämän kanssa ei kuitenkaan mikään kiire!
Otin muutaman kosketusalustan erikseen pallonheitolla. Pitää tehdä ens kerralla treenin alkuun että saadaan näihin vähän lisää virtaa. Vaikka laukalla Svante meni nytkin, niin vähän olisi voinut olla reippaampi.

Loppuun otettiin vielä paikkamakuuta. Treenasin tätä viikolla muutaman kerran, pääasiassa siis jättöä, ja Svante on mennyt tämän kanssa viikossa jo hurjasti eteenpäin. Siedätin Svantea mun liikkeeseen. Eteen, sivulle, kiersin toiselle puolelle, palkkailin etujalkojen väliin, kiersin taakse, ympäri, hyppelehdin. Palkkailin paljon! Svante pysyi oikein hyvin. Tein muutaman poistumisen myös kauemmaksi, pisin noin 10m ja palasin melko nopeasti palkkaamaan, Onnistunut treeni siis tämäkin, koska ei noussut kertaakaan ylös ennenaikaisesti. Tykkään että näin aluksi on kiva palkata tästäkin usein, että koiralle ei edes ehdi tulla epävarmuuden tunnetta. Ilme pysyy rauhallisen odottavaisena, eli sopivan rauhallisena mutta silti sopivan tarkkaavaisena. Ei tule ääntelyä tai levottomuutta tms. Yritetään säilyttää tämä ilme!

Hyvät treenit oli taas, paljon hyviä onnistumisia. :) Sitten ei muutan kuin litimärkä Svante ja ohjaaja treeneistä kotiin. Svanten huuhtelu ja kuivaus ja ohjaajalle vähän kuivia vaatteita ylle. Sitten koiran vaihto ja lähdettiin Dinan kanssa vielä tuuraamaan kaveria Niinun agi-treeneihin.

Me ollaan Dinan kanssa nyt agissa vähän murrosvaiheessa. Mä oon vihdoin ymmärtänyt että jos mä haluan jatkaa agilityn harrastamista Dinan kanssa niin että se on mielekästä meille molemmille (lähinnä mulle), niin mun on pakko alkaa opettamaan sille perusasioita alusta, joita sille ei ole ikinä kunnolla opetettu. Meidän uran alkuvaiheessa treenaus oli niin satunnaista että perusasioita ei ikinä oikein saatu kunnolla treenattua kuntoon. Ne asiat vaivaa mua melkein jokaisen treenin jälkeen, koska tiedän että en saa Dinasta irti kaikkea sitä mitä sillä olisi annettavaa. Tämän totesin myös näiden treenien jälkeen. Tehtiin rataa jossa oli paljon hyvää mutta tietysti myös älyttömästi parannettavaa. Hyvää treeneissä oli se, että Dina ohjautuu hyvin kun ohjaan hyvin, osittain liikkuu kivasti, tänään haki hyvin keppikulman, Dina ohjautuu tosi hyvin. Huonoa treeneissä oli mun oma rytmitys, aluksi se oli aivan 100% hukassa, Dinan liikkuminen osittain (todella riippuvainen musta), huonoja yleisesti myös keinu ja A. Esteille voisi myös olla kovempi imu.
Meidän seuraava tavoite agility saralla olisikin nyt saada itselle ensin selvät sävelet mitä mä haluan Dinalle opettaa ja MITEN. Eli tehdä kunnon treenisuunnitelma miten lähteä opettamaan kontaktit, kepit, kääntyminen ja liikkuminen radalla. Oon varma että kaikkia näitä osa-alueita meillä on mahdollisuutta parantaa reilusti, vaikka kilometrejä onkin jo jonkun verran takana.. :)
Kontaktit: puomi, A ja keinu kaikki paremmiksi, niin että ne olisi sitten sellaiset lopun elämää. Selkeä suunnitelma ja siitä kiinnipitäminen! Itsenäinen suorittaminen.
Kepit: sisäänmenot, pujottelun itsenäisyys, keppien jälkeinen elämä, rytmitys, pujottelutekniikka/vauhti > päätä alas, fokus eteen. Kepeillä lähinnä mietittävänä siis palkkausta ja erilaiset liikehäiriöt ja sisäänmenot.
Liikkuminen: erilaiset palkkaustavat, mieti että saat sitä mitä vahvistat! Irtoaminen, estehakuisuus> samoja esteentarjoamis treenejä kuin Svanten kanssa.
Kääntyminen: perus kääntymisharjoituksia useammin Dinalle.

Täytyy muistaa kuitenkin kuinka ihana koira Dina on ja kuinka hyvä se on olosuhteisiin nähden (meidän treenitausta ja määrä) jo nyt. Eli jos saadaan edes vähän parannettua näitä osa-alueita, niin olen tosi tyytyväinen. :) No pain, no gain ja parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Täytyy tehdä nyt se työ joka jäi joskus tekemättä..



perjantai 1. toukokuuta 2015

Nuorten koirien tokokurssi

Svante osallistuu nyt keväällä Riitta Jantunen-Korrin nuorten koirien tokokurssille. Keskiviikkona oli ensimmäinen kuudesta kurssikerrasta. Täytyy kirjotella blogiin vähän ylös niin muistan mitä ollaan tehty ja mitä jäi mieleen/mitä täytyy treenata lisää.

Aloitettiin häiriö kontaktilla, Riitta heilutteli lelua koirien edessä kun koirat perusasennossa. Tätä täytyy ehdottomasti tehdä paljon lisää palkaten paljon ja rakentaen hyvä, vahva "kupla" ja kontaktista tosi hyvä. Vois ottaa tavoitteeks tehdä vaikka vähän joka kerta kun ollaan treenaamassa seuran kera.

Seuraaminen ringin läpi täyskäännöksellä ja pysähdyksellä: pitäis uskaltaa alkaa Svanten kanssa ottamaan vähän pidempää -> uskaltaa vaikeuttaa kun sujuu! Käden häivytys. Mutta näytti kuulemma hyvältä seuraaminen.

Kapulan pito sivulla: Svante osaa pitää kapulaa sivulla hetken, päästää vapautus sanalla saa. Merkkisana toimii tosi hyvin. Välillä nousee seisomaan kun ottaa kapulan, välillä pito sivulla suht löysä. Liikkeessä, kun liikuttaa kapulaa pito parempi, vetää sopivasti vastaan kun kapulaa vetää poispäin. Pitäisi saada sama sivulla. Riitta suositteli testaamaan lelupalkkaa, joskus pito paranee kun ei odota niin kovasti namia. Täytyy koittaa kestääkö tässä lelua vai nouseeko kierrokset liikaa ja kärsiikö maltti. Mutta lisää tietenkin myös monipuolista pitotreeniä. Ota mukaan treeneihin myös metalli.
Ehdin tehdä muiden treenien lomassa myös pari vauhtinoutoa. Tuo super hyvällä asenteella :) Heitto n 10-15m, vapautus lelulle n puolesta välistä palautusta. Täytyy pikkuhiljaa alkaa ottamaan lähemmäs tavoitteena että vaihtaa lennosta kädessä olevaan palkkaan tai esim lelun heitto taakse ja pudottaa kohdalle vapautuksesta. Nyt vielä selvästi epäröi (hidastaa) jos vapautus tulee myöhemmin (yli puolenvälin).

Paikkamakuu: tuli huomattua että tätä on tehty iiihan liian vähän! Ollaan tehty melkeinpä vaan ruokakupilla, eikä sitäkään hirveästi. Paikkamakuut siis ehdottomasti mukaan nyt treenilistan kärkeen. Keskiviikkona oli vielä satanut koko päivän, joten hiekkakenttä oli märkä. Hyvä treeni kyllä että märässäkin voi maata. Harjoitusta vaatii tällä hetkellä erityisesti jättö (tuppas nousemaan heti kun liikutin jalkoja). Sain kuitenkin tehtyä ihan hyvää pysymisen vahvistamista, palkkailin paljon maahan nenäneteen nameilla samalla kun liikuttelin jalkoja, liikuin edessä ja sivulla, kävin parin metrin päässä, palasin viereen, poistuin taas. Vapautin välillä ja jätin uudestaan jne. Pysymistä ollaan jonkun verran tehty, ymmärtää odottaa sanan ja malttaa pysyä, joten se ei tän hetken ongelma. Täytyy tehdä tota ympärillä heilumista ja jättöjä. Maahan vielä käsiavulla jotta saadaan hyvät maahanmenot. Täytyy pitää kiinni kriteeristä (!) että maahanmenot pysyy niin hienoina kuin haluan. Ei lipsua siitä, ei hyväksyä hitaita. Jos tekee huonon ekalla, uudestaan ja käsiapu seuraavaan ja palkkaamista maahanmenoista.

