1v. synttärit: tarjoilut

Tässäpä lisää kuvia Minin ekoilta synttäreiltä. Kakku kuvailinkin jo aiemmin. Vieraita meillä oli lauantain juhlissa 22. Kaksitoista aikuista ja kymmenen lasta. Yritin selviytyä tarjoiluista melko helpolla joten käytin kyllä jonkin verran pakasteita ja puolivalmiita tuotteita. Ja hyvin tuntuivat maistuvan silti :) Mytyn kanssa ahkeroimme murotaikina-perhosia jo muutama päivä ennen juhlia. Nekin tehtiin valmiista pakastetaikinasta, paistettiin ja koristeltiin vain itse. Niiden leipomiseen käytettiin samaa muottia kuin kakun koriste-perhosissa.

Äitini leipoi juhliin vaaleanpunaisia perhosen muotoisia pikkuleipiä, jotka me taas Mytyn kanssa koristelimme. 

Lasten suosikkeja olivat näissäkin juhlissa pienet kermavaahdolla ja nonparelleilla koristellut muffinsit. Ne olivat tällä(kin) kertaa kaupan valmis muffinseja. Niidenkin päälle lisäsin vielä teeman mukaisen sokerimassa perhosen. Makeita herkkuja tarjolla oli näiden ja mansikkajuustokakun lisäksi vaahtokarkit ja riisisuklaapalat.

Suolaisista tarjolla oli savulohi-coctailpalat ja tomaatti-mozzarellapiirakka sekä suolakeksejä ja hedelmiä. Juustojakin olin ostanut, mutten sitten laittanutkaan esille kun tuntui että kaikkea on jo niin paljon. Ja ihan hyvin tällä kertaa ruoat olikin laskettu. Kaikkea riitti, muttei jäänyt liikaa juhlien jälkeen mässäiltäväksi.

Kesäkurpitsavuoka

Meillä syödään tänään taas yhtä mun lemppariruoista, kesäkurpitsa-jauhelihavuokaa. Se on tosi helppo valmistaa ja sisältää vähän hiilareita, joita yritän taas vähän vähentää. Jos pääsisin viimein eroon parista vikasta tiukassa istuvasta raskauskilosta. Mitään ihan kevyttä herkkua tämä vuoka ei kylläkään ole. Mulla on varsinkin tapana lisätä vuokaan juustoa ihan surutta. Mikä tahansa juusto käy: mozzarella, emmental, feta... Tai siihen voi heittää pariakin juustolaatua jos vaikka jääkaappiin en jäänyt jotain jämiä. Kasviksiakin laitan vaihtelevasti: tomaattia, paprikaa, vihreitä ja mustia oliiveja. Mitä nyt jääkaapista löytyy.

 

 

KESÄKURPITSAVUOKA

 

400g jauhelihaa
iso kesäkurpitsa
1 tlk tölkkitomaatteja/tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia

mustia oliiveja

kirsikkatomaatteja
valkosipulia
1 sipuli
oliiviöljyä
200g emmentaljuustoraastetta
timjamia
pippurisekoitusta
suolaa

 

Ruskista öljytilkassa jauheliha, lisää silputtu sipuli ja valkosipuli sekä tölkkitomaatit, mausta. Öljyä uunivuoka. Viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi. Lado vuokaan ensin kesäkurpitsaviipaleita sekä oliiveja ja tomaatteja, väliin jauhelihatomaattiseos sekä juustoa ja päälle lisää kesäkurpitsaa sekä hieman oliiviöljyä. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia, lisää juustoraaste ja vielä toiset puolisen tuntia uunissa. Tarjoa salaatin kera

Sienisaalis

Käytiin eilen taas sienimetsässä. Ja saatiin oikein kunnon saalis, kolme kiloa sieniä. Puolitoista kiloa tatteja, vajaa kilo lampaankääpiä ja loput sekasieniä. Kotiin tullessa alkoikin sitten aika urakka niiden putsaamisessa ja käsittelyssä.

Tateista tein ihan perus-sienikastikkeen lihapullien ja keitettyjen perunoiden lisäksi. Oli ihan älyttömän hyvää kun sienet oli noin tuoreita. Metsästä pannuun ja massuun :)

Iltapalaksi tein sienipiirakkaa valmistaikinasta joka sattui pakastimesta löytymään. Lampaankäävät paistoin sipulin ja porkkanoiden kanssa pannulla, lisäsin sekaan pippurituorejuustoa sekä kermaa ja pari kananmunaa. Täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle, pinnalle juustoa ja vartiksi uuniin. Ei tarvitse varmaan kertoa, että hyvää tämäkin. Lisäksi vihersalaattia ja lasi punaviiniä.

