Lumoavat ruusucannollit

Myllärin luomutuotteiden leivontakilpailu alkoi syyskuussa ja nyt lokakuussa aiheena on ”Lumoudu luomusta” ja itse lumouduin näistä ruusucannolleista. Kyseisessä reseptikilpailussa käytetään Myllärin luomujauhoja joista olen tätä kilpailua varten saanut tuotepaketin ja reseptikilpailun etenemistä voit seurata Myllärin Luomun Facebook-sivuilla.

Ruusucannolleihin olen taas kerran saanut innoituksen näkemästäni filmistä, tällä kertaa kummisetä-trilogiasta.  Meillä syödään usein jotai ruokaa jonka olen juuri nähnyt jossainfilmissä ja Kummisetäfilmeissä syödään cannolleja, milloin niitä viedään laatikollinen tappokeikalta kotiin, tai milloin niillä myrkytetään vanhuksia oopperassa. Itse resepti syntyi jo aikaisemmin kesällä jolloin muutenkin puuhastelin ruusujen kimpussa mutten vielä ole sitä viimeaikaisten kiireiden takia saanut kirjoitettua valmiiksi, ja onneksi se sopi tähän saumaan hyvin. Kuvat oli jo otettuna ja ruusucannollit herkullisen rapeine ja mantelisine kuorineen ruusunmakuisine täytteineen ovat nautittu jo aikoja sitten.

Ruusucannollit

Nämä omat cannollini eivät ehkä ole niitä aitoja cannolleja joiden kuoret keitetään öljyssä, vaan tämä on hieman kevyempi versio niistä jossa cannollin kuoret valmistetaan periaatteessa samasta taikinasta ja samalla tavalla kuin ohuen ohuet Tuiles keksit, tai langue de chat joiksi niitä myös kutsutaan ja joita usein käytetään jälkiruoissa. Kuorien taikinaan voi vaihtoehtoisesti käyttää joko kaksi kokonaista kananmunaa kuten reseptissä mainittuna tai kolme kananmunan valkuaista jos sinulla on niitä jäänyt yli. Joten tässä on taas hyvä tapa hyödyntää niitä ylijääneitä kananmunan valkuaisia sieltä pakastimesta sen sijaan että ne heittäisi pois.

Monessa reseptissä selitetään miten Cannollien kuoret vain lusikoidaan voipaperille pellille ja paistetaan uunissa. Tämä tapa ei toimi, koska ne eivät leviä uunissa kuten monessa reseptissä väitetään. Parasta on jos itse piirrät sopivan kokoiset kaksi ympyrää voipaperille ja levität taikinaa ohuen ohuelti sille lastalla tai paletilla, tai leikkaat jäätelörasiaan sopivan kokoisen reiän jonka asetat leivinpaperille ja levität reiän kohtaan lastalla tasaisen kerroksen taikinaa. 

Mantelilastuja kuorien taikinan päälle

Kuorien tulee olla niin tasapaksuja kuin suinkin, ja ohuita koska ne on vielä taitettava oikeaan muotoonsa niiden vielä ollessa kuumia, tarvitset joko apulaisen joka auttaa sinua, tai ne on tehtävä kaksi kuorta kerrallaan. Tähän Cannollien kuorien kokoon ja muotoon taittamiseen kannatta käyttää ohutta kaulinta tai tarpeeksi pientä pulloa. Itse taitan kuoret pullon tai kaulimen päällä ja anna niiden kovettua parikymmentä sekuntia jolloin taitan ne kokoon ja panen ne ritilälle jäähtymään ja kovettumaan oikeaan muotoonsa. Jäähtyneet kuoret eivät enää taivu vaan rapsahtavat poikki jos niitä yrittää muotoilla.