Merkin kiertoa: kiva että otettiin uuden ALO:n liikkeitä! Annoin Svanten tarjota kiertoa. Ollaan tehty aikaisemmin vähän kiertoja tötsällä ja muuten suht paljon (puita, siivekkeitä yms). Svante oli näissä ihan suvereeni! :) Ensin tarjos kerran pysähtymistä merkille, mutta vapautin lelulle niin tajus että haettiin kiertoa. Hyvällä vauhdilla tuli.
Koska uusilla säännöillä ylemmissä luokissa tulee sekä merkille pysähtyminen että merkin kierto, täytyy näille olla eri käskyt. Käytin nyt runt, mutta toisaalta onko se liian sama alkuinen kuin ruutu? Olikohan meillä treeneissä puhetta siitä miks ei käyttäis tässä kierrä, tai mitäköhän järkeilin siinä? hmm.. Vaatii vielä miettimistä. Tuntuu että nyt kun on uusia liikkeitä ja uusia liikkeenosia ja toinen koira,  niin kokoa ajan saa olla keksimässä uusia käskysanoja. Saa nähdä kuinka sekasin kohta oon niiden kanssa. :P

(Uusi ALO-)hyppy: eli koira jätetään esteen taakse, kävellään itse toiselle puolelle ja kutsutaan koira sivulle. Ei mitään ongelmaa tässä, autoin toki vielä kädellä sivulle. Ensin palkkasin kerran esteen taakse jäämisestä, sitten kutsuin. Tässä varmaan käskyksi sivu.

Paljon ehdittiin tunnissa! Nämä oli Svanten ekat kunnon kimppatreenit, oon tosi tyytyväinen siihen kuinka hyvin Svante jaksoi keskittyä, teki intensiivisesti, oli kiinnostunut musta ja palkoista eikä ottanut häiriötä muista ryhmäläisistä. Ja oli se jotain jo oppinutkin. Hieno lapsi! :)

Muutama keväinen kuva:

Tämän lehtien pyydystyksen lopputuloksena Svante kävi
pulahtamassa Töölönlahteen..



sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Loppuvuoden 2014 kisat

Pentuprojektin jälkeen oli kova hinku tietenkin takaisin toko-kentille. Ensimmäiset 2 viikkoa pentujen syntymän jälkeen Dina pysytteli erittäin tiiviisti pentulaatikossa ja lähti ulos vain lyhyille pissalenkeille, mutta tästä eteenpäin se alkoi asteittain kaipaamaan lisää omaa tekemistä. Aluksi se tarkoitti vain korttelin ympäri ja äkkiä takaisin, mutta pikkuhiljaa viihtyi kauemmin pois pentulaatikosta ja kaipasti selvästi jo jotain virikettä. Alettiin siis ottamaan mukaan pientä temppuilua ja kotitreenailua. Tiineysaikanakin oltiin esim työstetty kaukojen tekniikka.


Kun pennut oli n 6 viikkoa mentiin ensimmäistä kertaa kodin ulkopuolelle treenaamaan. Pennut häkkiin ja menoksi. Dina oli niin innoissaan kun pääsi kunnolla treenaamaan, vaikka tekniikka vähän olikin päässyt ruostumaan.


Paluu kisakentille ja EVL-korkkaus oli sitten syyskuussa. Ilmoitin Dinan samantien kahteen kokeeseen samalle viikonlopulle, kun tulimme Tartosta viikonlopuksi Suomeen. Mentiin kokeisiin taas vähän meiningillä "mennään nyt kattomaan", kunnollista koe-treeniä kun ei taas treeniseuran puutteen takia oikein pystynyt tekemään.

La 27.9 oli koe Sahaajakadun kentällä Herttoniemessä. Dina tuntui aivan super hyvältä kehässä, mistä ei voi kun olla tyytyväinen!! :) Jätin aina kehään mennessä etäpalkan (pehmopallo) kentän laidalla olevan puun taakse, ja toimi näköjään koepalkkana tosi hyvi, koska vire kehässä oli super! Kehästä sitten aina vapautus palkalle. Liikkeistä sen verran että seuraaminen oli superhyvä, samoin muistaakseni zeta. Ruutu ja ohjattu nollattii. Ohjattu jäi muistaakseni kiinni liikkuriin ja lähti suoraan väärälle kapulalle.
Ruudussa ohjautui kehästä ulos ja löysi lisäkäskyillä lopulta ruutuun.
Pisterivi siis: paikallaolot 10+10, muut 9, 8, 9, 0, 0, 9 1/2 , 6, 9. Kun noi nollat saa tuolta pois niin pisterivi alkaa näyttämään oikeinkin hyvältä. :) Kutonen tais olla tunnari jolla sähläili jotain, oisko tiputtanut kapulan matkalla tms. Tuloksena siis kolmos tulos ja sijoituskin kolmas. Oli ihanaa kun tuomari pyysi meidät palkintojen jakoon "kolmanneksi tänään aiiivan ihana keskikokoinen villakoira Dina", kun ykköseksi ja kakkoseksi tullut bc ja aussi kutsuttiin paikalle ihan vain nimeltä. ;)

Su 28.9 oli kokeet Ihah:in kentällä Kivikossa. Tuomarina Hannele Pörsti. Ammi oli mukana katomassa ja kuvaamassa. :)
Taas jätettiin etäpalkka pallo kentän ulkopuolelle ja Dina maahan odottelemaan ennen kehään menoa. Paikalla istumisessa meinasi alussa käydä pieni kämmi. Dina meni mun "istuu" jättökäskystä eka maahan, mutta sain sen salaman nopeasti korjattua siitä istumaan ja istui nätisti loppuun asti. Tuomari ei ilmeisesti tätä kämmiä nähnyt, sillä arvosana 10. Samoin paikkamakuu 10. Muut pisteet löytyykin videolta:

Yhteistulos 277p, EVL1, sija 1!!!!
En osannut edes haaveilla tästä. Ihan uskomattomalta tuntui että se mikä joskus tuntui niiiin kaukaiselta ja utopistiselta, sumuiselta tavoitteelta on nyt totta! On mulla ihana koira <3
Parannettavaa toki on, ja tota arvostelun linjaa voi tietysti tarkastella, mutta pisteet on meille annettu joten täytyyhän ne ottaa avosylin vastaan. :) Hyvä Dina, hyvä me! Siitä olikin ehtinyt vierähtää 7 vuotta kun keskari sai edellisen EVL1 tuloksen.

<3
Villakoirien tokomestaruuskoe kisattiin Liedossa 22.10. Dinalle tulos EVL2 pistein 227. Nollaten taas ruutu ja ohjattu. Tän kokeen vois kiteyttää niin että varmat liikkeet meni hyvin, epävarmat huonosti. Mutta eikös se oo aika loogistakin.? Kakkostuloksella kuitenkin luokka voittoon (jee..). Ja videolta ei näytä taas niin pahalta kun mitä itse ajatteli kehässä. :P Kaukoissa yks väärä vaihto ja zetan seisomisessa vähän liikkui.

Tässä video Liedon kokeesta:



Seuraavaksi kisattiin sitten vähän aksaa marraskuussa Kirkkonummella 15.11. Ekat kisat kakkosluokassa, mentiin kolme rataa. Kuvaajaa ei ollut joten videoita ei ole näistä. Onnistuttiin rämpimään kasaan jopa kaksi nollaa! Ekalta radalta kauhea sählinki nolla, jolla kolmas sija, ei LUVA:a. Dina tuntui radalla vähän alkukankealta. Tokalta radalta hyvän tuntuinen nolla jolla irtosi myös voitto ja eka LUVA! :) Kolmas rata tuntui etenemisen kannalta parhaalta, mutta tulokseksi hyl. Nyt täytyy myöntää että en enää edes muista mitä siinä tapahtui. :P

Tässä Dina Kirkkonummen kisojen palkintosaaliin kanssa


Seuraavat kisat meneekin jo uuden vuoden puolelle joten niistä lisää myöhemmin. :)

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Riitan toko-opissa

Oltiin tänään pitkästä aikaa Riitan (Jantunen-Korri) yksärillä. Teemoiksi meille olin listannut ruudun paikan ja stopin, merkin vauhdin ja seuraamisen edistämisen ja poikittamisen (+askeleet). Lisäksi ehdittiin kattoa vielä luoksetulon maahanmenoa ja tosiaan noita sivuaskeleita ja peruuttamista.

Aloitettiin ruudulla. Ongelmana siis että ruutuun mennessä nauhan ylityksen jälkeen Dina laittaa pään alas ja etenee pää alhaalla (etsien?), eikä stoppi ole sen takia niin skarppi kuin haluaisin.
Tämä johtuu varmaan siitä että vähän kattelee oisko siellä lelua/targettia olemassa. Kuuntelee kyllä stopin ok mutta se vois olla terävämpi, näkyy hyvin tällä videolla:

Tähän vinkkinä: lopusta pitäisi saada terävämpi, eli treenataan paljon nyt vaan noita loppuja. Nopea, oikea-aikainen palkka. Eli esim niin että jättää koiran merkille ja menee itse ihan ruudun viereen seisomaan jotta saa nopeasti palkattua. Juuri kun menee sisään ruutuun voi jopa koittaa saada koiran huomion ylös esim vähän vingauttamalla palloa tms jos koira kestää. Eli nopeeta heittopalkkaa jotta alkaa oottaa enemmän ylöspäin eikä mee vaan target/lelu mielessä ruutuun. Onnistunut toisto saatiin myös näyttämällä, niin että jätin Dinan kauemmas istumaan ja kävin itse "näyttämässä" ruudun, kutsuin sitä vaan mutta en näyttänyt käsillä ollenkaan lähellä maata tms.. Dinalla myös maan näyttäminen/taputtelu aiheuttaa maan tutkimista (mitäs täällä oikein osoteltiin?) joten se ei toimi. Itse menin sitten ruudun viereen seisomaan ja lähetin koiran ruutuun ja sitten nopea palkka. 
Jos sitten haluaa käyttää ruudussa joko lelua tai targetia niin niiden pitää olla selvästi näkyvät jotta koiran ei tarvitse niitä etsiä vaan se tasan tietää milloin siellä on jotain ja milloin ei. Tässä me ollaan tehty toisin, eli meillä on just ollut aika pieni targetti ja aika pieni lelu, eli vaihdetaan ne siis isompaan. Puhuttiin myös siitä että sen lisäksi että vaihtaa targetin isompaan voisi uudelle targetille koittaa treenata vähän paremman imun, eli tehdä siitä sellasen megasupermahtavan jotta ruudussakin iskis terävämmin ja suoraviivasemmin targetille. Tässä tärkeämpää draivi kuin tekniikka, vähän enemmän vois olla siinä sellasta (targetin) tappo-asennetta. :P 
Eli itselle muistiin: ite lähellä (tai appari palkkaamassa), keskitytään noihin loppuihin, nopea palkka, näyttöjä, huomiota ylös, terävyyttä, näkyvät apuvälineet jos niitä käyttää.

