Puutarhan olemattomuudesta

Viime talvi teki tuhojaan puutarhassa ja erityisesti kukkapenkeissä. Melkein voin sanoa että kaikki kuoli, liljat, tulpaanit, neilikat, pionit. Ainot jotka urheina ovat ponnistaneet maasta, ovat kuunliljat. Olen muutamia paikkaustaimia ostanut, mutta edelleen penkit huutavat mustana tyhjyttään. Tosin hiljalleen ne täyttyvät rikkaruohoista. En tiedä miksi en ole pahemmin jaksanut tehdä asialle mitään. Ehkä syksyllä voi sitten tilata miljoona sipulia ja heitellä ne vaan paikalleen.

Hävettää tunnustaa, mutta tämä taimi on kaupasta ostettu hätäratkaisu.

Yksi dahlia kukkii, muut tekevät vain vartta.

 Metsämansikoita täällä riittää.

Pajuista punotut kukkapenkit olisi nyt hyvä uusia, koska pajut ovat alkaneet hapristua ja niiden muodostama aita madaltuu kesä kesältä. Mietin kylläkin että voisiko osan kukkapenkeistä vaan "purkaa" ja unohtaa. Turhauttavaa kun monen kesän aikana tänne vaivalla (ja kovalla hinnalla) kannetut kukat ovat mennyttä. Mies tosin vihjaili jotain uusista taimista kun löysi minut apaattisena tuijottamasta kukkapenkkejäni. Katsotaan löytyykö uusi inspiraatio ensi viikon aikaan.

Mites teillä muilla, onko tilanne ollut muualla niin hurja että kaikki on mennyttä?

Kasvihuone

Jotenkin edellisestä kirjoituksesta on hurahtanut pari viikkoa. Täällä on eletty tyypillistä ja tylsää elämää: herää - mene töihin - tee pakolliset kotityöt - makaa sohvalla - mene nukkumaan - herää - toista. Mainitsin tuolla jo joku viikko sitten että Mies ja sen Veli olivat rakentamassa minulle kasvihuonetta. Edelleen sieltä muutama lauta puuttuu, mutta kovassa käytössä se on jo nyt.

Uusi kasvihuone

Kasvihuone on rakennettu oman pihan männystä sahattujen pölkkyjen päälle. Kokoa sillä on noin 10 neliötä. Katto on tehty valokatteesta. Minua on hieman varoiteltu sen kestävyydestä, mutta selvisihän tuo ainakin kesän ensimmäisestä raekuurosta. Harjalla on tiilet, koska paikallisesta rautakaupasta ei löytynyt valokatteesta moisia. Seinät on rakennettu vanhoista ikkunoista ja niiden karmeista, sekä pihamaalta löytyneistä ylijäämä-laudoista. Kaksi ikkunoista on avautuvia. Lisäksi katonrajassa on muutamia rakoja, joista pölyttäjät pääsevät kulkemaan. Ovi on tehty myös valokatteesta ja mitoitettu sen mukaan että mahakaskin ihminen pääsee satoa korjaamaan (kuinka huomaavaista rakentajilta.....). Toisella seinustalla on ränni, josta kertyy kasteluvedet alla olevaan korvoon.

Sisällä on kolme kasvulaatikkoa, joiden väliin on jätetty T:n muotoinen käytävä. Keskikäytävän leveys on mitattu niin, että siihen mahtuu ruohonleikkuri asumaan talvella. Laatikoiden sisälle on laitettu pohjasta reijitetty muovi. Yksi laatikko on tässä vaiheessa vielä tyhjä, se odottaa palkkapäivää ja multakuormaa. Muissa kasvaa kesäkurpitsaa ja tomaattia. Ikkunakarmeihin jää sisäpuolelle juuri sen verran tilaa, että niillä voi säilyttää pieniä ruukkuja. Oven yläpuolelle on ripustettu pöllö-tuulikello. Puuosat on maalattu ulkomaalilla suurimmaksi osaksi. Ihan ei maali riittänyt kaikkeen, joten sisällä osittain käytetty sisämaalia. Nähdä saa miten se kestää.