Cannollien täytteeseen käytetään Ricottaa joka ei oikeastaan ole mitään juustoa, vaan se on juuston valmistuksessa ylijääneestä herasta keittämällä saatua maitorahkan tyypistä tuotetta, joten jollet löydä aitoa italialaista Ricottaa voit korvata sen samalla määrällä maitorahkaa. Vaikkei se maitorahka nyt ole sitä samaa, toimii tämä niksi myös niille joilla on laktoosin kanssa ongelmia jos vielä käytät laktoositonta voita kuoriin. 

Taivutetut Cannollikuoret jäähtymässä

Ruokakaupoista löytyy nykyään Ricottaa, ja jos ei löydä muuta kuin hyvin kuivaksi valutettu Ricottaa kannattaa sen sekaan lisätä pehmeäksi vispattua vispikermaa jotta siitä tulee tarpeeksi ilmavaa täytteeseen. Tässä Cannollien täyte maustetaan ruususiirapilla joka on asia jonka valmistamisessa on omat salansa ja joihin palaan vähän myöhemmin. Cannollien täytteessä on ruususiirapin lisäksi myös kuivattuja ruusunterälehtiä. Kuivaan itse ruusunterälehtiä jotta tiedän että ne ovat myrkyttömiä ja luomua, ja minulla on niitä varastossa kolmesta erivärisestä ruususta. 

Jos ostat ruusunterälehtiä varmista että ne ovat tarkoitettuja syötäväksi ja ettei niiden kasvatuksessa ole käytetty mitään myrkkyjä koska kukkakaupan ruusut eivät ole tarkoitettu syötäviksi. Voit itsekin kerätä ja kuivata ruusunterälehtiä tai valmistaa niistä ruususiirappia, kerää ne omasta puutarhasta jotta tiedät ettei niitä ole myrkytetty.

Kuivattuja ruusunterälehtiä

Jollet löydä ruususiirappia kaupasta tai itse valmista sitä ohjeeni mukaan kun sen saan julkaistua, voit korvata sen ruoanlaittoon tarkoitetulla ruusuvedellä jota nykyään löytyy etnisistä ruokakaupoista. Cannollit kannattaa täyttää vasta juuri hetkeä enne niiden tarjoilua koska Ricottatäyte on niin kosteaa että kuoret pehmenevät noin puolessa tunnissa. Voit kuitenkin valmistaa kuoret hyvissä ajoissa etukäteen, parikin päivää ennen ja säilyttää niitä tiiviissä rasiassa. Ricottatäytteenkin voi tehdä etukäteen ja vain pursottaa kuoriin juuri ennen tarjoilua. Tällä reseptillä saat ruusucannolleja noin kymmenelle hengelle.

Cannollikuoret

100 g voita

1 dl sokeria

2 kananmunaa

1½ dl Myllärin luomuvehnäjauhoja

1 dl mantelilastuja

Ruusuinen cannollitäyte

400 g Ricottaa

8 rkl tomusokeria

1 rkl vaniljasokeria tai 1 tl vaniljauutetta

½ dl kuivattuja murennettuja ruusunlehtiä

½ dl pistaasipähkinöitä

 2-3 rkl ruusulikööriä, ruusuvettä tai ruususiirappia

Viimeistelyyn:

kuivattuja ruusunterälehtiä

tomusokeria

Cannollileivosten kuoret

Ota voi ulos jääkaapista temperoitumaan huoneenlämpöiseksi jotta se on tarpeeksi pehmeää taikinaan. Mittaa sokeri kulhoon ja lisää pehmeä voi. Vispaa sokeri voin kanssa pehmeäksi ja lisää jauhot ja sekoita kunnolla. Riko kananmunat kulhoon ja sekoita kaikki tasaiseksi taikinaksi. Piirrä voipaperille läpimitaltaan kaksi 10–12 sentin ympyrää ja levitä näiden ympyröiden sisälle tasaisesti taikinaa. Ripottele niiden päälle mantelilastuja. Paista cannollikuoret 200 asteen lämmössä uunissa  noin 6 minuuttia tai kunne ne ovat saanet kullanruskeaa väriä pintaa. Varo polttamasta kuoria, ne palavat helposti, varsinkin jos ne eivät ole tasapaksuja. Nosta kuoret heti lämpiminä paistilastalla pienen pullon tai kaulimen päälle. Muotoile ne varovasti heti pyöreään muotoonsa. Ota kuori kerrallaan käteen ja taivuttele niiden reunat yhteen ja pane ne ritilälle jäähtymään ja kovettumaan.