Välissä mietittiin vähän merkkiä. Tähän päti aikalailla samat jutut kun mitä mietiskeltiin ton targetille menon asenteen kanssa.
Riitan mielestä Dinan merkit oli kyllä näyttäneet oikein hyvältä (ruututreenin yhteydessä) mutta mua vähän häiritsee että Dina menee merkille sellasta "keinuhevos laukkaa". Vois mennä pikkusen paremmalla imulla. Tää nyt alkaa mennä ehkä vähän nillitykseksi mutta ainahan voi parantaa. ;) Ei siis tosiaankaan mikään isoin ongelma tällä hetkellä. 
Merkeistä oon palkannut aika paljon luokse eli tehnyt periaatteessa kiertämistä. Näissä Dina kiihdyttää enemmän mun luokse kuin merkille. Riitta kertoi myös omista koiristaan että yhdellä kiertäminen nostaa vauhtia ja toisella taas ei, vaan vauhti nimenomaan kasvaa ohjaajaa kohti. Tähän voisi auttaa esim merkille kilpajuoksu, se että palkka on merkin takana tai ihan sekin että heittäisi palkkaa enemmän merkin taakse mielummin kuin että se tulee mun luota. Myös se jos targetille saisi rakennettua super-draivin niin sen voisi laittaa merkin taakse ja näin nostaa vauhtia. Vähän kyllä epäilen että saanko hetsattua Dinaa niin että super-targettia saadaan rakennettua. Mutta yritetään toki vähän parantaa sitäkin.
Taidan näin alkajaisiksi ainakin siirtää palkkausta enemmän taaksepäin suuntautuvaksi, ottaa merkkejä kiertämisen kautta ja noita kilpajuoksuja vois kanssa testata. :)

Sitten seuraamisen kimppuun. Dina siis tällähetkellä edistää aika paljon ja lisäksi poikittaa välillä erityisesti oikealle käännösten jälkeen ja hitaassa käynnissä. 
Havainnot: Dinalla on seuraamisessa kova draivi ja vähän yliyrittämistä ja tosi kova palkan odotus. Koko seuraamisen mielentilaa täytyy siis yrittää rauhottaa jotta päästään eroon yliyrittämisestä ja Dina malttaa keskittyä. Mun pitää myös lopettaa palkka-automaattina oleminen (ei oo eka kerta kun kuulen tätä). Eli Dinan pitää myös vähän luopua siitä suuuresta palkan odotuksesta ja keskittyä työntekoon, seuraaminen ei oo vaan yhtä namin saantia.. Eli pitää siis tehdä kunnolla töitä ja palkka tulee sitten. Ja rauhallista palkkaamista.

Vinkiksi edistämiseen saatiin peruuttaminen pari askelta ennen kuin antaa palkan. Eli palkkasana, sitten peruutus pari askelta ennenkuin koira saa palkan. Saattaa vähentää koiran tarvetta edistää. Toinen on koiran pienelle "jäähylle" laittaminen. Eli jos koira lähtee edistämään niin esim hellästi työntää sen vähäksi aikaa sivuun ja pitää pienen puhuttelun että olipa hölmöä, niin että koira joutuu vähän miettimään mitä se tekee. Sitten joko kutsuu jatkamaan, tai minkä luulen sopivan esim Dinalle paremmin, menee koiran viereen ja jatkaa siitä uudestaan seuraamista. Jos tollaisesta odottelusta kutsuisin Dinan uudelleen sivulle niin luulen että sillä ois kierrokset vielä korkeemmalla. Tarkoitus tolla on siis laittaa koira vähän miettimään ja rauhoittumaan. Jos lähtee heti alusta edistämään niin sitten peruuttaa takas ja ottaa alusta.
Lisäksi pitää vielä kiinnittää huomiota mihin suuntaan vapautan koiran kun palkkaan sen vapautuksen jälkeen. Mä oon tehnyt sen virheen että kun vapautan niin lähden ite peruuttamaan, ja Dina kääntyy mun eteen (pomppimaan). Tässähän koira siis saa aina palkan kun se on mennyt mun edelle, eli saa vahvisteen edelle menemisestä.. Täytyy siis mielummin kääntyä itse koiran eteen kun vapauttaa sen ja palkata sen siitä! 
Eli mun pitää nyt vähän yrittää rauhoittaa seuraamista, miettiä palkkausta ja palkan suuntaa, rauhallinen palkkaus, laittaa koira hommiin ja miettimään, ei toimia namiautomaattina, vähän keskittyneempää mielentilaa siis molemmille..
Luultavasti kun saadaan mielentila rauhoittumaan ja edistäminen loppumaan niin poikittaminenkin vähenee, toivotaan. 
Saatiin kuitenkin vielä vinkiksi että tehdä nyt seuraamista treenien loppuvaiheessa kun Dina on saanut purkaa itestään ylimääräset höyryt ja malttaa keskittyä. Hitaassa käynnissä tehdä suht pitkiä pätkiä ja neliötä vasemmalle, paljon siis vasemmalle käännöksiä että saadaan poikittamista pois ja Dinalle rauhallista mielentilaa pitkäkestoiseen seuraamiseen. Eli sitä ajatusta että palkkaa ei tuu koko ajan ja joutuu tekemään kunnolla töitä palkan eteen. Ja hitaassa ei sellasta hirveetä höösäämistä ja yliyrittämistä vaan koittaa hakea sitä rauhallista tasasta hyvin työskentelevää mielentilaa. Täytyy myös vielä koittaa hakea se oikea askellus, ehkä vähän hitaammat mutta pidemmät rauhalliset askeleet vois rauhoittaa myös seuraamista hitaassa käynnissä.

Yleisellä tasolla saatiin seuraamisesta kuitenin paljon kehuja. Tekniikka Dinalla on hyvä, takapään käyttö on hyvää, kontakti mainiota jne. Eli mihinkään kuoppaan ei tarvii tänkään liikkeen kanssa kuitenkaan vajota. Kuulemma viime syksyyn verrattuna parantunut paljon. Itsekin huomaan että seuraamiseen on tullut lisää tietynlaista varmuutta.
Vinkumista saatiin kuitenkin vähän esille sivuaskelissa. Siihen jatketaan tiukalla kitkemisellä. Riitta oli samaa mieltä siitä että vaatimiselta vaikuttaa ja täytyy vaan kieltää siitä niin että koira oikesti jää vähän miettimään. Onneksi sekin on selvästi vähentynyt eikä tosiaankaan tarvitse usein kieltää.

Katottiin vähän myös sivuaskelten tekniikkaa. Varsinkin peruutus oli seuraamisen yhteydessä tosi rumaa. Paikallaan kun tehtiin niin eka oli kamalaa, aukeaa ihan yli paljon, tokalla toistolla sitten taas jo tosi nättiä. Eli on sitäkin mahdollista parantaa! :) Oon ollu aikasemmin vähän epätoivonen sen kanssa.. Saatiin vinkiksi peruuttaa viistoon oikealle jotta Dina joutuu ylityöskentelemään takapäällä. Näin teki tosi nätisti. Lisäksi voi vielä ottaa eka yhen askeleen oikeelle ja siitä sitten viistosti oikeelle ni saa koiran vielä vähän paremmin mukaan. Pitää miettii jos vaihtais vielä käskysanaa koska nykyisestä sanasta Dina melkeen automaattisesti kääntää pepun ulospäin vasemmalle. Ei hyvä. Mutta täytyy ottaa tollanen pakittelukuuri ja koittaa saada siistit peruutukset sitten myös osaksi pidempää seuruuta.