Kesäkurpitsa aloittelee kukintaa viileistä säistä huolimatta

Kasvihuoneen periaatteena oli käyttää mahdollisimman paljon jo pihasta löytyneitä lautoja ja muita tarpeita. Kaupasta on lähinnä ostettu valokate, ruuveja sekä ulkomaalia. Näin ollen tälle projektille ei onneksi tullut hirvittävästi hintaa. Ja kaiken huipuksi minusta tästä tuli ainakin nätti, ellei jopa söpö.

Kasvihuone on rakennettu pellon viereen saunan taakse

Pöytä

Sillä aikaa kun minä olen puurtanut toimistossa, Mies ja miehen Veli ovat touhunneet. Tällä kertaa syntyi oman pihan tukeista nuotiopaikalla pöytä. Penkithän rakennettiin jo aikaisemmin, alkuperäiset kuvat ovat täällä. Nyt niitä siirrettiin hieman, ettei pöytää kohti tarvitse nälissään kurkotella. Myös nuotiopaikka meni uusiksi, sitä hieman levennettiin ja tiilet aseteltiin uudelleen. Mies hitsasi kehikon, jonka päälle saa ritilän ja muurinpohjapannun.

Uusi pöytä, mahtuu isompikin ryhmä syömään

Pöytä on todella painava. Palat muotoiltiin toisella puolella pihaa, kannettiin yksitellen nuotiopaikalle ja koottiin siinä. Pöytätason muodostaa kolme osaa, jotka on kaikki sahattu samasta tukista. Samasta puusta on myöskin tehty jalat. Pinta on hiottu, samoin kuin penkitkin. Mitään aineita ei ole käsittelyyn käytetty, nyt ne saavat harmaantua rauhassa sään armoilla. Kyllä näillä kehtaa nauttia kesän antimista. Pöytä ei suinkaan ole vinossa, vaan kuvaaja on ollut näitä ottaessaan. :)

Seuraavana työjonossa on kasvihuone. Meillä on vino pino vanhoja ikkunoita odottamassa. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä miehet saavat niistä aikaiseksi. Mahankin kasvu kuulema huomioidaan rakennussuunnitelmissa, että mahdun sinne loppukesästä satoa keräämään. Minä taidan uskaltautua ensi viikonloppuna kylvämään ensimmäiset siemenet ulos, ainakin porkkanan. Täällä Siperiassa on nimittäin ollut vielä aika kylmiä öitä.

Nuotiopaikka on sopivasti saunan edessä.

Omavaraisuus - linkkejä ja vinkkejä

Minulta kyseltiin tuolla kommenteissa, että mitä itse olen lukenut omavaraisuudesta. Tämä innoitti minut kasaamaan kokonaiseen tekstin aiheesta. Niin netistä kuin kirjastosta löytyy paljon omavaraisuudesta ja siihen liittyvistä aiheesta, kunhan jaksaa etsiä. Omavaraisuus on niin laaja käsite, että sitä kannattaa pilkkoa osiin ja miettiä mitkä alueet kiinnostavat - viljeleminen, metsästäminen, energia, vaihtotalous. Luen jopa kotivaran kuuluvaksi tähän aiheeseen, vaikka pelkällä komeron täyttämisellä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä omavaraisuuden kanssa.

Taimi valmistautumassa kesään (kannattaa muuten merkata kunnolla mitä laittaa kasvaamaan mihinkin astiaan!!)

Kuten olen aiemmin maininnut, en ole niin ituhippi että kuvittelisin pääseväni täyteen omavaraisuuteen. Ennemminkin haluan ottaa pieniä askelia jotka vievät siihen suuntaan. Sellaisia askelia, joihin ei vaikuta se asuuko maalla vai kaupungissa, omakotitalossa vai kerrostalossa. Toiveena on sellainen maalaisjärkinen pärjääminen ja taitojen hiominen. Laitan tähän alle linkkejä. Osaan olen perehtynyt kovastikin, osa odottaa vielä vuoroaan. Yksi suosikeistani on ehdottomasti tuo John Seymourin kirja, se löytyy tulostettuna versiona kirjahyllystä - ihan vaan pahan päivän varalle. Osa blogeista ei kerro varsinaisesti omavaraisuudesta, mutta niistä välittyy sellainen henki joka inspiroi. Jos sinulla on tiedossa jotakin, mitä mielestäsi omavaraisuudesta kiinnostuneen pitäisi lukea, vinkkaa siitä kommenteissa. Uusia blogisuosituksiakin otetaan vastaan! :)