Ruusucannollien täyte

Kalttaa pistaasit samalla tavalla kuin mantelit kaltataan reseptissäni joulun punaiset glögit. Anna pistaasien kuivua kokonaan. Pane Ricotta kulhoon, lisää vaniljauute tai vaniljasokeri, sokeri ja ruususiirappia ja vispaa se sähkövispilällä kuohkeaksi. Jos Ricotta on hyvin kuivaksi valutettua kannattaa sen sekaan lisätä pehmeäksi vispattua vispikermaa kunnes sen koostumus on kuin löysää perunamuusia mutta vielä pitää muotonsa eikä valu kasaan. Rouhi pistaasit pienemmiksi paloiksi leikkuulaudalla terävällä veitsellä ja lisää Ricottan sekaan. Murenna suoraan täytteeseen ja sekoita kaikki huolellisesti yhteen. Täytä pursotinpussi täytteellä, leikkaa sen kärkeen reikä josta helposti saat pursotettua täytettä ja pursota kuoret täyteen ruusun makuista täytettä. Tomuta ruusucannollien päälle siivilän läpi tomusokeria ja murenna niiden päälle kuivattuja ruusunterälehtiä ja tarjoile ne heti ruusuliköörin ja kahvin kera.

Vapun vaniljamunkit

Ihanat perinteiset vappumunkit, tällä kertaa herkullisella vaniljakreemillä täytetyt munkit vadelmahillon sijaan.Vielä ehtii huomenna tehdä munkkeja Vapunaatoksi.

Olen pienestä tytöstä lähtien ollut hyvin heikko munkeille, siis niille syötäville leivoksille tai pullille joita kutsutaan munkeiksi. ja joita olen nuoruudestani lähtien aika ajoin harrastanut muodossa tai toisessa, ja vapun aikoihin tiheämmin kuin muulloin, koska niin harvoin nykyään löytää kunnon munkkeja. Vaikka Tampere on iso kaupunki löytyy täältä vain kaksi paikkaa joissa munkit ovat aina tuoreita ja paikan päällä alusta lähti valmistettuja ja jollei hyviä munkkeja löydy niin on vaniljakreemi  hyvä vaihtoehtotäytteeksi kotitekoisille jollei satu olemaan hyvää vadelmahilloa Berliinin munkkeihin.

Vappupöydän herkkuja

Munkit ovat yksi asia joista vappu perinteisesti koostuu, ja jos etsit lisää herkkuja vapuksi kannatta sinun lukea tekstini vapun herkut johon olen koonnut linkkeineen samaan paikkaan ja löydät sieltä muun muassa simaa, tippaleipiä sekä kanervan kukinnoilla kuorrutettuja munkkeja.

Kaikki munkit voi halutessaan tehdä valmiiksi hyvissä ajoin etukäteen. Valmistat munkit siihen asti kun ne on noussut ja pitäisi keittää, ja pakastat ja keität pakkasesta suoraan tai mahdollisesti lämmittää uunissa ja täyttää vasta tämän jälkeen hillolla, tai vaniljakreemillä paksu sitkeä ”räkä” kuten jälkikasvu sen ilmaisisi. Niin meillä vaniljamunkkeja kutsutaan niiden omalla muttei niin herkulliselta kuulostavalla nimellä. Meillä ne ovat räkämunkkeja, ja se ei mielestäni oikein sopinut otsikoksi tähän tekstiin.

Munkkirään, tai vaniljakreemin, valmistat aivan samalla tavalla kuten reseptissäni mansikat laventelikastikkessa, tähän ei vain käytetä sitä laventelia mausteena vaan kastike maustetaan tietenkin vaniljalla jotta siitä tulee oikeanlaista räkää, anteeksi vaniljakreemiä. Anna vaniljakastikkeen vain jäähtyä kokonaan ennen sen käyttöä, sen tulee olla aivan jääkaappikylmää.