Loppuun ehdittiin kattoa vielä vähän luokstulon maahanmenoa. Otin kokonaisen luoksetulon. Seisomiset on parantunut hurjasti ja niissä ei pahemmin sanomista. Maahanmenot taas välillä tekee hurjasta loikasta niin että tekee piitkän loikan jonka lopuksi pläsähtää maahan, kuten tässä videossa


Ei oikein saatu tota samaa efektiä esille treeneissä, teki itseasiassa paljon paremmin mikä ei tietenkään oo yhtään negatiivinen asia. :D Kenttä oli luminen ja pohja liukas joten Dina joutu ehkä vähän sovittelemaan askeliaan paremmin ja ottamaan lyhyempiä askelia kun tavallisesti, joten maahanmenot oli suht hyviä. Koitettiin vielä kierroilla ja teki siinäkin tosi nätit maahanmenot.
Treenien varalle kuitenkin Riitta neuvoi että alkaisin palkkailemaan oikeanlaisesta juoksemisesta, eli kun tulee "hyvillä askelilla", eli ei liian pitkillä loikilla siitä merkkisana ja palkkaus luokse. Jos tulee loikkien niin vaan vapautus luokse ja "ihan ok" ja sitten uusiks. Kun tulee hyvällä laukalla ottaa maahanmenot vaan niistä, ja sitten palkkaus. Eli ei pysäytyksiä niistä huonoista laukoista, paitsi opiskelumielessä että oppii suhteuttamaan jos esim kokeissa tulee sitten silleen..
Toinen vinkki oli tehdä luoksaria nyt takaperin ketjuttamalla. Mä uskon että se on tosi toimiva keino meille, koska tulee enemmän treenattua tota luoksetulon loppua suhteessa alkuun. Seisominen on aikaisemmin ollu se heikompi lenkki joten on tullut tosi paljon treenattua luoksarin alkuja. Nyt sitten kiinnitetään huomiota siihen mikä on tällähetkellä huonompi, eli loppu. Yksitellen siis lopusta alkaen treenaa välit kuntoon maa-loppu, seisominen-maahan-loppu, alusta-loppuun.. 
Ollaan siis treenattu seisomista tosi paljon ja alussa Dina osaa jo suhteuttaa laukan niin että pystyy pysähtymään seisomaan (aikaisemmin loikki niihinkin). Joten uskon että nyt kun kiinnitetään enemmän huomiota noihin maahanmenoihin ja luoksarin loppuosaan niin jospa se alkaisi se tahti löytyä niihinkin. :) Ei muuta kun reeniä reeniä!

Ihan super rohkasevaa oli taas käydä Riitan opeissa ja tulee aina ihan älytön treeni-into. Kiitos Riitta taas kaikista vinkeistä ja kannustuksesta! :) Valitettavasti taitaa jäädä tän kesän SM:t meiltä vielä väliin, mutta jospa me sitten ens vuonna sinne päästäis ja uskallettais! Ihanaa kuulla niin positiivista palautetta omasta koirasta ja nähdä että joku uskoo meihin ehkä enemmän kun uskotaan itseemme. :> Nyt meidän pitää vaan hoitaa kunnolla läksymme!

Sain meille koepaikan 19.4 Forssaan. Eli siellä siis korkataan EVL! Isoin kyssäri tällähetkellä on kaukot, joissa ei välttämättä tuu tekniikka pysymään kasassa. Mutta eipä se yksi koesuoritus niitäkään pääse sen pahemmin varmasti pilaamaan kuin mitä ne tällä hetkelläkään on.. Mutta täytyy koittaa kovasti saada niihinkin mielentila hallintaan ennen kokeita. Tekniikka pohjalla pitäis kyllä alkaa jo olemaan olemassa.. :)

Loppuun vielä treenivideo meidän viime keskiviikon treeneistä Tartosta kun oli vielä kevät ;) Noi aikaisemmat videot tulee nyt tässä uusintana mutta ehkä se ei haittaa. :)

perjantai 14. helmikuuta 2014

Vuoden tokovillakoira #2!!

Dina tuli toiseksti Vuoden 2013 Tokovillakoira kilpailussa! Mun taitava tyttö! <3




sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Videoita


Popparit esiin, luvassa laatuviihdettä!
Tässä siis pari vanhaa videota jotka oon vihdoinkin saanut koneelle.

Ekaks Dina kesällä Norjassa Drammenin KV näyttelyssä. Dina oli ERI, SA, VAL2, PN4, CACIB. Tuomarina Ruotsalainen Ann-Christin Johansson. Tuuli kivasti väärästä suunnasta niin että tukka oli koko ajan länässä väärällä puolella :P


Ja sitten jotain vähän enemmän toiminnallista. Nämä on lokakuulta villakoirien tokomestaruuskokeista jossa Dina teki hyvän tasasen suorituksen, tuloksena VOI2, 253p ja toinen sija. Ruutu valitettavasti nollattiin, meni sinne vasta toisella lähetyksellä. Tunnarissa Dina jäätyy palautuksessa katsomaan liikkuria joka rupesi korjaamaan kapuloita kesken liikkeen.. Muuten voi olla suht tyytyväinen. :)

Pisterivi oli
Paikalla makuu: 10
Seuraaminen: 9
Istuminen: 9
Luoksetulo: 8,5
Ruutu: 0
Hyppynouto: 10
Tunnaru: 8
Metsku: 9
Kaukot: 9
Kokonaisvaikutus: 10

Video on kahdessa osassa:


Hope you enjoyed! 

Eka agin nousunolla saavutettu! (+ toko päivitystä)

Korkattiin viralliset agikisat Suomessa viime lauantaina 4.1. Ojangossa JAU:n järkkäämissä kisoissa. Mentiin kolme rataa.
Radat oli kaikki oikein kivoja, tuomarina toimi Johanna Wüthrich.
Oltiin hyvissä ajoin paikalle, käytiin vähän kävelemässä. Oli plussan puolella niin pidin Dinan suoritusten välissä autossa takki päällä. Olin yksin paikalla joten hankalinta oli ehkä se kun piti koko ajan säätää koiraa autosta ulos ja takas autoon kun ei ollut kukaan pitelemässä koiraa esim lämmittelyn aikana (enkä jaksanut raahata häkkiä sisään halliin). Toisaalta Dina rauhottuu varmasti paremmin autoon kuin häkkiin hälyisessä hallissa, joten uskon että jaksamisen kannalta pitkänä päivänä auto oli myös parempi kuin halli. 

Ostin Dinalle kisakirjan paikanpäältä ja Dina myös mitattiin. Tuomari katto eka medi-kepillä jossa oli reilusti varaa, joten tarkisti vielä mini kepillä. Sanoi että kyllä se ylläriylläri medi on, ei tästä miniäkään saa, käsi mahtui kepin alle. Mittaaja oli sitä mieltä että Dina on 36-37 cm korkea. Mä oon aina ajatellut että se ois ainakin pari senttiä korkeampi, joku 38-39cm. Mutta empä sitä oo toisaalta koskaan hirveesti mittaillut. Mutta ei se kyllä 36-kaan voi olla, oisko noin 37-38cm.

Ekat kaks rataa oli agi-ratoja ja vika oli hyppäri. Jännitti vähän mennä paikanpäälle yksin tällasena raakile-kisaajana, mietitytti että keksinköhän mitään järkeviä ohjauksia radoille etc, mutta hyvin kaikki loppujen lopuks meni. :) Radat tuntu ainakin teoriassa suht helpoilta, todellisuus oli sit tietenkin vähän muuta. ;)

Ekalla radalla onnistuttiin hyvin. :) Dinalla oli hyvä vauhti ja mullakin pysy just ja just ajatus ja jalat mukana. Kepit hyvin, kontaktit hyvät, keinu vähän hidas mutta ok. Pari kertaa meinas lipsahtaa väärälle esteelle/kaarratti kauheesti kun mulla oli ohjaukset myöhässä mutta onneks Dina kuuntelee niin hyvin että karjumalla selvittiin oikeelle esteelle.. :D Ei siis ehkä kaikkein nätein rata mutta NOLLA ja -11,17 ja toinen sija! :)



Toka radalla rupes puudeli jo vähän lähtee näpeistä eikä kuuntelu toiminukkaa enään kun mä ohjasin huonosti. Dina siis lipsahti väärälle hypylle ja hyl. Muuten taas tosi hyvä ja vauhdikas rata. Kepeille tällä radalla vähän vaikeempi kulma ja ohjasin vasemmalta puolelta, Dina haki silti kepit tosi hyvin joten siihen kovin tyytyväinen. :)

Vika sit hyppäri. Kiva, nopee rata jossa helpot linjat ja paljon suoraa. Radalla oli pussi. Otettiin pussia lämppäkentällä ennen rataa ja meni ihan no problem. Hyvällä mielellä siis radalle. Alkurata hyvin mutta meni tyssäs pussille joka oli n radan puolivälissä. Kaks kertaa kielto ja hyl. Kolmannella meni siitä läpi mutta sen jälkeen kiels vielä yhen putken (wooot!?!) ja ei loppuradastakaan sit enää mitään tullut ni juostiin sit vaan loppusuora maaliin.. :D Eli selkeesti ei olla tehty pussia tarpeeks radalla, niinkun tarkemmin ajateltuna ei kyllä montaa kertaa ollakka..
Mentiin radan jälkeen sit vielä lämppäkentälle kattoo et mites sinne pussiin mentiikää ja kappas, eipä siinä tai putkissa sitte ollukkaa taas mitään kummallista, vauhdilla läpi vaan. Täytyy koittaa päästä tekemään pussia pari kertaa radalla ni eiköhän se siitä. :)

Kivaa oli ja hyvällä mielellä lähettiin kotiin vähän laskusuhdanteisista tuloksista huolimatta. :)

Jos katotaan vielä vähän taaksepäin niin kyllä meidän radat nyt oli paljon parempia kun joulukuussa Tallinnan kisoissa joista tuloksena neljä hyllyä. Vaikka oli niissäkin paljon hyvää. Paljon vaikeemmat radat oli siellä kyllä kun näissä kisoissa. Mutta nyt esim kepit meni joka radalla puhtaasti, ne on selvästi parantunut. Ja vauhtia ja draivia tulee koko ajan lisää kun varmuus paranee. Toisaalta, musta vähän tuntuu että se tulee vaikuttamaan käänteisesti tohon kuuntelemiseen. :D Tarkottaa siis vaan sitä että mun pitää opetella ohjaamaan paremmin!