Perustietoa Wikikkossa

blogeja:
Rakkautta ja maanantimia
Harmaa torppa
Pienen pieni talo
Puolitoista hehtaaria unelmia
Riippumattomammaksi
Korpikiven tupa
Muuttuva tekijä
Farmer to bee
Säästöliekillä luonnon armoilla

artikkeleita:
Aviisi: Omavarainen haastaa itsensä tullakseen itsenäiseksi
Elonkehä: Omavaraisuus ja autonomia: vapauden mahdollistamisesta
Filosofian puutarhassa: Omavaraisuutta omakotitontilla
Kaarina Davis: Usein kysytyt kysymykset
Rihmasto: Tee-se-itse ja omavaraisuuden niksejä (useita artikkeleita)
Kotiliesi: Viisi euroa päivässä ruokakauppaan?
Omavaraisuus: (useita artikkeleita)
Kulutus: Haaveena omavaraisuus, ainakin melkein
Ilkka: Kauhajoelta viisi vinkkiä omavaraistalouteen
Yle: Omavaraisuustalous tarvitsee kaupasta vain suolaa, sokeria ja kahvia
HS: Tomi Astikainen eli neljä vuotta ilman rahaa, koska halusi

kokonaisia kirjoja:
Lasse Nordlund: Elämämme perusteista
Susanna Kovanen ja Harri Lapinoja: Ruokapyramidihuijaus - mitä meille syötetään ja miksi

kirjaehdotuksia:
Kaarina Davis: Irti oravanpyörästä
Kai Linnilä: Pihalla kasvaa lammaskaali - omavarainen kokki
Bella Linde & Lena Granefelt: Omasta maasta - omavaraisen kotipuutarhurin käsikirja

Kaiken ei tarvitse ola syötävää, kukkiakin saa kasvattaa

varautujalle:
Huoltovarmuus: Usein kysyttyä
Survivalismi Wiki
Pelastuopisto: Varautumisen tietopankki
Sunnuntaisuomalainen: Eloonjäämisopin ABC
Kotiseutu: Pahan päivän varalle

kotivara:
Martat: Kotivara
SPEK: Kotivara
Pelastustoimi: Kotivara
Syödään yhdessä: Kotivara pelastaa
Kotiva(a)ra
Jovelan talopäiväkirja: kotivara
Yle: Kun verkot kaatuvat kuin dominonappulat – moderni kotivara on muutakin kuin säilykepurkkeja
Tsajut: Kotivara
HS: Kotivara helpottaa arkea – asiantuntijat kertovat, mitä keittiön kaapeissa kannattaa aina olla
HVSSY: Kotivara
Omavaraisuus: Omavaraisuus ja varautuminen

kokonaisia kirjoja englanniksi (varaudu siihen että latautuminen kestää hetken):
John Seymour: The Complete book of Self Sufficiency
Gail Damerow: The Backyard Homestead Guide to Raising Farm Animals
Carla Emery: The Encyclopedia of Country Living
Richard Graves: Bushcraft
Henry David Thoreau: Walden; Or, Life in the Woods

Survivor Library: Paljon kirjoja eri aiheista

artikkeleita englanniksi:
Pioneer Settler: 133 Homesteading Skills for the Modern Day Homesteader
Survival at Home: What Is a Homesteader
The Prairie Homestead: 70+ Homestead Hacks: Life Hacks for Homesteading
Pioneer Settler: 43 Off the Grid Hacks
Pure Living for Life: Winter Tips for Living off the Grid
Homestead Honey: Living without Running Water
Ever Growing Farm: How to Start a Homestead
The Homesteading Boards: 26 steps to self sufficiency

blogeja englanniksi:
The Thrifty Homesteader
The Prairie Homestead

Tomaatteja tulossa

Tontun silmin

Koska kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa, tässä on muutama sana meidän joulun vietosta. Mitään ihmeellistä ei tapahtunut. Oltiin vaan, sytytettiin kynttilät haudoilla, syötiin ja saatiin muutamia joululahjoja. Joulupäivänä käytiin äitin ruokittavana. Luntakin saatiin tänne ja sitä sataa nytkin lisää. Säätiedotus uhkailee myrskyllä ja sähkökatkoilla, mutta meillä on niihin varauduttu. Nyt alan hiljalleen miettimään jo ensi viikkoa, edessä on töihin paluu ja täysi kalenteri.

