Nari-nari

Helteen aikaansaama narina alkaa tästä. Tähän asti olen kiltisti hokenut mantran lailla valittajille "ei pidä valittaa, että on kuuma, ei tätä kauan kestä" tai "ensin talvella valitetaan pakkasista, ja nyt sitten valitetaan helteestä, soo soo" tai "nää nyt vaan on nää Suomen neljä vuoden aikaa tällaisia, eikö oo kiva että on vähän vaihtelua". Nyt vaan meni hermo tähän kuumuuteen. Aamulla kun tulin kotiin, oli asunnossa 30 astetta lämmintä, vaikka auringonpaiste ei vielä osunut edes kunnolla taloon. Pari tuntia myöhemmin n klo 9 aikaan täällä oli mukavat 34 astetta, vaikka verhot on kiinni.
Yleensä pidän itseäni onnekkaana kotini suhteen: tämä on valoisa ja avara ja korkealla. Nyt olen eri mieltä, aurinko paistaa noin yhteen asti suoraan keittiöön ja olkkariin, sitten muutaman tunnin kattoon (asun ylimmässä kerroksessa) ja sen jälkeen aurinko porottaa suoraan makkariin koko hitsin illan aina auringon laskuun asti. Asun tosiaan ylimmässä kerroksessa talossa joka on naapurimökkejä isompi vielä niin, ettei naapuritkaan tuo suojaa ja pihakoivujen latvat tuovat varjoja 2. kerrosta alempana asuville.

Eli täällä vähän niinkuin kärsitään kuumuudesta. Eilen ja torstaina kävin runnomassa salilla, mutta sielläkään ei oikein irronnut kun tällä "lainasalilla" jolla käyn kun oma on kesähuollossa ei vissiin ole huomioitu laajennuksessa ilmastointia. Salin pinta-ala tuplaantui tuossa muutama vuosi sitten ja henkilökuntakin tuntui epäilevän ettei sitä ole otettu huomioon ilmanvaihdossa. Eli kuuma on sielläkin. Silmät hikoilee niin ettei eteensä nää. Yleensä nautin siitä, sillä silloin se tarkoittaa että olen rääkännyt itseni sietokyvyn rajalle. Nyt se on tarkoittanut vain vaatteiden vaihdon aikaansaamaa ponnistelua, eli hikoilua. Höh.
Olen lipitellyt vettä, kivennäisvettä, mehua, limpparia sokerilla ja ilman siinä määrin että töissä toinen nimeni on "palokunnan hevonen". Yritän ajatella positiivisesti, että huuhtoutuupa viimeisetkin juhannuksen turvotukset pois, ja että tämähän käy köyhän miehen detox-kuurista kun naamakin kukkii kuin viimeistä päivää.

Ainoa asia mihin helle ei tunnu vaikuttavan on ruokahalu. Ehkä hiukan kateellisenakin katson sivusta kun kanssahikoilijani toteavat etteivät voi syödä kun on niin kuuma tai ettei ruoka vaan maistu. Ei ole meikäläisellä sitä ongelmaa. Esim eilen vetelin Hesessä hyvällä omatunnolla hampurilaista ja illalla vielä mätin menemään Keittiömestarin tekemää iltapalaa. Mutta pitää syödä että jaksaa :)
Josta tulikin mieleen, että pitäsi lähteä käymään ruokakaupassa. Taidan ottaa torkut pakastealtaalla. Helpotti kummasti kun sai narista. Kiitos.