Alkaispa treenit jo! Tartoon ollaan rakentamassa uutta agi-hallia ja kenttiä keinonurmella joka tarkottaa sitä, että meiän ei tarvii enää kohta treenaa kyntöpellossa (=koulun upottava maneesi)!! *JEESSS* Ja agi-treenit ei tarkota automaattisesti enää koiran pyykkäämistä sen jälkee! :3

Mulla ei oo videoita noista Ojangon kisoista mutta tässä yksi video joulukuulta meidän pikkujoulu epiksistä jossa Dina voitti kisaavien luokan nolla-radalla. :)


Seuraavat kisat meillä varmaan parin viikon päästä Ojangossa taas.

Ei me olla tokoakaan ihan kokonaan unohdettu mutta treenailu on ollu aika satunnaista ja enemmän lenkki-treenailua kuin kovin järjestelmällistä. Kaukoja ollaan hiottu ja opeteltu s-i-vaihtoja uudestaan. Hyvältä näyttää lähietäisyydeltä. Koitetaan pikkuhiljaa kasvattaa etäisyyttä. Seuraamista ollaan tehty paljon, koska sitä nyt on niin helppo treenata lenkkien ohessa. Juoksukäännöksiä, hidasta, paikalla kääntymisiä ja askelia. Peruutus on huono, ja askeleet vasemmalleekaan ei ole täydelliset mut mulla on niitten suhteen ideat loppu miten sais paremmakskaan. Peruuttamista oon nyt ottanut seinän vieressä ja siinä Dina peruuttaa tosi nätisti ja kootusti niin taidan vaan koittaa saada sitä sillä vähän nätimmäks ja vaikka kasvattaa etäisyyttä seinästä pikkuhiljaa.. Ruutuun tarttis tehä paikkatreeniä. Käytiin tekemässä ruutua tossa yks päivä ja meni joka lähetyksellä hyvin ruutuun mutta paikka seilaa kyllä hurjasti! En oo EVL-ruudussa paikkaa oikein ikinä kunnolla opettanukkaan, joten tässä pitäis skarpata. Ja päättää mitä nyt haluun käyttää. Tehtiin kyllä targettia taas yks ilta kotona, joten kai sen vois sinne taas vähäks aikaa laittaa. Kärsitään vähän treeniseuran puutteesta joka laskee tällähetkellä motivaatiota..
Ohjattua tien kans kotona (:D), niin hyvin kun sitä nyt kotona pystyy tekemään. Mutta lukee kyllä suunnat ihan vedenpitävästi. Haasteet on merkki, että menee sinne vaikka häiriö, ja noudon vauhti pitäs treenaa kanssa kuntoon. Ja hankkia kunnon ohjatun kapulat! Se on mun tammikuun lopun tavote kun pääsen täältä tenttien keskeltä vielä suomeen!
Tänään tehtiin lenkin yhteydessä luksaria ja käsimerkillä stoppi on nykyään aika kiva ja maahankin ok. Sen tekniikkaa vois ehkä vielä koittaa parantaa mutta siihen tarttisin jonkun viisaamman apua. :) Nyt sitä tulee vaan hinkattua, on se musta iha ok kuitenkin. :P Otin vielä yhden suoran n 35 etäisyydeltä ja kutsuin sivulle, kun välillä ollut varsinkin korkeessa vireessä ongelmia törmäämisessä. Super nätin pyörähdyksen teki Dina täydestä vauhdista sivulle! <3 Oon kyllä tyytyväinen siihen kuinka sillä on onnistunu säilymään toi luoksarin vauhti aina noin hyvänä. :)

Siinä pienet tokopäivityksetkin siis samalla! Nyt takas tenttikirjojen pariin..

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Ahkera alkuviikko (ja viikonloppu)

Ollaan oltu treenaamisen suhteen tosi ahkeria viimeaikoina. :)

Viikonloppu kulutettiin koulun maneesilla Juha Oreniuksen pro-agility koulutuksessa. Viikonlopun tuloksena oli lisääntynyt tuska ja ahdistus siitä että tajuaa taas kuinka vähän sitä oikeasti osaa. Ei voi edes sanoa että kaikki pätkät ois ollu "kivoja", mutta onneksi suurimmaksi osaksi kuitenkin. Ja saatiin me onnistumisiakin joukkoon. Eli loppupeleissä siis tietenkin ihan huippukoulut! Treeni into, sisu ja motivaatio ainakin kasvoi. :) (Lisää tästä myöhemmin toivottavasti kera jonkun videon.)

Maanantaina käytiin tenttiin luvun lomassa Dinan kanssa treenaamassa tokoa. Tehtiin aluksi merkkiä, hain vauhtia vapauttamalla kierrosta käteen lelulle. Teki hyvin. Pitää vaan muistaa että ei ota näitä turhaan liian montaa peräkkäin jos ekat hyviä. Sitten merkiltä ruutuunlähtety, lelu ruudussa. Eka vasempaan. Tehtiin pari toistoa. Merkit ok, painetta vois olla vähän enemmän, mutta reippaalla laukalla kuitenkin menee. Yhden ruudun jäi vähän eteen, otin uudestaan, meni paremmin. Paikkaa pitäisi taas muistaa vahvistella esim targetilla, plus tehdä myös heittopalkalla. Huomaa kun tehty nyt paljon lelu ruudussa, niin jos ei sitä ole alkaa etsiä sitä (haistella ruutua). Lopettaa/seisahtaa kun huutaa stop, mutta tosi häiritsevän näköstä. Ehkä tähän siis targetia ja heittopalkkaa vähän aikaa enemmän..(?).
Tähän pieni paussi.

Mentiin tekemään välissä Z:n seuruukaaviota. Olin laittanut matalat merkit paikoilleen ja tavoitteena siis totuttaa Dina merkkeihin seuruun yhteydessä. Tätä ei olla aikasemmin treenattu. Alkuun pieniä kontaktin menetyksiä. Seuruutin joka puolelta merkkejä, Dina mun ja merkin välissä+toisin päin, kääntyilin merkkien ympäri, kävelin suoraan päin, käveltiin yli merkeistä jne. Nopeasti tottui merkkeihin ja työskenteli hyvin. Otin myös pari jäävää. Haluisin maahanmenot vähän nopeammaksi, täytyy treenata niitä.

Tehtiin vielä  ruutuun lähetys oikealle. Vähän vino merkki, kaarratti vähän ruutuun. Huomaa että pientä epävarmuutta siis vielä, reeniä reeniä. :)
Lopuksi merkkiä häiriöllä. Ensin riehuttin narulelulla -> vein sen merkin taakse, hetsasin vielä ja merkille lähetys. Hienosti merkille! Vapautin lelulle. Takahäiriön kestää jo aika hyvin, tätä ollaan treenattu.
Sitten sama homma, mutta heitin lelun melkein juoksureitille merkin eteen. Tätä ei voinut vastustaa ekalla yrityksellä, mutta uusinnalla hyvä merkki. Näitä eri merkin häiriöitä siis vielä lisää mukaan treeniin.

Treeneissä oli tosi kivaa ja Dina tekee niin huippu asenteella! Hyvällä mielellä sai palata kotiin tenttimatskujen pariin. ;)


Tiistaina meillä oli maneesilla kouluttajien vapaavuoro. Pakko oli päästä testailemaan viikonlopun oppeja ja radanpätkiä. Tehtiin välistäveto pätkää joka aiheutti monille harmaita hiuksia sunnuntain radalla. On se rytmittäminen vaan (ainakin mulle) niin pirun vaikeaa! Nyt pätkä meni kuitenkin superhyvin! Enemmän hiottiin välistävetoa edeltävää takaakierto-persjättöä että saatiin Dinalle siihen tiukempi kaarros. Täytyy vain ite lähte aikasemmin liikkeelle ja ottaa tiukemmin haltuun ja opettaa koiralle ne käännökset ehkä first of all! :D Palkkasin siis Dinan lelulla käteen siitä niin saatiin kurvit kivasti pienenemään. :)

Ton pätkän lisäksi tein minirataa, jossa takaakierto, takaaleikkaus, kepeille umpi-kulma, päässä este takaakierto ja takas kepit. Saatiin vähän tehotreeniä kepeille ja takaakiertoihin samalla, joita tarttis molempia myös vielä paljon vahvistaa. Dina haki kepit joka kerta oikein ja pujotteli tosi hyvin. Jes, taitava likka. :) Tekniikassa ois parantamisen varaa, mutta koska agi ei oo meidän päälaji (ainakaan vielä :D) niin en mitään uudestaan opettamisia rupee tekemää. Koitan vaan vahvistaa niitä, käyttä etupalkkaa ja toivoa että yhdistäminen radalle nyt pikkuhiljaa poistais sivuttais-suunnassa tapahtuvaa liikettä. :) Ei niitä mun mielestä hävetä tarvii tollasenakaan :P
Viikonlopun radalla kaikkein kamalin kohta oli kepeille lähetys umpikulmassa tosi kapeesta välistä putken vierestä! Ei mitään chaanssii :D Kyllä me taidettiin lopuksi tosi tiukalla haltuunotolla (ylävartalon kääntö!) saada puudeli kepeille, mutta kulmakin oli meille niin vaikee että meni vähän meidän kapasiteetin yli vielä tässä vaiheessa.


