Satavan kaavaluonnos torjuttava

Turun Satava-Kakskerran kaavoitusta on pohdittu, ja asia on pyörinyt oikeusasteissakin. Kuvassa on Satavan ja Hirvensalon välinen silta.

Tosiasia on se, että Hirvensalon ja Martinmäen liikennesumppu ei kestä enää yhtään lisää autoja eikä liikennettä.

Punaisen ympyrän alueelle on suunniteltu asuntoja kaavaesityksissä. Tuleviin asuntoihin ajetaan autolla, ja autoja on jo aamuisin pitkin poikin Hirvensaloa ja Martinmäkeä, matelevat ruuhkassa.
Kun Hirvensaloon Syvälahden kolossikoulu nousee on Hirvensalon liikennepuuro poreillut jo pohjaan.

Kun itse ajan Kakskerran tielle 800 metrin mittaisen matkan kotoa, niin ruuhka-aikana se kestää miltei puoli tuntia. Tässä ei ole enää mitään järkeä, varsinkin kun Hirvensaloon rakennetaan ja rakennetaan. Joka omakotitalossa on kolme autoa.

Satavan kaava on torjuttava monestakin syystä, yksi on se, että alueella on loma-asutusta, toinen on se, että liikenne ei vedä, ja kolmas on se, että ensin pitää rakentaa "mantereelle" pari siltaa lisää joko Kakskerrasta tai Hirvensalosta, ja sitten vasta miettiä kaavoitusta.

Huvittavaa tai paremminkin raivostuttavaa on se, että

Kakskerran alakoulu purettiin, eikä uutta ole. Bloggaus täällä.

Hirvensalon liikennepuurosta on montakin postausta, mutta yksi on TÄÄLLÄ.

Hirvensalon silta-asiaa on pohdittu TÄÄLLÄ.

Kukaan ei ole pohtinut sitä, että nyt koko Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran liikenne on vain yhden sillan varassa "mantereelle". Lisäksi Satavan ja Kakskerran luonto voidaan pelastaa vain sillä tavalla, että saaria ei enää rakenneta täyteen. Hirvensalossa on minusta jo liikaa asutusta.

Eräs demarivaltuutettu on kirjoitellut mielipidepalstalle, että ei kultahammasrannikkoa Satavaan vaan ilmeisesti vuokra-asuntoja. Minusta ei mitään asuntoja ennen kuin silta- ja tieasia on ratkaistu.

Kansakoulurakennus maan tasalle

Kakskerran kansakoulurakennuksen kohtalo sai sinettinsä marraskuussa 2013

Kakskerran koulun kello oli jo pysähtynyt ja koulu oli tyhjillään, kuva otettu keväällä 2013.

Eroosio söi, ja koulurakennusta kohtasi loppuvaiheessa ilkivalta.

Kakskerran koulu sijaitsee muuten Satavan saaressa, joka kuului 1960 luvun lopulle asti Kakskerran kuntaan, joka tiettävästi "pakkoliitettiin" Turkuun vuoden 1968 jälkeen.

Nyt koulu on purettu jo miltei kokonaan, kuva otettu 9.11.2013

Kun itse kävin "vanhaa" koulua, siellä oppilasmäärä vaihteli noin 50 ja 70 välillä, meillä oli yhdysluokat 1-2 ja 3-4 ja jos tilaa oli oli myös yhdysluokka 5 -6.
***
Jos tilaa ei ollut luokat 5 ja 6 järjestettiin Hirvensalon Särkilahdessa.

Yläkuvassa on Särkilahden entinen koulu, mutta rakennus on nyt muussa käytössä.
***
Itse pyrin nelosen jälkeen oppikouluun ja koulu ura Kakskerran koulurakennuksessa päättyi vuonna 1973, koulurakennus aloitti toimintansa vuonna 1964, sitä aiemmin Kakskerran koulu oli Kakskerran kirkon lähellä Kakskerran saaressa.

Syksyllä 2013 Kakskerran kansakoulu siis näyttää tältä, mutta keväällä 2013 koulurakennus näytti tältä.

Näissä asui opettajia. Ilkivaltaa on myös kyltissä, mutta...

teksti kyllä kiteyttää tilanteen.

ja kuva joka on otettu 2.5.2014

Jäljellä vain maakumpu.

Kakskerran koulu keväällä 2013

Kävin Kakskerran koulua vuosina 1969-1973, koulu oli hieno ja viihtyisä alle kymmenen vuoden ikäinen ja tältä se näyttää nyt  kuvat otettu 24.4.2013, ylimmässä kuvassa näkyy vanhaa kirjastoa.

