Bohemian Rhapsody
(2018)
Ohjaus: Bryan
Singer, Dexter Fletcher
Käsikirjoitus: Anthony
McCarten
Pääosissa: Rami Malek, Lucy Boynton, Gwilym Lee, Ben Hardy, Joseph Mazzello, Allen Leech, Aaron McCusker
Pääosissa: Rami Malek, Lucy Boynton, Gwilym Lee, Ben Hardy, Joseph Mazzello, Allen Leech, Aaron McCusker
Epätasainen elämäkertaelokuva Freddie Mercuryn
elämästä ja Queen-yhtyeen vaiheista
Olen armoton Queen -fani, joka on ala-asteella
opiskellut englantia muun muassa Miraclen
ja Innuendon levynkansista. Jos
minulla olisi aikakone, niin matkustaisin jonnekin 70-luvulle kuuntelemaan Queen II -levyn keikkaa.
Queenin ja Freddie Mercuryn vaiheista kertovalla
elokuvalla Bohemian Rhapsodylla oli pitkä ja vaikea tie elokuvateattereihin.
Näyttelijöitä vaihtui ennen kuvauksien alkamista ja varsinainen ohjaaja Bryan Singer jätti työnsä kesken
erinäisten syytöksien takia. Hänen työnsä vei loppuun Dexter Fletcher. Elokuvaan vaikuttivat vahvasti myös Queenin jäsenet
Brian May ja Roger Taylor. He ovat itse olleet läsnä tapahtumissa ja heillä on
paljon sisäpiirin tietoa, toisaalta he saattoivat myös vaikuttaa siihen mikä
jätetään kertomatta.
Minua ei haittaa, että elokuvassa
on otettu paljon vapauksia esimerkiksi kappaleiden julkaisuajankohdan tai
muiden yksityiskohtien suhteen. Elokuvan ei ole tarkoituskaan käsitellä Queenin
tai Mercuryn kaikkia vaiheita. Teoksesta on haluttu rakentaa hyvän mielen
elokuva eikä dokumentti. Tietyt vaiheet kuitenkin ohitetaan joko kokonaan tai
erittäin pintapuolisesti. Samalla hyvin olennaisia mutkia on vedetty dramaattisuuden
vuoksi suoriksi.
Elokuvassa annettiin
ymmärtää, että Freddien sooloura aiheutti bändin välirikon ja että bändillä oli
takanaan vuosien tauko yhdessä soittamisesta ennen Live Aid -konserttia. Todellisuudessa
May ja Taylor julkaisivat soololevynsä ennen Freddietä. Queenin edellinen
kiertue oli loppunut kahdeksan viikkoa aikaisemmin. Konsertissa soitetut kappaleet
olivat Bob Geldofin toiveesta
Queenin tuttuja hittejä, jotka bändi olisi osannut soittaa vaikka silmät
kiinni.
En pitänyt siitä, miten
Freddien HIV-tartunnasta lypsettiin yleisöltä tunteita. Ehkä tilanne oli
oikeastikin tuon kaltainen, mutta ei tapahtunut tuolloin. Silti katsoja
liikuttuu, mutta oikeastaan väärässä kohdassa. Myös Live Aid -konsertista oli
tehty Live-AIDS -konsertti. Sitä Freddie tuskin olisi halunnut! Hän kertoi
sairaudestaan bänditovereilleen vasta paljon myöhemmin eikä edes tiennyt sairaudestaan
Live Aidin aikaan.
Tieto HIV-tartunnasta luo
pitkän varjonsa koko hyväntekeväisyyskonsertin ylle ja antaa siinä soitetuille
kappaleille sellaisia hyvästijättämisen sävyjä, joita niissä ei ole. Live Aidin
jälkeen Queen kävi vielä kiertueella ja teki kaksi levyä. Elokuva päättyy
konsertin päättymiseen ja lopputeksteissä kerrotaan Freddien kuolemasta. Olisi
ehkä kannattanut jatkaa elokuvaa viimeisen levyn tekemiseen asti.
Koskettavinta elokuvassa oli
Freddien korskean ulkokuoren alla piilevä yksinäisyys ja nuoren Freddien
sisäinen epävarmuus, jota Rami Malek
tulkitsi onnistuneesti. Malek voitti elokuvasta parhaan miespääosan Oscarin ja
on voittonsa ansainnut. Myös muut bändin jäseniä esittävät näyttelijät tekevät
kelpo roolisuoritukset, samoin kuin Freddien nuoruusvuosien morsianta esittävä Lucy Boynton sekä Freddien loppuvuosien
kumppania Jim Huttonia esittävä Aaron
McCusker.
Elokuvan musiikki voitti
kaksi Oscaria ja leikkaus yhden. Erityisesti musiikkipalkinnot ovat ansaittuja.
Sitä paitsi mitä muuta musiikki voi olla kuin hyvää, jos se on Queeniä?
