Täkkejä

Kangasvarastosta löytyi ihania kuoseja, jotka suorastaan huusivat päästä täkkeihin.
Niinpä ompelin tytöille sellaiset. Näitä teen kyllä jossain vaiheessa lisääkin.

Anna ja Helena käpertyivät peiton alle lukemaan iltasatua.

Peppikin sai oman täkin ja näyttää tyytyväiseltä 😊

 

Huvikumpuilua

Peppi tahtoi uuden kesämekon ja niinpä sellainen oli ommeltava.
Neiti kipaisi samantien ulos kukkakedolle.

Minä ryhdyin tapetoimaan ja maalaamaan Huvikummun yläkertaa. Tapettien valinta tuntuu aina olevan yhtä mahdoton asia, kun ei meinaa millään osata päättää... Maalausjutut ovatkin helpompia, tämän seinän kanssa annoin vain mennä...

Kevätfiilistä

Pientä ministelyä myös pääsiäisenä. Ompelin Violetille uuden mekon. Materiaalia en tunnista, mutta olipa kiva kangas tehdä, kun ei purkautunut ollenkaan. Tosin aika liukasta käsitellä.

Näpertelin myös tulppaaneja. Ohje on kirjasta Nukketalosta Nukkekodiksi. Materiaalina on suodatinpussi. Kukat väritin polychromos -värikynillä ja lehdet Distress Ink -musteilla.

Vasta kuvatessa huomasin, miten mekko ja tulppanit ovatkin sävy sävyyn 😊

Aurinkoisia kevätpäiviä! 💜💛

Tommi ja Annika

Uusia nukkeja on valmistunut. Tein Pepille kaverit Tommin ja Annikan.
Nukeille tein myös vaatteet ja kaikille tennarit. Annikalle virkkasin laukun.
Peppikin sai hihattimen.

Sisarukset tulivat katsomaan, kuka on muuttanut Huvikumpuun.

Herra Tossavainen tuli tekemään tuttavuutta 😄

Hupsista! 😯 "Herra Tossavainen, heti paikalla alas sieltä, eipäs pelotella vieraita heti tiehensä!!!" Peppi huudahti.

Peppi kipaisi innoissaan uusia ystäviä vastaan 💓

"Tervetuloa Huvikumpuun!"

Pepin riemulla ei ole rajaa! "Ihanaa, leikkikavereita!"

Viimein rauhoituttiin juttelemaan ja tutustumaan.

Selvästi siellä jo kerrotaan jotain salaisuuksia.

 

Herra Tossavainen taitaakin olla varsinainen linssilude! 😁

Violet

Uusin nukkeni on Taru Astikaisen valmistama posliininukke.
Annoin hänelle nimen Natalia Violet, mutta Violet on kutsumanimi.

Violetille täytyi tehdä vaatteet.
Uusien lankojen mukana tuli jonkinlainen neuloosi, ja nyt harjoittelen ahkerasti minineulontaa.
Ohjetta ei ollut, ryhdyin vain neulomaan tyylillä -katsotaan-nyt-mitä-tulee-ehkä-tämä-sopii-jollekin-nukelle 😆

Ensimmäinen puserokokeilu päätyi pipoksi, kun kavennuksia tuli turhan tiheään ja väärissä paikoissa. Seuraavasta kokeilusta sain kuitenkin jonkinlaisen topin valmiiksi. Sormenpäät olivatkin aluksi kovilla terävillä puikoilla ja niin piti siirtyä vähän paksumpiin ja tylpempiin.
Heti perään tein hihattimen ja voi sitä onnistumisen iloa, kun näin valmiina päällä.
Ompelin vielä hameen ja niin asu oli valmis.
Neuleharjoitukset jatkuvat ohuemmilla puikoilla, kun mies sai puikkojen kärkiä hieman tylsistettyä.

Vein Violetin kelkkailemaan aurinkoisena päivänä.

Oho, nyt on aika paksulti lunta, täytyy siirtyä liukkaammalle paikalle.

Aurinko lämmittää jo mukavasti! 😎

Mekkoja

Inspiroiduin mallailemaan tilkkuja ja ompelin Punaisen talon naisille uudet mekot. Naisväki sai myös uudet kampaukset ja rouvalle tein korut.

Valmiita kaavoja täytyi hieman muunnella nukeille sopiviksi. Ensiksi ompelin Annalle aluspöksyt.

Sovittelua. Hyvin näyttää istuvan.

Hihat tuntuivat hieman kömpelöiltä, joten päätin virkata ompelulangasta hihansuut ja kaula-aukon. Äidilläni oli tapana sanoa, että työ tekijäänsä neuvoo, ja tämä pitää hyvin paikkansa nukkisaskartelussa.

Lopulta mekko oli valmis ja Anna pääsi lastenhuoneeseen leikkimään.

Olettekos te olleet kiltisti silläaikaa, kun olin poissa?

Rouva sai myös uuden alusasun. 

Jospa hetkeksi lepuuttaisi jalkoja vaatesovituksen jälkeen ja lukisi uutta lehteä.

Anna - syömään, ruoka on valmista!