Koulussa oli hometta, se oli poissa käytössä, ja korjattiin, otettiin käyttöön, mutta vettä tuli luultavasti katosta uudestaan, eikä koulu ole käytössä . Tässä pääjulkisivua (toiseksi ylin kuva)

Katosta tuli vettä rakenteisiin siis  ja sama kosteuskierre alkoi.

Minusta mitään työmaa-aluetta ei ole, ei tehdä mitään uutta, vaikka näitä merkkejä paljon kiinteistön ympärillä onkin.

Koska tontti on hyvä, ja voitaisiin laittaa parakkikoulu tilalle ennen kuin saadaan uusi.

Vaikka keräys pystyyn, lupaan lahjoittaa pienen summan, ja olla mukana jossakin tempauksessa ja talkoissa tarvittaessa.

Hieno kellokin on pysähtynyt .

Nämä pari kuvaa on asunnoista, kouluaikana täällä asui ainakin koulun eräs opettajista, silloin oli kolme opettajaa, myös yhdysluokkia oli.

Kauempaa katsoen talo näyttää terveeltä, läheltä katsoen siis ei, rappeutuminen on alkanut.

***

Marraskuussa 2013 on koulu lanattu maan tasalle näin.

Kakskertaa kiertämässä

Kakskerraksi sanotaan vanhan kunnan mukaan nykyisin Turussa olevia Satavan ja Kakskerran saaria. Yläkuvassa on Kakskerran kunnan vaakuna. Minulla on pari kankaista itselläni. Tiiliveneitä on  kaksi vaakunassa.

Kuvassa punaisella on Kakskerran uuden (entisen) kansakoulun paikka. Saarille pääsee nykyisin siltoja pitkin, myös pyörätietä on koko Hirvensalo ja Satava ja osittain Kakskertaa (Brinkhallista Harjattulaan)

Kakskerran uusi kansakoulu perustettiin 1963, aiemmin koulu oli eri paikassa. Oppilaita oli 1960-1970-luvulla alle 60 ja koulussa oli yhdysluokkia,  esim luokat 1-2 ja 3-4 olivat samassa luokkahuoneessa.

Samoista perheistä oli useita lapsia koulussa.

Entinen Satavassa ollut kansakoulu on nyt poissa käytöstä ja nyt purettu, tässä tilanne 9.11.2013

Kansakoulun jälkeen pyrittiin oppikouluun. Jokainen meni omaan oppikouluunsa kouluihinsa kuka tyttö-, kuka poikakouluun tai yhteiskouluun, osa meni ruotsinkieliseen oppikouluun ja loput jatkoivat vitos- ja kutosluokan kautta kansalaiskoulu Läntsäriin, joka on nykyinen Puropellon koulu. Kaikkien kakskertalaisten piti kulkea samoilla busseilla kaupunkiin, joten bussimatkatkin oli yhteisiä, tällöin ei ollut mopoautoja. Oppikoulu ja kansalaiskoulu jakoivat porukkaa, nykyisinhän on yhteinen peruskoulu.
*****
Kakskerran kunta koostui siis kahdesta saaresta Satavasta ja Kakskerrasta. Kakskerran kunnanhallituksessa esimerkiksi Adolf Ehrnrooth on toiminut silloin kun se pakkoliitettiin Turkuun 1968, tieto on peräisin Raimo Narjuksen teoksesta Kakskertaa kiertämässä eilen ja tänään. Kirjassa on lukuisista taloista kuvia, myös Karin Ehrnroothin kirjoissaan mainitsemasta Solgårdenista "Valkoisesta talosta" meren rannalla, jonka rakennutti pankinjohtaja Lönnblad jo 1930-luvulla ja Åbo Akademin kautta se vaihtoi omistajaa, jolloin talo korjattiin (lähde Narjuksen kirja, jossa joitain kuviakin, mutta tekijänoikeussyistä en voi laittaa kuvia). Talo on siis Kakskerran saaren eteläosassa leirikeskus Sinapin lähellä, meren rannalla. Kirjan Vinoon varttunut tyttö kansikuva on perheen laiturilla otettu. Alla oleva suunnistuskartan eräs väli menee Solgårdenin maiden yli. Solgårdenista on kuvia myös Karin E:n teoksessa Isäni oli nuori sotilas. Teoksessa on mainittu myös Rakuunan torppa, joka on torppa, jossa on kahvila. Myllynkylän puolella järveä punainen talo. Talon on ilmeisesti peräisin 1700-luvulta ja ensimmäinen rakuuna Mölndahl asui vuodet 1747-1753, ruotojakolaitos päättyi Venäjän vallan alkun.