Lampaankääpiä oli niin paljon, että puolet jäi vielä jääkaappiin odottamaan. Ajattelin että niistä voisi tehdä vaikka sienipasteijoita? Sekasienet säilöin merisuolan kanssa lasipurkkiin. Parin päivän päästä meillä herkutellaan siis vielä sienisalaatillakin.

Popsi popsi porkkanaa

Meidän mini-mies on saanut muutamana päivänä maistaa porkkanaa. Ja voi pojat kun se näyttääkin maistuvan. Suu auki odottaa lusikallista kuin pieni linnunpoikanen. Hän mässyttää ja tunnustelee miltä ruoka suussa tuntuu ja maistuu. Enemmänkin varmasti uppoaisi, mutta näin alkuun hän saa vain muutamia teelusikallisia.

Vitsit että tuo porkkana muuten värjää. En tiedä millä noi oranssit tahrat saisi vaatteista pois? Onko vinkkejä? Käytän kyllä ruokalappua ja vuoraan muutenkin sitterin sideharsoilla mutta aina puolet ruoasta päätyy käsiin ja vaatteisiin. ( tietty lusikkaa ei ehkä kannattaisi antaa pojan omaan käteen...)

On muutes myös jonkin verran sotkuista puuhaa tuo porkkanan keittäminen-soseuttaminen-jääpalamuotteihin tunkeminen.  Kaipaa maminkin vaatteet niitä tahranpoistovinkkejä.

Poitsun porkkanasoseesta innostuen keittelin meille aikuisillekin ruoaksi porkkanasosekeittoa. Ylipäätään tykkään tosi paljon kaikista sosekeitoista, mutta varsinkin porkkanasta tulee namia. Tällä kertaa mukaan pataan lensi myös sipulia, paprikaa ja maustettu tuorejuusto. Ai että onkin hyvää...

Aurinkoista päivää kaikille!

Mami mittoihin

Näistä herkullisen terveellisistä aineksista aion kohta keitellä ison kattilallisen kaalikeittoa. Raskausaikana tuli tosiaan kerättyä kiloja luvattoman paljon. Kymmenen kiloa on niistä edelleen jäljellä ( huokaus). Kesään mennessä olisi tarkoitus niitä pudottaa pikku hiljaa, suunnilleen puoli kiloa viikossa. Sellaista terveellistä mutta tiukkaa tahtia.Olen jo parin viime viikon aikana alkanut keventämään ruokavaliotani, jättänyt herkut pois (melkein) ja nyt ajattelin ottaa muutaman päivän tiukemman puristuksen operaatiossani "mami mittoihin" :).. Joulun, uuden vuoden, nimijuhlien ja muiden herkutteluhetkien jälkeen olo on ollut tosi turvonnut ja kankea. Kaalikeittoa kun ruoaksi pari päivää hörpin niin eiköhän ala nesteet poistua.

Seuraavaksi aion lisätä viikko-ohjelmaani liikuntaa. Vaunulenkkejä tulee nytkin tehtyä päivittäin, yleensä tunnin verran. Huonosti auratuilla kävelyteillä sekin on toki hyvää kuntoilua, mutta jotain lihaskuntoa parantavaakin haluaisin taas harrastaa. Ennen talo- ja vauvaprojektia tuli käytyä salilla kolmisen kertaa viikossa, nyt en tosiaan viimeiseen puoleentoista vuoteen kuin ehkä kerran. Olen keskittynyt hyötyliikuntaan; lumitöihin, raksaamiseen ja vauva sylissä jumppaamiseen. Ajattelin ensi alkuun käydä kerran viikossa salilla tai jumpassa, myöhemmin keväällä kaksi kertaa. Tai tietysti oman jaksamisen mukaan. Nyt olen monena iltana ollut niin väsynyt miehen tullessa kotiin, ettei tulisi mieleenkään lähteä rehkimään. Jos Myttysen vatsavaivat alkavat jo pikkuhiljaa helpottamaan ja yöunet lisääntymään, voisi liikuntaankin taas löytyä virtaa. Ja itse asiassa juuri liikuntahan sitä virtaa yleensä lisää, kun vaan saa aloitettua...

Tälläisiä suunnitelmia täällä laadin kiloja vastaan... Eiköhän näillä eväillä ala kiloja tippumaan ja vaatteet taas mahtumaan päälle!

Huomenna poitsun 3 kk-neuvola, saas nähdä miten hänen mittansa ovat muuttuneet.