1 viikko sitten
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
Oli, oli se lintu. Oli se elävä lintu ja lauloi.
Vaikka puiston puut
kouristelivat kaamospakkasessa
henkitoreissaan.
Ja maailma sakeana pimeydestä
kuin hiilikellarin kohtu.
Mutta pimeän kuoleman keskellä helähti.
Se oli lintu.
Se oli elävä.
Ja lauloi.
- Maaria Leinonen -
Lepää rauhassa pikkumies, joka loit tammikuun päivämme uudeksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
25 kommenttia:
Sydän.
Miten sen sanoisi. Hänellä se paras osa, vaikka kaipaus on läsnä.
Helena .Sitä päivää kantaa aina mukanaan ja hän kulkee rinnalla,25v sitten pieni poika lähti meiltä samaan aikaan kesken matkaa luoksemme.Hän on sydämessäni.Mieheni katseessa.
Voimaa sinulle ja rakkaimmillesi.
Ajattelen sinua .
maria
Satu: niin tahdon minäkin ajatella. Hänen osansa on hyvä.
Maria: Lähtijä oli pieni, oma kummipoikamme. Tuore vasta, muutaman päivän ikäinen. Lähisukuun. Se, että itse odottaa kesäksi uutta jäsentä perheeseemme, tekee surusta ehkä vielä syvemmän. Maria, suru kulkee aina mukana teillä, yhdistää perheitä ja sukuja, maailmojakin.
Kummilapsi on sydämen omalapsi.Voimaa olla lähellä hänen vnhempiaan
♥
halaus sinulle.
Voimaa suruun.
Herkkä mieli, itku tuli. Voimia teille kaikille lähellä oleville, voimia vanhempiensa tukemiseen. Voimia kummipoika-ikävään <3
Vauvalla on nyt hyvä olla.
Oh my dear Helena, I don't understand very well, but I think it's a bad new!
Can you send me a private mail in english ?
Itkettää. Voimia!
Tuli lähelle, kun itsellä on pieni poika.
Helena, voimia ja halauksia teille.
Oi pienoinen. Voimarutistuksia sinne kummeille ja vanhemmille erityisesti!
voimia heille ja teille suureen suruun. ajattelen teitä.
;( En tiedä miten sen kukaan olisi voinut kauniimmin kuvata.
Halaus. <3
Kiitos, olen varma että vanhemmatkin löytävät täältä lohdutuksenne sanat.
Voimia vanhemmille, Voimia kummille!
Kavi muistuttamassa meita kaikkia tarkeimmasta asiasta!
Elämä ja kuolema toisiansa niin koskettavan lähekkäin, nyt lähellä teitä taivas kun enkeli hauras vieraili hetken.
Voimia suruntielle
Päivi
<3
Olet löytänyt kauniin runon kuvaamaan pienen poismenoa. Myötätuntoni kaikille vauvan läheisille.
Se on niin raskasta. Toivon kaikkea hyvää teidän perheen odotukseen ja paljon lohdutusta heille jotka menettivät oman pienenpienen.
Pieni kolibrilapsi...pyrähti valoon...Voimia surussanne.
Niin kauniisti kirjoitit. Osanottoni. Voimia vanhemmille äärettömään suruun. Voimia sinulle ja muille läheisille. Sanat loppuvat.
<3
Nyyh :( He menettivät perjantaina, me lähdimme saamaan perjantaina. Elämä on, miten sen sanoisi, arvaamaton, käsittämätön, ihana, mutta kuitenkin niin pelottava, sisältäen haurautta, pienuutta, mutta kaikki se on kuitenkin niin kaunista vaikkei kestäisi kuin hetken.
Voimia vanhemmille, kummeille ja kaikille joita asia koskettaa! <3
Oletko varma, että asianosaiset pitävät tästä postauksesta? Itse en _todellakaan_ haluaisi kenenkään kirjoittavan kuvan kanssa nettimaailmaan omastani, vaikka kuinka kummeja olisivatkin. Anteeksi, mutta yksi surkeimmista ja ääliöimmistä postauksista, joita olen blogimaailmassa ikinä lukenut.
Tämä kuva pysäyttää aina. Vaikka olen monesti sitä katsellut. Vatsasta kouraisee aina. Ja tulee tarve rutistaa omaa poikaa. Se voi olla vain hetki jonka he ovat meillä lainassa. Pelottavan lyhyt hetki. Osanottoni <3
-Sopu
Lähetä kommentti