***
Hirvensaloon pääsee vain yhtä siltaa pitkin, kuten Satavaan ja Kakskertaankin. eli Kakskertaan pitää ajaa kolmen sillan kautta.1970-luvulla tiet ja sillat olivat huonoja, Hirvensalon silta oli puusta ja Satavaan oli ponttonisilta. 

Ponttoonisilta talvella 1986, silta. 

Satavan ponttoonisillasta vaihdettiin ponttooni vuodessa. Erilliset ponttoonit näkyvät kuvassa. Liikenneyhteydet olivat huonoja, Kun kaupungin bussi alkoi liikennöidä Kakskertaan bussimaksut halpenivat, sitä ennen oli yksityinen liikennöitsijä. Maantietä oikaistiin 1980-luvulla, jolloin en asunut Turussa ja ponttoonisilta korvattiin uudella sillalla. Kuvat alla, Satavan puolelta, paikassa, josta ennen lähti lossi. 

Kulhon saari

Ponttoonisillan taustalla näkyy Kulho, oikealla Satava, vasemmalla on Hirvensalo. Kulho, kuuluisa poikakodistaan näkyy yläkartassa, sinne pääsee vain veneellä, tai talvella jäätä pisin.
Saarten vieressä oleva Kulhon saari on ollut kaupungin omistuksessa, mutta siellä on myös kesämökkejä. Olin siellä hiihtämässä pikku poikana ja viime talvena. Mitään siltaa sinne ei ole. Saarella on ollut  poikakoti ja Tummien perhosten koti on kuvattu siellä. Poikakoti ei ollut toiminnassa enää. Kulhon saaressa oli kesäsiirtola, jonne mentiin vesibussissa. Tummien perhosten kodissakin mennään saaren laiturille veneellä. Poikakoti toimi 1920-luvulta vuoteen 1969 se lienee toiminut Kulhon kartanon mailla. Kulhossa on ollut asutusta jo 1300-luvulta alkaen. Saari näkyy yläkartassa. Kuten yllä kirjoitin, jos jää on vahvaa ja omaa naskalit ja liivit voi saaren kiertää suksin viimeksi lähdin Ekvallan uimarannalta, mutta myös saaressa voi hiihtää, sillä siellä on teitä ja polkuja.

Satavan ja Hirvensalon välinen ponttonisilta  toimi vain  1960-, 1970- ja 1980-luvulla. Siinä vaihdettiin joka vuosi yksi ponttoni, jolloin silta oli poikki ja sai kävellä "lankulla". Siinä oli nostettava lippa. Paloja oli ainakin 5 mutta todennäköisesti lähemmäs 10, sillan vieressä Satavan puolella oli entinen lossivahdin talo, joka purettiin kun uusi silta tehtiin. 1980-luvulla tuuli repi sillan irtikin (osittain näin uutisklipin asueessani Espoossa), ja kovalla tuulella oli muutamasti ajorajoituksia, ja saattoi joku joskus ajaa sillalta uloskin. Ponttonisillan lähellä jää oli heikkoa pintavirtakehittimien vuoksi. Ennen ponttonisiltaa Hirvesalon ja Satavan välillä oli vain lossi 1960 asti.  Lossilla oli tapahtunut traaginen onnettomuuskin 25.5.1940.  Pikkusaaria on myös Satavan ja Kakskerran ympärillä ja hukkumisiakin on valitettavasti ollut. Hiihtäessäni tai kalastaessani meren jäällä olen käyttänyt kelluvia liivejä ja naskaleita, eikä haavereita ole onneksi tullut.
Itselläni ei ollut pikku poikana muuta kuin polkupyörä ja jolla, myöhemmin soutuvene kalastustouhua varten, sukset ja luistimet ei siis mopoja, niinkuin joillain. Rantaoikeus meillä oli yhteiskäytössä. Pienenä merivesi oli puhdasta että kesäisin voi uida. Ponttonisillan tilalla on nyt uusi silta. Alla olevat kaksi kuvaa

Myös Hirvensalon puusilta on korvattu uudella 1990-luvulla, jolloin matka lyheni Kakskertaan jopa kilometrilla.

Tietä on oiottu siis muutamaan otteeseen ja on rakennettu pyörätietä. Kakskerran saaren järven ympäri menee vain yksi tie, jota joskus lapsena  olen pyöräillyt ympäri kavereitten kanssa kilpaa. Tie menee Brinkhallin kartanon ohi, kartannossa on kuvattu Hovimäki-sarjaa. Siellä oli 1970-luvulla myös ratsastusleirejä, nykyisin siellä on taidenäyttelyitä. Kaksi kuvaa alla otettu kartanon takapuolelta.