Munkit kääntyvät kypsyessään itsestään

Hyödynnä hapanta kermaa

Voit sekä munkkitaikinan että vaniljakreemiin ihan hyvin käyttää hapanta kermaa tai maitoa joten räkämunkit ovat hyvä tapa hyödyntää sitä maitoa ja kermaa joista päivämäärä on loppu. Hapanta maitoa tai kermaa ei sinällään enää voi käyttää mutta keitettynä hapanta maitoa ja kermaa voi käyttää ruoanlaittoon sekä leipomiseen kunhan sen kuumentaa.

Ja samalla kun nyt puhutaan hyödyntämisestä kannatta samalla viikolla keittää ne kaikki muutkin öljyssä keitetyt herkut ja ruoat kuten tippaleivät, ranskanperunat, Fish and chips ja niin edelleen. Rasvassa keittämiseen kannatta käyttää jotain öljyä joka kestää kuumuutta käryämättä ja syttymättä palamaan, ja rypsiöljyn lisäksi sekä avokadoöljy ja kookosrasva kestävät hyvin kuumentamista. Lisää öljyssä keittämisestä voit lukea tekstistäni ranskan perunat. 

Vaniljamunkit pellillä nousemassa

Ja muista ettei öljyä tai kookasrasvaa enää kalan jälkeen kannata käyttää munkkeihin jotteivät ne maistu kalalle. Siivilöi kokonaan jäähtynyt keitinöljy ja kaada pulloon, säilytä jääkaapissa kunnes käytät sitä uudestaan. Öljy säilyy noin viikon jääkaapissa. Tällä reseptillä saat vähän niiden koosta riippuen tusinasta kahteen tusinaan vaniljamunkkeja.

Vaniljamunkit

1½ dl kerma-maitoa

2 rkl hiivaa

2 kanamunaa

2 rkl sokeria

½ tl kardemummaa

1 dl voisulaa

375–400 g vehnäjauhoja

vaniljakreemiä täytteeksi

rypsiöljyä tai kookosrasvaa keittämiseen

tomusokeria viimeistelyyn

Valmista vaniljakreemi ohjeen mukaan mutta käytä siihen tuplamäärä maissijauhoja, siis kaksi ruokalusikallista maissijauhoja reseptissä mainitun yhden ruokalusikallisen sijaan. Anna vaniljakreemin jäähtyä kokonaan ja siirrä se jääkaappiin jäähtymään kylmäksi. Pane voi sulamaan kattilaan miedolla lämmöllä. Lisää kerma ja maito kattilaan kun voi on sulanut, ja lämmitä seos kädenlämpöiseksi. Kaada maitoseos isoon taikinakulhoon ja lisää hiiva. Sekoita kermamaito ja hiiva isossa taikinakulhossa kunnes hiiva on liuennut ja lisää jonkin verran jauhoja kardemumman kanssa. Vispaa munat ja sokeri vaahdoksi ja sekoita ne löysään taikinaan. Lisää puolet jäljellä olevista jauhoista ja sekoita. Lisää loput jauhoista ja vaivaa taikinasta tavallinen pullataikinan tuntuinen taikina. Pane taikina takaisin kulhoon ja anna taikinan nousta puoli tuntia kulhossaan puhtaalla keittiöliinalla peitettynä.  Jaa taikina neljään osaan ja pyöritä yhdestä taikinanosasta kerrallaan pitkä tasapaksu pötkö jauhotetulla pöydällä. Leikkaa pötköstä tasakokoisia paloja ja pyöritä jokainen pyöreäksi munkiksi jauhotettua pöytään vasten. Asettele munkkipullat voipaperille pellille nousemaan ja peitä liinalla. Keitä munkkipallot kuumassa rasvassa kunnes ne ovat saanet kauniin vaalean ruskean värin. Munkit kierähtävät itsestään ympäri kun ne ovat valmiita ja niitä ei tarvitse kääntää. Nosta munkit ylös reikäkauhalla ja anna niiden jäähtyä hieman talouspaperilla kunnes niitä voi käsitellä. Täytä ruisku tai pursotinpussi kylmällä vaniljakreemillä. Leikkaa munkkeihin pieni reikä terävällä veitsellä ja pursota niihin täytettä. Tomuta munkkien päälle tomusokeria tai kierittele ne taloussokerissa ja tarjoile vapun herkkuna vaikka raikkaan minttusiman kera.