Tänään, keskiviikkona jäin treenien vedon jälkeen tokoilemaan Dinan kanssa n puoleksi tunniksi. Mulla ei ollut oikein mitään kamoja mukana, paitsi pari muovikantta joita olin ajatellut käyttää ryhmäläisten kanssa, joten ajattelin että voitais vaikka treenata jotain etäpalkalla.
Otettiin seuraamista, jätin palkan kannelle kentän laitaan. Tein kokeenomaisen sisäänmenon ja Dina kävi aluksi vähän liian kierroksilla. Seuruun liikkeellelähdössä äännähti ja sama jatkui pys ja sivuaskelissa. Palkanvaatimista selvästi kun ois ollu kiva juosta hakemaan palkka. Huomautin että ei sovi vaatiminen. Vire parani ja ääntely jäi. :) Tehtiin useampi erilainen pätkä aina kokeenomaisella kehääntulolla, juoksupätkä juoksukäännöksillä, pätkiä jossa paljon pys. ja sivuaskelia jne. Dina oli ihan huippu! <3 Juoksukäännöksissä pitää vielä miettiä omaa liikkumista ja askelluksia.

Sitten Z, jäävät läpi, seuruuseen lähtöjä, kiertämisiä jne. Palkkailin eri osioista. Kerran istui maahanmenon. Maahanmenot taas omaan makuun vähän löysiä. Liekkö märkä, kylmä nurmikko syynä? Tein sitten pelkkiä maahanmenoja hetsaamalla ja vapautin niistä alustalle/heitin palloa. Parani! Muuten erottelee jäävät musta nyt tosi hyvin, ääriharvoin tulee mokia. Seuraamaan lähtee myös liikkeistä kivasti ja pysyy hyvin paikoillaan kun kierrän. Stabiiliutta asentoihin vois silti treenata lisää vähän enemmän häiritsemällä. Ja noi maahanmenot tiukemmiksi niin hyvä tulee. :)

Parin viikon päästä tullaan Suomeen melkein viikoksi. Suurin osa ajasta kuluu messukeskuksessa ELL-päivillä. Mutta täytyy katsoa jos sais jonkun koulutuksen jollekkin illalle sovittua, joko agi tai toko. :)

Loppuun pari random kuvaa ettei olis ihan pelkkää tekstiä :)


D silminnähden tyytyväisenä lähössä lenkille sateisena ma-aamuna ft. lainalapsi Helmi

Tollanen sohvankoriste!

Ainiin, oonhan mä päässy viimekertasen jälkeen pyörähtämään näyttelykehässäkin! :) Zinna bc 1v teki näyttelydebyyttinsä Tartu KV:ssa ollen molempina päivinä Rop-jun ja saaden 2x Jun-CC! Jee hyvä Zinnuli! <3 Tällainen kuva oli napattu meistä kun odoteltiin kehää. Koiralla vaikutti olevan ihan kivaa, menestystäkin tuli ja mä pysyin jopa pystyssä, joten kivaa oli käydä kehässä taas pyörähtämässä. Kyllähän tollasta paimentakin kehässä (ja muuallakin) pyörittelis.. ;)

Kiva © Tiia Pihlik

lauantai 26. lokakuuta 2013

Pieni ystäväinen 3v

Onnea pikku ystäväiselle Dinalle 3 v synttäreiden johdosta!! Tässä pari iltahämärässä otettua kuvaa synttärisankarista.







Dinan synttäri oli vähän mälsä, toiselle tuli rippe ja mä satuin vielä olemaan pitkän päivän poissa kun olin koko päivän kuuntelemassa luentoja Viron eläinlääkäripäivillä. Kotiin tullessa vastassa odotti oksua ja ripsaa ja homma meni mattopyykiksi.. :( Toivottavasti menee pian ohi! Aamulla ihmettelinkin kun Dina oli ihan kummallinen kun mentiin ulos, tosi vaisun olonen mutta mietin vaan että oisko jotain juoksuihin liittyvää jotka selvästi kohta alkamassa. No illalla sitten selvis syy siihen. Illalla oli kuitenkin onneks oma iloinen itsensä eikä käytöksessä ollut enää mitään kummallista. Söi myös hyvällä ruokahalulla. Annoin inupektiä tuplana jospa sillä menis pian ohi, hope so! :) Huomenna jatkuu eläinlääkäripäivät, tarvii varmaan käydä ruokatunnilla käyttämässä Dina ulkona ettei tarvii olla niin pitkää päivää. Onneks asuu keskustassa ja Tarto on niin kompakti kaupunki, viidessä minsassa kävelee kotiin. :)
Ollaan tokoiltu melko ahkerasti, ollaan ruvettu treenailemaan EVL liikkeitä vähän "totisemmin". Merkkiä ollaan nyt tehty paljon, koitan saada sen häiriö varmaks. Ollaan treenattu häiriötä niin että oon sanonut merkin valmistelevat, sitten heittänytkin kapulan, sanonut uudestaan merkin valmistelun ja sitten lähettänyt merkille. Dina kestää aika kivasti, jää kyllä kiinni kapulaan sen verran että merkeistä tulee usein vinoja, mutta merkille mennyt kuitenkin useimmiten. Hianojakin ollaan aina lopuksi saatu! :) Yleensä lähettänyt kerran merkille, jos teki hyvin, luokse palkkaus lelulla. Sitten lähettänyt uudestaan merkille ja jos taas hyvä saa hakea kapulan. Tää on meistä aika kiva leikki. Ollaan kans tehty ohjatun suuntia jonkun verran vauhtina ja se alkaa paranemaan. Keskiviikkona kun treenattiin otin merkiltä myös ruutuun lähetykset molemmista suunnista ja teki aika makeesti vaikka näitä ei olla ihan hirveesti vielä tehty. Tehtiin vajaalta matkalta mutta hyvältä näytti. :) Elättelen toiveita ja suunnittelen ekaa EVL koetta ehkä tammikuun loppuun. Riippuu vähän esim keleistä miten hyvin päästään loppusyksy treenaamaan. :) Z:a ollaan kanssa tehty, jääviä, liikkeellelähtöjä jne ja siinä ei oo juurikaan ongelmia ainakaan treeneissä. Saa nähä palaako ihanat AVOn ongelmat seisomiseen kun päästään kokeisiin asti.. Hope not! Luoksarin stoppeja tehty myös heittopalkalla ja toimii ja maahanmenotkin ehkä vähän nopeutunut? Mutta ennenkaikkea, meillä ollut huippu hauskaa taas treenata, kiva treenata uusia juttuja! :)

Käytiin pari viikkoa sitten Liedossa kokeissa, jotka oli samalla villisten rotumestikset. Vähän huonolla fiiliksellä lähdin, alla tosi huonoja treenejä ja valmistelut jäi ihan vajaiksi ja viimetippaan. Harkitsin jo että jätetäänkö väliin. Mutta onnistuttiin kasaamaan ittemme ja tokoilemaan ihan hyvä koe. Tehtiin kakkostulos pistein 253p, eli 3 p vaille ykköstulos.. Hehe.. :P Ruutu nollattiin, muut meni hyvin (tunnarissa ihme jumitus ennen pa kun liikkuri rupes liikkumaan/korjaamaan kapuloita just kun Dina oli palauttamassa :/). 7/8 koiraa nollas ruudun VOI:ssa, oli ilmeisesti koirille kovin vaikea hahmottaa kun oli sellaisen aidan edessä jonka takaa paistoi aurinko. Dinakin nimittäin lähti ihan oikeeseen suuntaan suoraan ja hyvällä vauhdilla, mutta kääntyi ruudun sivuun just ennen sitä. Samaa teki moni muu koira.
Oltiin luokassa kakkosia. Tyytyväinen fiilikseen kehässä ja Dina suoritti varmasti. :) Seuraaminen oli muuten hurrrjann paljon parempaa kuin edellisissä kokeissa, jee siitä tosi iloinen! Hyvällä mielellä voi siirtyä nyt treenailemaan EVL:ää. Kirjottelen tarkemmin kokeesta kun ehdin niin jää muistiin. :) 
Onnea vielä Tiialle ja Dumlelle jotka vei rotumestaruuden hianolla ykköstuloksella Alokas-luokassa pistein 198/200! Vau :) Niin kivaa että tulee uusia villiksiä mukaan lajin pariin!

Minä, Dina, Tiia ja Dumle (Goldfire's Silky Marshmallow)


tiistai 8. lokakuuta 2013

Teho-tokoilua ja toko avautumista


Oltiin lauantaina tokoilemassa pitkän kaavan mukaan kun Nina, meidän opiskelukaveri oli lupautunut vetämään meille treeni-päivän. Ninan opeissa myös aloitettiin tokon treenaaminen Dinan kanssa n 2,5 v sitten. :) Mukana oli Dinan lisäksi bc-nuorukaiset Zinna 11 kk ja Windy 5kk.

