Elikkäs ensin vähän ristiäisjuttuja. Tämmöiset kutsukortit lähti meidän Sofian ristiäisiiin. Kutsuja tein 16kpl ja aikamoista liukuhihnatyöskentelyä se olikin, mutta lopputulos miellytti ainakin omaa silmää. Samaan sarjaan piti tehdä myös kakkukoriste, koska en kaupoista mieleistäni löytänyt. Ihan vaan grillitikkuun tuon liimasin ja se sitten tökättiin (vaaleanpunaiseen) prinsessakakkuun. :)
Äitini ompeli kastemekon ja minä halusin tehdä siihen ruusukenauhan itse. Sellainen kun kai kuuluu kastemekkoon. En halunnut pelkkää vaaleanpunaista, kuten tytöillä yleensä on, vaan tein senkin sitten kortteihin sopivaksi.
Ja muihin juttuihin. J oli sitä mieltä, että meille tulee liikaa mainoksia. Mä oon siitä vähän outo, että mä tykkään lukea niitä. MUTTA koska viime aikoina luettava materiaali on pitäny tarkoin harkita, on mainokset jäänyt lukematta. Silti niitä on vaan luukusta kolahdellut, eikä kukaan niitä jaksa koko ajan kantaa keräykseen, joten suostuin "ei mainoksia, kiitos"-lappuun ovessa. Ja pakkohan siitä oli tehdä oman näkönen. ;)
Seuraavaksi pieni pupunen, jonka rakkaudella käsin ompelin. Tytön hymy pupun nähdessään karkoitti sormiin pistelyn tuskan.
Pupun kimaltava töpöhäntä.
J:n mummo täytti tänään (eli sunnuntaina) 85 ja hänelle tämän kortin tein, mutta tuolla se vielä on kaapin päällä. Viedään mennessämme, kunhan sinne asti ehditään. (Vähän toisenlaista kun mun kortit viime aikoina muuten, vai?)
Ja sitten lopuksi. Jo joskus aiemmin oli Loistovinkissä loisto vinkki kuinka säilyttää nauhoja. Silloin jo ajattelin, että kunpa minäkin joskus saisin aikaiseksi. Noh. Ninarskulla ihastelin hänen laittamiaan nauhoja ja päätin että minä myös! Ja sen tein. Mun nauhat on nykyään siis näin. Ja voi kuinka kiva on kun näkee kerralla mitä kaikkia nauhoja omistaa. Tosin klemmarien tilalle laitan nuppineulat niihin nauhoihin mihin käy.