Kakskerran järveä kiertävä tie menee Harjattulan kartanon läheltä, jossa oli Saloran toimintaa 1970-luvulla, mutta on nyt siellä on Paasikiviopisto ja  Golfkenttä. Kakskerran kirkon mäki on jyrkkä sitä on pyöräilty ylös ja Kakskerrassa oli  PM-pyöräilyt 1970-luvulla. Tietä on oikaistu, mutta pyörätie menee vanhan kirkon mäen ylös.

Satavan saarella oli kauppa, nykyisin talousosuuskauppa (kuva 9.11.13) ja ennen osuuskauppa, ja Kakskerrassa lienee vielä yksi kioski. Aiemmin oli saarilla kolme kioskia ainakin kesäisin, yksi Erikvallan tienhaarassa koulusta noin kilometri, jonne on esitetty vaihtoehtoista koulun paikkaa, yksi Harjattulan tienhaarassa ja yksi lähellä Niemenkulman (Hylkilahti) risteystä. Heinänokassa Erikvallassa ja Hennalassa on seurakunnan tiloja ja taloja, alla Hennalan talosta kuva (otettu 9.11.13)

Kakskerran järven vettä pystyi vielä 1970-luvun alussa juomaan. Siihen tuli myöhemmin sinileväongelma. Järvessä ei ole saanut ajaa moottoriveneellä. Tiettävästi järven vettä ilmastetaan ja se on hieman parempi nyt.

1960-luvulla ja 1970-luvulla moni oli maanviljelijä, tai vanhemmat kävivät Turussa töissä, mutta saarille muutti omakotiasukkaita, kun tontteja kaavoitettiin. Kesäasukkaita on aina ollut runsaasti.


--
Kaiken hyvän keskellä oli tietenkin asiat, joita pienenä ei ymmärtänyt haitoiksi. Saaret olivat laajoja, palveluita oli vähän tuskin ollenkaan ja kulkuyhteydet olivat huonoja. Linja-autolakkojen ajan monesti kävelin (juoksin) kotiin, ja myös joskus iltaisin, kun viimeinen bussi oli mennyt, ja ei ollut kännykkää, ja puhelinkioski oli rikki. Rippikoulustakin kävelin Hirvensalosta kotiin, kun ei tullut sopivaa bussia. Kuulostaa mukavalta, mutta pakkasiakin oli ja ensimmäisenä kansakouluvuonna tiistaisin piti kävellä kotiin, koska bussia ei tullut kello 12, jolloin koulu loppui. Kerran tulivat paleltumat käsiin, sormet jäi kaupan metallikahvaan kiinni, ja rakot leikattiin sitten sairaalassa ja paranivat sitten aikanaan.

Yleistä vesijohto- ja viemäriverkostoa ei myöskään ollut. Porakaivot ehtyivät, joten veden käytöä joutui säännöstelemään, viemärit olivat silloin tukossa, koska viemärissä ei ollut virtaamaa, eli oli näitä elämän haasteitakin. Kun ei ollut palveluita, harrastuksetkin olivat kaupungissa.

Tiestö oli huonoa, mutta nopeusrajoitukset olivat 80 km/h, ja onnettomuuksiakin silloin tällöin sattui. Meren jäälle lanattiin jääkenttä, missä pelattiin jääkiekkoa, ja kaislikossa joskus "puljattiin" veteen kiekkoa hakiessa eli vaatteet kastuivat, vaikka vettä ei ollut kuin kainaloihin. Rannat olivat mutapohjaisia pääosin, ja laitureita joutui laittelemaan vuosittain. Tiet olivat yksityisiä, ja niitä tieosuuskunnan kanssa laiteltiin ilman palkkaa, mutta mukavassa seurassa.

Metsissä oli piikkilankaa, ja koiria oli vapaana, niitä sitten ajettiin pyörällä pakoon. Ennen ei ollut hirvikärpäsiä, mutta elokuussa 2014 Niemenkulman-Naulan metsässä niitä on todella paljon.

Ihmiset ajoivat myös omilta metsiltään pois, mikä ei oikeastaan olisi edes sallittua (jokamiehen oikeus), mutta vanhempia uskottiin. Kun kaikki tunsivat toisensa, myös soittoja tai muuta palautetta kotiin vanhemmille tuli. Koskaan en muista toisten vanhempien palautteen olleen toisten lapsista positiivista.