Kaikki sai toivoa mitä haluaa kattoa. Toiveet oli kuitenkin aika lailla samoja, kaikki kattoi vaan juttuja omalla tasollaan. Oli kiva omien treenien lisäksi seurata muiden treenejä kun kaikki oli niin eri tasolla. Päivän aikana tuli käytyä siis läpi liikkeiden alkuopetusta pennulle, kriteerien lisäämistä ja apujen häivytystä ym nuorella koiralla ja sitten tota pienempää hianosäätöä ja päiden yhteenhakkaamista vähän valmiimman koiran kanssa.

Aloitettiin seuruilla. Halusin Dinan kanssa kattoa jos ensinnäkin saatais esille sitä ylikuumenemista ja possuilua seuraamisessa jota Dina on alkanu harrastamaan kokeissa, ja jos löydettäisiin siihen jotain syitä ja ratkaisuja.
Otettiin pari liikettä kokeenomaisesti alle jotta tulis paremmin esiin. Tehtiin hyppynouto (kävi kierroksilla, varasti liikkurin käskystä), tunnari (ok, meni reippaasti kapuloille, eksy vähän kapuloilta mutta palas takas ja toi oman, reipas palautus) ja luoksetulo (meidän tän hetkistä tasoa, iha ok). Sitten seuraaminen. Koska kuumeneminen on tullut parhaiten esiin pysähdyksissä ja paikallakäännöksissä niin tehtiin kaavio jossa vaihdellen pitkiä suoria ja pitkiä aikoja paikallaan. Hyvin saatiin esiin sitä mitä haettiin. :(
Dina kävi ihan kiepeillä ja oli pahempi kun koskaan!! Huus mulle, hyppi, pomppi, otti kiinni mun vaatteista yms.. Pahin oli taas sivuaskeleet ja paikalla käännökset, mutta nyt tuli esiin myös suorilla.
Koska kouluttaja oli tuttu ja tuns meidät entuudestaan tuli tuomio ja vastaus siihen mitä olin pohtinu aika suoraan, Dina pomottaa mua/vaatii palkkaa! Tää vastaus oli samalla sekä tosi positiivinen että negatiivinen.

Positiivinen se on siksi että Dinalla on aikasemmin ollu epävarmuutta seuraamisessa, varsinkin kokeissa. Mä oon halunnut kasvattaa ja varjella Dinan virettä joten oon ollut liian salliva ja pehmee (ja samalla ehkä epälooginen). Olin siis pohtinut että liittyykö toi levoton käytös epävarmuudesta, että ei olla treenattu sivuaskelia tarpeeks tms, vai onko se vaan porsastelua. No, ei se ainakaan epävarmuutta siis ole!
Ton tavan syyn selvittäminen ja kitkeminen on ollut tähän asti niin vaikeet koska kokeessa ei asiaan voi hirveästi puuttua, enkä tietenkään halua kovasti puuttuakkaan jos käytös johtuu epävarmuudesta/liian vähäisestä treenistä. Ja treeneissä tota taas ei ole esiintynyt. Ollaan siis vaan koitettu vahvistaa sivuaskelia ja treenata seuraamista varmemmaksi.
Nyt on sitten treenillä saatu kasvatettua Dinan itsevarmuutta niin paljon että tilanne on siis kääntynyt päälaelleen. Dina on niin itsevarma ja palkanodotus niin kova että törkimys komentaa mua, hyppii, vaatii (tänne se palkka!) jne (ei treeneissä kun tietää että palkka tulee pian). Dinaa kuvailtiin Pikku-Myyksi joka kulkee mun vierellä ja yrittää käskeä palkkaa itelleen. Ammi jonka kanssa treenataan paljon yhdessä kommentoi taas että Dina teki mulle seuraamisen aikana saman näköistä härkkimistä mitä se tekee leikkiessään esim Zinnalle (dominoidessaan tätä) joka on selvästi Dinan alapuolella. Kiva hei! I've created a monster! :D
 Nina sanoi että Dinalla on tällähetkellä niin kova itseluottamus ja palkanodotus (siis tietää saavansa palkan) että tekin varmaan vaikka EVL:n 17 kertaa putkeen. Ongelma on vaan se että tyyppi on käyny vähän törkeeks kun on tylsää.

En siis usko että ongelma ois siinä että se ei kestäis palkattomuutta tai että sitä tarttis treenaa enemmän. Tota sikailua ei nimittäi ilmene missään muissa liikkeissä ja Dinallahan enemmänkin vire nousee aina koesuorituksen loppuakohden, kun se tietää että lopussa saa palkkaa. Se siis osaa sen. Koska seuraaminen on kind of tylsää, varsinkin kun pitää seistä paikallaan, tai kävellä paikallaan, niin uskon että Dina kuumuu siitä ja alkaa vaatia että palkka vois tulla nyt eikä kohta ja siitä tuo käytös.

Nyt tarttis siis palauttaa neiti vähän ruotuun ton seuraamisen suhteen. Kielletylle listalle meni koiran hyppiminen ohjaajaa vasten, haukkuminen jne. Mähän palkkaan siis Dinaa liikkeiden välissäkin hypyttämällä. Se hyppii usein taskuja vasten, saattaa joskus nappasta mua mahasta tai muuten vaatteesta vähän kiinni. Tän kaiken on nyt pakko jäädä pois että saadaan tota sen käytöstä vähän siistittyä.

Treenilistalle tuli siis ensinnäkin liikkeiden välien uudelleen miettiminen ja opettaminen (ajattelin opetta Dinan hyppimisen sijaan kiertämään mua, ja alotettiinkin tän treenaaminen jo, tai sitten vaan suoraan parin silityksen jälkeen sivulle). Toisekseen treeneissä seuraamisen palkkaamisen (ja muidenkin liikkeiden) uudelleen miettiminen. Seuraamiseen rauhallisempaa palkkaamista jossa Dina ei voi pomottaa mua (taaskaan ei hyppimistä etc). Paljon sosiaalisen palkan käyttämistä ja niin että koira myös vastaa siihen. Dina kuitenkin tykkää rapsuttelusta ja sosiaalisesta palkasta joten täytyy oikein mennä koiran tasolle ja "mönkiä" sen kanssa. Näin palkka tulee oikeasti multa eikä Dina voi vaatia sitä ja vahvistaa meidän yhteistyötä tossa liikkeessä. Sosiaalisen palkan jälkeen mahd. nami. Täytyy varmaan muutenkin ottaa nyt enemmän namia taas käyttöön ainakin seuruussa.
Ja jos Dina possuilee, niin homma seis, huomautus että ei todella ole tollainen ok ja alotus alusta. Mustavalkoisuutta treeniin, mikä on ok ja mikä ei.

Otettiin pari lyhyttä pätkää vielä silleen että Dina ei saanut hyppiä mua vasten ja kielsin jos hyppi. Tyyppi rauhottui huomattavasti, palas vähän lähemmäs maanpintaa ja saatiin pari ihan nättiä pätkää loppuun. Tekniikassa ei siis mitään suurempaa ongelmaa tällähetkellä, askeleet ja paikallakäännökset menee. Ongelmana siis puhtaasti vireenhallinta. Lopetettiin siihen kun saatiin nättiä, siistiä pätkää. Tosi nopeesti Dina siis korjasi virettään pienellä huomautuksella. Mahdollista on myös että se tajus olevansa treeneissä ja vire tuli kohilleen sen takia, mene ja tiedä. Täytyy tehä nyt paljon liikkuroitua, kokeenomaista seuruuta että pääsis tohon puuttumaan. Uskon kuitenkin että yleinen hyppimisen rajoittaminen jo korjaa hommaa varmaan aika paljon. Eiköhän tää tästä. :)



Seuraavassa setissä katottiin noutoja, ohjattua ja metskua. Ohjattua vähän yleisesti, miten paljon viittii jo vaikeuttaa ja mitä pitää muistaa treenata jne. Laitettiin eka kapulat n viiden metrin päähän. Dina teki ok merkit, mun täytyy vaan muistaa että en sano pysäytys käskyä liian aikaisin. Lähti hyvin suorassa linjassa kapulalle (oikee) mutta palautti ihme mutkan kautta. Juoksi ensin kohti muita kapuloita ennenkuin lähti palauttamaan mulle. Liikkuri tosin seisoi vasemman kapulan vieressä johon Dina ei oo tottunut kun ollaan tätä treenattu aikasemmin vaan yksin, joten saatto ottaa häiriön myös siitä. 
Palautti laukalla, mutta ei pitänyt turhan kiirettä joten täytyy treenata näitä paljon vauhtina. Tehtiin niin että heti kun oli napannut kapulan suuhun mä lähin juoksemaan lelun kanssa täysiä toiseen suuntaan. Jännä kun uusilla kapuloilla tulee esiin toi että ei halua päästää irti ja vaihtaa leluun, vaan odottaa multa tosi selkeetä irti käskyä/että otan kapulan ennenkuin voi ottaa lelun. Täytyy vahvistaa taas sitä että merkkisanalla saa vaihtaa kapulan leluun. Muuten vähän hankala rakentaa vauhtia. Tehtiin nyt vain oikeata ja Dina luki suunnan tosi hyvin, ei epäröinyt yhtään. Nina olikin sitä mieltä että kapulat voi ihan hyvin siirtää jo täyteen matkaan eli 10m. Eri suuntien treenaamisesta Nina oli sitä mieltä että toki voi ottaa samalla treenikerralla molempia mutta ehkä kokemattomalla koiralla mielummin niin että esim jotain muuta sitten siinä suuntien välissä. Ettei ihan sekoittaisi niitä. Koska suunnilla on eri käskyt ja suunnan tietää etukäteen voi suunnille olla myös omat valmistelut. Silloinhan ne on ikään kuin kokonaan kaksi eri liikettä. 
Ohjattuihin ei muuta kun lisää reeniä. :) Vauhtia, merkkejä täytyy tehä häiriöillä, vaatia että tekee kunnolla loppuun asti ja käyttää erilaisia palkkoja (mulla, heitto yli, takana, kierto ja pysäytys-> palkka).
Lisäks Riitan kurssilla (syyskuussa) vikalla treenikerralla katottiin noita ohjatun palautuksia. Niitä kannattaa siis treenata vaikka erikseen ihan heittämällä puukapulaa vinossa linjassa molempiin suuntiin ja vaatimalla koiran palauttamaan tietysti hyvään perusasentoon. Tässä oikea puoli yleensä koiralle vaikeempi kun joutuu enemmän pyöräyttämään itteensä. Koiran voi laittaa myös ylityöskentelemään kääntymällä vielä enemmän poispäin suhteessa palautus suuntaan.