Waltteri lumihepulin keskellä

Lumi kuuluu jouluun eikä petytty tänäkään vuonna

Valoa pimeyden keskelle

Rontti joululahjaluun kanssa

Pöytä notkui ja hevospaisti katosi yön aikana kokonaan

Tulostettavat joululahjapussit

Mie niin rakastan lahjojen hankkimista. Niiden huolellinen mietiskely ja valikointi juuri lahjan saaja silmälläpitäen, paketointi ja koristelu sekä antamisen ilo muodostavat ihastuttavan kokonaisuuden. Olen innolla penkomassa kauppojen lahjapaperi-pinoja ja on minua joskus nirppanokaksikin kutsuttu, kun mikään paperi ei ollut juuri oikeanlaista.

Helposti ja halvalla joululahjat pakettiin

Aina ei jaksa ryhtyä paketoimaan ja silloin pika-apuna toimivat lahjapussukat. Näin jouluna on kiva lisätä hieman erikoisuutta ja vuodenaikaa näkymään pusseihin. Saahan näitä toki kaupastakin ostettua, mutta osa ilosta tässä tapauksessa on itsetekemisen riemu. Lahjakassin voi joko tehdä itse tai sitten voi käyttää valmiita, kuten minä olen tässä erimerkissä tehnyt. Minulla oli kaapissa Sagan valmiita eväspusseja, joista muotoutui oikein ihastuttavia lahjapusseja. Myös värilliset käyvät hyvin.

Tein lahjapussukoihin tulostettavia tekstejä valmiiksi ja näin sain todella pienellä vaivalla pieniä ilahduttavia yllätyksiä paketoitua. Laitan tekstit tänne jakoon ja suosittelen kokeileman tätä, joko näillä kuvilla tai sitten muilla haluamillaan koristeilla.

Rocky Roadin ohjetta voi tarvita aina

Näin tein:

1.Latasin alta löytyvät kuvat koneelleni ja avasin ne Windowsin valokuvien katselussa (eli siinä joka sinullakin todennäköisesti aukeaa kun tuplaklikkaat jotain kuvaa).
2. Tulostin kuvan ensin aivan normaalisti A4-paperille, jotta sain käsityksen siitä mihin kohti teksti tulee.
3. Teippasin eväspussin tulostamani paperin päälle kahdella pienellä teipinpalasella (yksi ylös ja yksi alas). Esim. maalarinteippi irtoaa valmiista pussista kohtalaisen helposti jättämättä jälkeä. Kannattaa kokeilla eri teippejä.
4.Laitoin paperin+pussukan takaisin tulostimeen ja tulostin. Valmis!

Vinkki: Minun tulostimeni suostui ottamaan paperipussin sisäänsä vain alapuoli edellä. Jostain syystä pussin yläreuna ei kelvannut. Tämän vuoksi jouduin kääntämään kuvan toiseen suuntaan Windowsin valokuvan katselussa. Siinä on alareunassa pienet pyöreät nuolet, joilla kuvan saa käännettyä haluamaansa suuntaan.

Lahjatekstit saat ladattua täältä:
Rocky Road
Suklaarikasta joulua!
Varpunen

Joululahjatoive :)

Täällä on jo hyvin kuvauksellinen talvi. Maa on valkoinen ja puiden oksat ovat notkollaan lumen painosta. Niille teistä, joilla joulumieli ei ole vielä oikein syttynyt, on tässä muutama tänään ottamani inspiraatio-kuva.

Marraskuu Pohjois-Karjalassa

Puutarha-haaste

Hui kamalaa! Joku kuvittelee, että minä tiedän hölkäsen pölähdystäkään puutarha-asioista. Between Rikkaruohoelämää -blogista viskasi minua kymmenen kysymyksen haasteella ja ne kaikki liittyvät joten puutarhaan. Iiks! Minun idealogianihan on ollut viskoa siemeniä maahan, ruikkia sinne vettä aina muistaessani ja sitten ihmetellä JOS sieltä jotain nousee. En siis voi väittää että touhussani olisi minkäänlaista suunnitelmallisuutta tai pitempikestoista ajatusta, kaikki on tuurista kiinni. Mutta kokeillaan ja katsotaan mitä tästä tulee. Väliin laitan muutamia lempikuviani viime kesältä sekä summittaisen kuvauksen meidän pihasta.

