Karin Ehrnroothin Vinoon varttunut tyttö kertoo elämän pettymyksestä,joka siirtyy seuraavalle sukupolvelle, näkymättömyydestä perheessä ja etenkin vanhemmille, kivusta, vihasta, liian suuresta vastuusta ja toisaalta äidin oikeudesta vetäytyä vastuusta kokonaan,kun se ei miellytä. Tuttuja teemoja sekä kirjallisuudesta että valitettavasti lastensuojelusta. Kirjasta voisi tulla ahdistunut ja vaikea olo,mutta kirjailijan rauhallisen toteava tyyli tuo happea kertomukseen. Silti on on todettava; hirveä tarina.
Jollain tavoin nuo alussa luettelemani määreet ovat varmasti monelle tuttuja. Kirjan kuvaamassa intensiteetissä ja laajuudessa toivottavasti harvalle.
Nautin kovasti Karin Ehrnroothin tavasta käyttää kieltä ja toivonkin hänen jatkavan myös kaunokirjallisella puolella.![]()
