Ei tullut Lisbethiä tästä ukosta...
Optimistina päätin tehdä ensin Lisbethin, vaan kuinkas kävikään. Sain kropanaihion väsättyä ja sitten alkoi nassun tekeminen. Viidenkymmenen yrityksen ja kolmen tunnin väkerryksen jälkeen syntyi jotakin, mutta ei suinkaan Lisbethiä vaan tuommoinen ukkeli, kaalikorvat ja naama rypyillä.
Vaan eihän me kukaan täydellisiä olla, päätin siis ottaa ukkelin muun porukan jatkoksi. Kalastajahan hänestä tulee, se on selvä. Koditon sellainen.
Prosessi oli hauska ja opettavainen. Olen tyytyväinen siihen, että onnistuin sekoittamaan mielestäni mukavan ihonvärin. Ja neljännenkymmenennen yrityksen jälkeen massakin alkoi tuntua vähän tutummalta näpeissä, kun en mikään massailija ole. Ennen kaikkea onnittelen itseäni suunnattomasta kärsivällisyydestä ja toisaalta siitä, että osasin lopettaa hommat sopivalla hetkellä. Huomenna ukkeli saanee kädet ja jalat.
Sain kärsivällistä apua muilta harrastajilta ja alan kirjoista, ilman niitä hommasta ei olisi tullut mitään! Kiitos!