Sain viikonloppuna isältäni vanhoja astioita. Oikeasti arvokkaita nämä ei ole, mutta tunnearvoa senkin edestä, muistan nämä lapsuudestani. Kupposet pääsi Greengatejen kaveriksi. Vadeille keksin jotain muuta käyttöä.
Astiahulluus iski muhun viime syksynä. En ole koskaan ollut kerääjätyyppiä, ja nyt olen huomannut kaappini täyttyvän jos jonkinlaisesta lasiesineestä!!! Hullaannuin Kastehelmi ja Grapponia-sarjoihin, aloin nyt siis keräämään niitä vifreenä sekä kirkkaana. Harmillisesti muutkin nuita keräilevät, ainakin Grapponia hinnat ovat useimmiten aika tyyriitä.
Ihastuin myös Tamara Aladinin Riihimäen lasille tekemiin lasistoihin, hankin ihanaa Taalaria, Rengasta ja Carmen-kääntökynttilänjalkoja useammassa värissä. Löydetty kirppareilta ja huuto.netistä.
Nyt kun joku ostaisi mulle isomman asunnon niin voisin ostella surutta lisää kaikkia lasi-ihanuuksia.
Kamalan väsynyt olo, meidän pieni mies on kitissyt pari päivää, ja ei suostu olemaan ilman seuraa sitterissään juuri yhtään. Tekeeköhän lie hampaita? Nyt eikun pikkumies unille, ja taas maalausurakan pariin.