Antilooppia suklaakastikkeessa

Maailman ympärimatka suklaisen antiloopin kyydissä. Kalaharin suolalla maustettua antilooppia suklaisessa kuusenkerkkäkastikkeessa, pähkinäiseksi grillatun vihreän parsan sametin pehmeän maa-artisokkapyreen kera.

Olen hulluna alennuksiin varsinkin ruoan suhteen, ja hyödynnän kaikki tarjoukset kun vain suinkin sopii ja passaa. Ja nämä tarjoukset saavat joskus minut kokeilemaan asioita joita en normaalisti kokeilisi, kuten nyt viimeksi kyseinen antilooppi joka syötiin jo aikoja ennen leikkaustani. 

Voisiin miedosti kuivailla tätä vähän enemmän kuin tavallisesti sekoilevaksi ruoaksi koska ruoan raaka-aineet ovat peräisin maailmana kaikista kolkista, ja kuten ne aina mainoksissa sanovat, ja siitä se sitten lähti, ja tämä ruokasekoilu alkoi siitä että löysin lähi k-kaupan pakastimesta pakastettua antiloopin lihaan tarjouksessa. 

Tuoretta vihreää parsaa lisukkeeksi

Antilooppia ja Kalaharin suolaa

Mainitsemani sekoilu alkoi sitten vasta kotona kun aloin miettimään mitä meillä oli kotona kaapissa ja mitä sen antiloopin kanssa voisi tarjoilla, ja Kalaharin-suola tuli ensimmäisenä mieleen jonka jälkeen mieli harhaili jo pidemmälle antiloopin perukoilta Amerikkoihin josta sieppasin mukaan maa-artisokkaa sen antiloopin seuraksi. Maa-artisokkaa voi jo nyt alkaa kaivaa ylös maasta, joten se kannattaa käyttää pakastimesta nyt loppuun.

Suklaakastike

Ja koska nyt alkaa olla se aika vuodesta jolloin kannattaa tehdä varastoissa tilaa uudelle sadolle lisäsin sekaan hyödynsin kuusenkerkkää siirapin muodossa kastikkeeseen suklaa lisäksi.

Kastikkeessa käytetty tumma suklaa on alkujaan Amerikoista kotoisin tähtianis taas kiinasta, joten Australiasta jäi vain puuttumaan jotain joten yhdistin antiloopin australialaisen punaviinin kera, ja jota myös käytin kastikkeeseen suklaan kanssa. 

Kastikkeeseen tummaa suklaata

Kanervaa ja jäkälää

Lopuksi viimeistelin annokset suomalaisella poronjäkälällä ja kuivatuilla kanervan kukilla ja nyt kun yritin saada selkoa sekoiluilleni kun kirjoittelin niitä blogiin osui silmään että kuukauden ruokahaaste on suklaa, joten osallistun kuukauden ruokahaasteeseen tällä maailman ympärimatkallani antiloopin selässä, siis antilooppipihvillä kuusenkerkkä suklaakastikkeessa. Poron jäkälän ja kuusenkerkän käytön suhteen suosittelen että luet lisää asiasta sivultani ruoanlaittosanastoa sekä tekstistäni villiyrtit ja kasvit talteen.

