Ihmettelin, kun mitään ei kuulunut. Kun yhteydenotto viimein tuli, sain kuulla, etteivät Kotimaan toimittajat oikein pitäneet kirjastani. Suurin ongelma oli genre. Kotimaan tehtävä joidenkin toimittajien mielestä ei ole esitellä palstoillaan naisten viihdekirjallisuutta.
Mutta juttu kuitenkin tehtiin, koska yksi (mies)toimittaja oli sen verran avarakatseinen, että kykeni venymään tällaisenkin genren lukemiseen, ja hänestä kirja oli sen verran hyvä, että siitä kannatti kirjoittaa.
Sain jutun etukäteen luettavaksi, ja alkuperäisessä tekstissä viihdekirjailijuuteni oli nostettu otsikoksi. Pyysin, että otsikko vaihdettaisiin, minusta kun tuntui, ettei kirjani mahdollisia lukijoita kiinnosta onko se viihdettä vai mitä paskaa se on, vaan heitä kiinnostaa sen aihe, jos kiinnostaa. Otsikko vaihdettiin Papin vaimon heräämiseksi, mikä onkin ihan hyvä otsikko. Itse juttu alkaa sen hämmästelemisellä, että viihdekirjakin voi tosiaan kertoa ihan olennaisista asioista. Ihan hienoa tietenkin, että saan jutussa jonkinlaisen synninpäästön. Genreni on kyseenalainen, mutta kirjani siis hyvä.
Tekstit