Tässä saamani kysymykset:

1.  Suosikkikasvisi omassa puutarhassasi?

Liljat. Kaikki violetit kukat. Kaikki mikä kasvaa!! Jokainen nuppu, joka penkistä ilmestyy, aiheuttaa ihmetystä ja ihastelua. Jos ikinä saan pionin kukkimaan niin se voi nousta aika korkealle tällä listalla, mutta vastahan minä ne istutin. Pihamaalla on myös isoja satavuotiaita mäntyjä ja koivuja, jotka tuovat ihanaa tunnelmaa.

Tulppaaneja <3

2.  Kasvi, josta haluat päästä eroon?

Pihlajia riittää. Niitä puskee kaikista mahdollisista ra'oista ja ihan sama miten niitä niittää tai miten syvältä ne repii juurineen, aina kasvaa lisää. Lisäksi metsämansikat (vaikka muuten ihania ovatkin) yrittävät valloittaa sekä pellon että kukkapenkit.

 

3.  Miten käyttäisit 1000 euroa puutarhaasi?

Rakentaisin unelmieni kasvihuoneen tuohon pellon viereen. Ja istuttaisin lisää liljoja.

Liljoja löytyy paljon, ne on helppoja kasvatettavia

Pieni kuvaus pihamaastamme, voi olla ettei mittasuhteet ihan pidä paikkaansa...

 

4.  Koetko koskaan turhautumista puutarhasi suhteen?

Kysy vaan kuinka usein. Olen persoonaltani sellainen halki-poikki-pinoon-VALMIS -tyyppi,  ja se sopii huonosti puutarhan hoitoon. Ehkä puutarha on opettanut minulle hieman kärsivällisyyttä. Olen myös hieman turhautunut tähän syksyyn, täällä oli niin pitkään märkää, että pelkään kukkasipulien homehtuneen penkkeihin. Sen näkee sitten ensi kesänä.

 

5.  Miten rentoudut puutarhassasi?

Valokuvaus on yksi tavoista. Se kun näkee jonkin siemenestä asti kasvatetun puhkeavan kukkaan. Pellosta saatu sato ilahduttaa myös suuresti.

Kevään ensimmäisiä merkkejä

6.  Suunnitteletko puutarhaasi järjestelmällisesti vai toimitko hetken päähänpistosta?

Varmaan vähän molempia sekaisin. Silloin kun muutimme tähän, minulla oli hieno paperinen suunnitelma, että mitä puskaa tulee mihinkin. Suunnitelma kuitenkin katosi matkan varrella. Jos olisin järjestelmällisempi, yrittäisin toteuttaa n.  60-luvulta jääneen puutarha-suunnitelman, joka löytyi talosta. Pihamaa on kuitenkin muuttunut kovin paljon siitä ja puut kasvaneet varjostamaan paikkoja, jotka ovat olleet silloin auringossa.

7.  Mikä oli viime kesän paras puutarhatekosi?

Se etten yrittänyt liikaa. Annoin jo penkeissä olevien kasvien kukoistaa ja paikkasin vasta syksyllä muutamia tyhjiksi jääneitä koloja. 

Isot pensaat tuovat suojaa

 

8.  Ajatteletko puutarhaasi talviaikaan?

Tammi-helmikuussa kun siemenkuvastot ilmestyvät, alkaa myös puutarhan ajattelu. Myöhemmin keväällä useimmat tasot täyttyvät sitten taimista. Jos jaksaisin, ajattelisin myös tulee kasvihuonetta, johon saimme lasit viime kesänä. Siitä tulee enemmänkin kasataan siitä mitä on -tyyppinen ratkaisu kuin 1000 euron haaste. 