En muista olisinko koskaan ennen edes syönyt antilooppia, ja eniten minua harmittaa ettei pakkauksesta mitenkään ilmennyt mitä kyseinen antiloopinliha oli, siinä lueteltiin vain pari, kolme antilooppia jonka lihaa pakkauksessa voi olla. 

Kanervan kukintoja viimeistelyyn

Tämä ei tule olemaan ole viimeinen kerta kun syömme antilooppia, syömämme antiloopin liha oli hyvin miedonmakuista joka vähän taisi hukkua innostuneen ja hieman kastikiviiniä maistelleen kokin sekoilujen alle, ja haluaisin vain tietää mitä antilooppia se on seuraavalla kerralla. Tällä reseptillä saat tavallisesta poikkeavasti lämmintä ruokaa vain kahdelle. 

Maailman ympärimatka antiloopin selässä

250 g antilooppia

150 g tuoretta vihreää parsaa

300 g maa-artisokkaa

2 dl lihalientä

1 dl australialaista punaviiniä

1-2 rkl kuusenkerkkäsiirappia

1-2 rkl kylmää voita

20 g suklaata

2 tähtianista

pari palaa poronjäkälää

1 tl kuivattuja kanervan kukintoja

Kalaharin suolaa

mustapippuria

Ota liha ulos jääkaapista tunti ennen sen kypsentämistä jotta se on huoneenlämpöistä kun aloitat ruoanlaiton. Huuhtele parsat anna niiden kuivua kokonaan. Harjaa maa-artisokat huolellisesti ja kuori ne perunankuorijalla. Pidä kuoritut maa-artisokat kylmässä sitruuna vedessä jottei ne tummuisi. Paloittele maa-artisokat pienemmiksi jotta ne kypsyvät nopeammin ja keitä ne kypsiksi suolatussa vedessä. Lisää kattilaan lihalientä, tähtianikset, kuusenkerkkäsiirappia ja kaada sekaan viiniä. Anna kastikkeen kiehua kokoon kattilassa kunnes noin kolmas osa siitä on jäljellä. Lisää lihasta valuneet nesteet sekä lihan tekeytymisen aikana siitä valuneet nesteet kastikkeen sekaan. Lisää kastikkeen sekaan kylmää voita pienissä kuutioissa ja anna niiden sulaa kastikkeen sekaan kunnes siitä on tullut paksua ja kiiltävää. Ota kattila pois lämmöltä, siivilöi kastikkeesta mausteet ja lisää kastikkeen sekaan suklaa sulamaan. Tarkista kastikkeen maku ja mausta se oman makusi mukaan suolalla ja valkopippurilla. Mausta pihvi kummaltakin puolelta sekä suolalla että vasta rouhitulla mustapippurilla. Paista lihaa kuumalla pannulla, tai grillaa sitä kolmesta neljään minuuttia vähän pihvin paksuudesta riippuen. Pane pihvi uuniin 100 asteeseen kunnes se on halutun kypsää. Käytä lihamittari jollet ole varma lihan kypsyydestä. Ota pihvi ulos uunista, peitä se foliolla ja anna sen vetäytyä viitisen minuuttia. Poista parsasta sen puinen tyvi napsauttamalla ne poikki noin pari senttiä niiden tyvistä. Grillaa parsaa kunnes se on saanut kauniit raidat joka puolelle. Soseuta maa-artisokat ja lisää pyreen sekaan voinokare sekä loraus kermaa ja mausta se pippurilla ja suolalla. Soseen tulisi olla kuin löysää perunasosetta. Mausta maa-artisokkapyreen oman makusi mukaan suolalla ja valkopippurilla. Asettele maa-artisokkapyreetä lämpimille lautasille ja grillattua parsaa sen päälle. Kokoa pihvi parsojen päälle ja lusikoin kastiketta annosten ympärille ja pihvien päälle. Viimeistele annokset kanervan kukilla ja poronjäkälällä ja tarjoile annokset oitis lämpiminä.

Viinisuositus: Australialainen Wolf Blass Red LabelShiraz Cabernet Sauvignon punaviini.