Tehtiin myös metskua. Siihen tarttu vinkkinä mukaan että voitais opetella metskun kantamisesta neutraalimpaa ja rennompaa, että sais Dinalle rennomman fiiliksen sitä kantaa. Antaa kapulan koiralle ja vaan kävellä yhdessä ympäriinsä koira kapulaa kantaen. Sais vähä purettua siitä jännitystä. Ja esim kun itse korjailee treenienjälkeen tavaroita kentältä antaa koiralle kapulan kannettavaksi ja kehuu sitä hianosta kantamisesta ja kun ottaa sen pois niin koiralle palkka. :) Eli tollain itse noutoliikkeen ulkopuolella koittaa tehä metskusta neutraalimpi. Musta ihan hyvä idea koska Dinalle ei toimi mitkään hetsaukset tms metskussa. Jos sais sille rennompaa mielentilaa niin ehkä joskus metsku noutokin ois rennompi ja kenties palautusvauhtikin paranisi. Aika näyttää tässä toimiiko.

Lopuks otettiin vielä luoksetuloa, en oo ihan tyytyväinen Dinan stoppeihin. Tästä jäi käteen että treeneissä käyttää tarpeeksi apuja (sekä suullinen että käsi) ja oikeesti paljon niitä pallon heittoja jos meinaa käsimerkillä pysäyttää. Eli tehtiin sitten lähinnä vaan puunkierroista pallonheittoja ja reagointi kyllä nopeutu kerta kerralta. Tässä toistot on valttia ja nimenomaan onnistuneet sellaiset! ;) Eli ei haittaa että treenaa stoppeja lyhyemmältä matkalta ja käyttää paljon apuja, kunhan stopit on hyviä. Silloin ne onnistuu kyllä yleensä kokeessakin. 
Note. Mun pitää opetella heittämään sitä palloa että se a. lentäs tarpeeks kauas ja b. edes vähän sinne päin mikä oli tarkotus.. Onneks on narupallot keksitty ;)
Maahanmenoon lähettiin kattomaan parempaa tekniikkaa, niin että Dina menis maahan suoraan eikä seisahduksen kautta. Tätä vois koittaa treenata vähän parempaan kuosii auttamalla reilusti että oikeesti tippuis maahan. Paljon siis käsi ja vartaloapua vielä tähän jotta saatais tekniikkaa vähän parempaan suuntaan ja onnistuneita toistoja.



Nii- korjattiinhan me vähän myös sitä Dinan alun karkailua hyppynoudossa. Toisti saman varmaan kolme kertaa. Sitten karjasin sille kun yritti karata ja sain sen stoppaamaan ennen kapulaa. Seuraavalla yrityksellä päätettiin että vaikka ei enää karkais niin Nina huutaa hämäys nouto-käskyn. Dina pysyi nyt liikkurin käskystä paikallaan, eikä mennyt hämykäskyynkään. Sitten sai mennä noutamaan. Täytyis tehdä Dinalle paljon tollasia kiusaamisjuttuja jossa se joutuu oikeesti vähän hommiin ja miettimään. Tekis hyvää sen pienille aivoille ja nopeesti niistä kyllä yleensä korjaa. Mutta ois hyvä vähän rikkoa kaavaa!




Neljä tuntia tokoiltiin kolmen koiran voimin joten pää oli aivan täynnä uutta mietittävää ja treenattavaa treenien jälkeen! Ninalle iso kiitos että jaksoi tulla meitä koulimaan!



tiistai 27. elokuuta 2013

VOIttaja fiilis!!!

Jeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!

On vaikea sanoin kuvata sitä tunnetta mikä tulee kun tehty työ vihdoin palkitaan. Kun menestyy ja kokee että oikeesti myös ansaitsee sen! Ei voi muuta sanoa kun että nyt on ihan mahtava fiilis! :')

Onnistuttiin siis viime torstaina vihdoin Jokelassa tuomaan kokeessa esille se mitä me osataan. Dina oli ihan loistavassa vireessä ja hyvin kuulolla, koko suorituksen läpi oli sellainen fiilis että me tehdään yhdessä ja se myös näkyi. Tulokseksi VOI1-tulos pistein 298/320p, kunniapalkinto ja luokan voitto!

Oli aika mahtavaa tulla kehästä ulos onnistuneen suorituksen jälkeen onnesta soikeena ja matkalla joku vielä huikkaa "sulla on aivan mahtava koira!". On se! :) Tais päästä pari naurunsekaista ilonkyyneltä kun palkkasin Dinaa suorituksen jälkeen. :>

Tässä pisterivi liikejärjestyksessä:
Paikkamakuu 10, maahanmeno kyllä vähän vino
Tunnistusnouto 10, ei löytäny kapuloita heti kuten ei moni muukaan koira, liikkuri vei ne aika kauas ja en tiedä oisko ollu jo niin paljon hajuja siinä kohdassa tms..? Mutta nenä työskenteli koko ajan hyvin ja omakin löyty hyvin kun kapulat löyty.
Luoksetulo 8, vauhti oli kovaa! >> stopit pikkusen veny.
Seuraaminen 8, omasta mielestä kyllä taas aika järkkyä, Dina ihan ylivireinen. Yks perusasento jäi alussa puuttumaan ja paikalla askeleet kököt pomppimisen takia. Parani onneks loppua kohden..
Metallinouto 10, palautti ravilla, muuten ei huomautettavaa.
Istuminen 10, hyvä istuminen, en oo varma nousko tassu ku kävelin taakse. Tuomarikin seiso koiran takana joten ei ainakaan näny vaikka ois noussu.. :D
Ruutu 10, super! Hyvä vauhti, hyvä paikka ruudussa, pysähty hyvin, maahan hyvin. Pysy hyvin, hyvällä vauhdilla sivulle, tais juosta pikkusen ohi lopussa, pa hyvä. Jes!
Kaukot 9, tän hetkiseen tasoon nähden näihin tosi tyytyväinen! S-i vaihdossa vähän peruutti.
Hyppynouto 10, ei huomautettavaa, mainio! :) Heittokaan ei ois keskemmältä tolppien välistä voinu mennä ;)
Kokonaisvaikutus 8, koiralle kuulemma ois tullu ysi mutta omistajan riekkumisen (palkkasin Dinaa kehumalla ihan samalla tavalla kuin aina) takia 8, perus Pörstiä :P

Dinakin oli selvästi ihan kaikkensa antanut kokeen jälkeen ja nukkui koko illan ja vielä puolet seuraavastakin päivästä.

Mä en voi uskoa että me ollaan nyt siinä pisteessä että me saadaan startata EVL:ssä! Haha! Ihan mahtavaa kyllä! :D
Me jatketaan nyt syksy siis erikoisvoittajan liikkeitä treenaillen ja koitetaan päästä mahollisimman paljon myös aksaamaan. Lokakuussa vois mennä villiksien tokomestaruuksissa vielä VOI-hin ja kattoa jos vuoden vaihteen tienoilla pääsis sit starttaa EVL:ää. Jos ei sitte tule siihen väliin jotain muita suunnitelmia.. ;)

Näyttelyistä en tiedä.. Dina sai vielä toistaiseksi pitää turkkinsa, vaikka en tiedä miksi mä vaalin sitä. Tiedän et kiroon sitä viimeistään kun maneesitreenit alkaa ja houkutus vetästä turkkia lyhyemmäks ois kyllä kova! :D Varsinkin jos en mihkään näytelmiin Dinaa aijo pitkään aikaan viedä. Mihin mä veisin? Messari ois tietty tavallaan kiva mutta niin sairaan kallis. Baltian voittajaa vois tietysti miettiä. Toisaalta en näe hirveesti pointtia enää juosta missään.. :) Ruusukkeita ja titteleitä on niistä karkeloista jo aikalailla yhen koiran tarpeiks ja laittaa senkin ajan ja rahan ehkä mielummin vaikka agi/toko koulutuksiin ja kisoihin. Niillä kentillä on vielä paljon enemmän saavutettavaa! :)


Dinalla ei jäänyt viime kisoista mitään hampaankoloon! ;)