9.  Onko puutarhasi iso vai pieni ja oletko tyytyväinen sen kokoon?

Lääniä tässä valtakunnassa riittää, se ei suinkaan ole ongelmana. Jos tila loppuu kesken, pihalla on pieniä metsittyneitä alueita, jotka voi raivata. Vielä siihen ei ole ollut tarvetta ja minusta pienet metsiköt lisäävät kotoisuuden ja yksityisyyden tunnetta. Pellosta haluaisin tehdä isomman.

 

10. Mitä on suunnitelmissasi ensi kesälle?

Ainakin se jo mainitsemani kasvihuone. Täytyy toki tunnustaa, että suunnitelmissani on se että Mies sen toteuttaa jotenkin. Minä voin keskittyä kitkemään noita himskatin pihlajoita, jotka valtaavat koko pihamaan.

Liljoja löytyy lähinnä valkoisen, punaisen ja pinkin sävyissä

Tässäpä näitä oli, päällimmäisiä ajatuksia nyt kun piha ja puutarha ovat vaipuneet valkoisen peitteen alle. Täällä on ihan tosissaan talvi ja tänäänkin on tullut monta senttiä lunta. Lumi ja hitaasti alas satavat hattarat ovat tuoneet myös joulun askeleen lähemmäksi ja se taas innoitti tällaiseen touhuun. Hauskaa oli. :)

Kenetkö minä haastan? En muista ainakaan seuraavissa blogeissa olleen tällaista puutarha-aiheista kyselyä, korjatkaa jos olen väärässä:

Otetaan puoli kiloa voita
Vihainen itälappilainen
Kaikkea Hyvää
Pöpelikössä

Ja kysymykset:
1. Kerro lyhyesti puutarhastasi, esim. onko se iso vai pieni ja millä vyöhykkeellä se sijaitsee?
2. Mikä on lempikasvisi? Mitä vihaat?
3. Oletko tehnyt jo puutarhasuunnitelmia ensi kevääksi?
4. Jos voisit jättää tekemättä jonkin viime kesänä tekemäsi puutarhaan liittyvän asian, mikä se olisi?
5. Mikä on haastavin kasvattamasi kasvi?
6. Keitä puutarhassasi käy?
7. Jos saisit pihallesi palkatun puutarhurin päiväksi, mitä laittaisit hänet tekemään? (Mikä tahansa vuodenaika)
8. Jatkuuko puutarhasi sisälle, onko sinulle sisäkasveja?
9. Mitä puutahaan liittyvää opit viime kesänä?
10. Viime kesän paras valokuva puutarhastasi?

Nuotiopaikka

Mansikka-aika

Kävin tuossa ohikulkiessani näppäilemässä pihalta muutaman kuvan. Metsämansikka-aika on alkamaisillaan, eräät kohdat pihasta helottavat jo punaisena. Mitä ihmettä minä näille kaikille teen? Yritin vangita näkyä kuviin, mutta mansikat osaavat hyvin piiloutua kummallisiin kulmiin lehtiensä alle. Muutama muukin kasvi on alkanut kukkimaan huolimatta kylmästä säästä. Osa näyttää hyvin kärsivältä. Pitäisiköhän alkaa neulomaan villasukkia niille?

Metsämansikka

Neilikka <3

Kesän ensimmäiset, näitä poimitaan seuraavan kuukauden ajan.

En osannut varautua ämpärillä joten söin kulkiessani. :)

Pihan penkit

Näitä kuvia räpsin jo viime viikonloppuna, mutta nyt vasta sain tänne asti. Mies rakensi meille viime kesänä kaadetuista männyistä penkit. Nyt kelpaa köllötellä nuotiopaikalla. Ja on parruilla paksuutta sen verran, että kestää istua. Tarkoitus olisi vielä tehdä samaa sarjaa oleva pöytä, kunhan työkiireet hellittää. Se jäi epäselväksi että aikooko Mies vielä kiinnittää istuinosat jalkoihin jonkinlaisella vaarnalla (onko se oikea sana?). Kyllä se nuotiopaikka siitä hiljalleen muotoutuu oman näköiseksi. Piha on ainakin huomattavasti siistimmän näköinen kun ei ole viiden eri sarjan pöytiä ja tuoleja ympäriinsä. Tykkään kovasti!

100-vuotiaat männyt on puolitettu ja alla olevat jalkaosat on muotoiltu sopiviksi.

Kestää tuhdimmankin emännän. :)

Taustalla voi erottaa riippumaton.