Satavan saarella kävin oppikouluaikana pelaamassa Maamiesseuran talolla (kuva 9.11.13) jalkapalloa kesäisin kahdesti viikossa (iso porukka Satavasta kävi hyvä perinne) täysikäiseksi asti, jolloin muutin kotoa pois pääkaupunkiseudulle. Kotitalo on jo myyty ja Kakskerran koulu on suljettu ja purettu homeongelman vuoksi. Itse harrastin mm. partiota ja joitain urheilulajeja, joten talvisin saarella olo aika jäi hieman vähiin. Sitten tulivat kesätyöt, harrastusten kesäleirit ja muut vaellukset, ja lapsuus loppui ja alkoi opiskelut Helsingissä ja armeija. Tunnen kuitenkin kuuluvani saarille, vaikka muutimme vasta kun olin täyttänyt kuusi vuotta. Käyn saarilla toisinaan suunnistamassa.

1970-luvulla lienee ollut suunnitelma rakentaa silta Kakskerrasta Kuusistoon, jolloin Kakskerran liikennejärjestelyt muuttuisivat. Nyt on ollut puheissa rakentaa Hirvensaloon toinen silta Uittamolta. Se onkin tarpeen, sillä varsinkin Hirvensalon väkiluku on jo tuhansissa. Satava-Kakskerran joku kaava on monesti hyväksytty ja sitten taas valitusten jälkeen uudelleen pohdinnassa, väkiluku kun nousisi kovinkin paljon.

---
Last edit 17.3.2015, jolloin lisäsin vaakunan.

Kakskerran koulu

Kävin Kakskerran kansakoulua vuosina 1960 ja 1970-luvun taitteessa, ja meillä oli hyvä koulu, ykkös-kakkosvuosi oli yhdistetty luokka ja kolmos-nelosluokka oli yhdistetty, mutta kakkos- ja nelosvuodet saimme "oman luokan".

Koulussa oli kolme opettajaa, joista Markus Rautio toimi rehtorina, hän oli hyvä rehtori, kuten opettajat Aaltonen ja Viitaniemikin ja myös Hannula ja Purokoski. Koulussa olivat myös talonmies, ja keittäjät, luokissa syötiin.

Välituntisin pelattiin jalkopalloa ja jääkiekkoa, luisteltiin, juostiin ja hauskaa oli, ja oppikouluun pyrittiin ja sinne päästiin.

Kakskerran kouluun tuli homeongelma 2000-luvulla, jonka vuoksi sitä korjailtiin, mutta sisäilmaongelmat uusivat, ja lapset ovat käyneet Haarlan koulua Hirvensalossa, jolloin varsinkin Kakskerran saarelta on pitkä koulumatka. Paikassa jossa itse asuin olisi Haarlaan ollut hieman lyhyempi matka, mutta asuin Satavan saaren "reunassa".

Kakskerta tarvitsee minusta koulun, ja koulupaikka on ihanteellinen. Piha-alue on laaja, siellä on pieni pururata noin 500 m -700 m jota olen juossut, kun olemme toissa kesänä käyneet pelaamassa asvaltoidulla koripallokentällä koripalloa. Lisäksi Höyttisten ja Naulan lahden suunnistusmaastot ovat tulleet tutuiksi, ja niitäkin voisi liikunnassa käyttää.

Neissä on adressipyyntö: "Uusi Kakskerran koulu (Turku) Me allekirjoitamme tämän adressin, jotta Kakskerran uusi koulu rakennetaan niin, että se on käytössä viimeistään syksyllä 2013".

http://www.adressit.com/allekirjoitukset/kakskerrankoulu/start/10

Adressisivulla lukee mm.
◦Vuoden 2013 syksyllä Haarlan koulussa ei ole tilaa väliaikaisratkaisulle, joten Kakskerran koulun oppilaat eivät voi siellä enää olla.


Asiasta on ollut mielipidekirjoituksia esim
Turun Sanomat 29.3 2011 02:31:51
Pieni lainaus: . "Kakskerran ja Satavan alueella on ollut hyvin pitkään kasvun esteitä, rakennuskiellot ja viimeiset kolme vuotta toimenpidekielto. Ne eivät voi olla vaikuttamatta alueen väestörakenteeseen. Jos lisäksi ainoa kunnallinen palvelu, koulu viedään alueelta pois niin, mitä kehitettävää on enää jäljellä".


Koulukiinteistön kuva on täällä


ja siellä lukee: Turun tilaliikelaitos sijoittaisi Kakskerran uuden alakoulun entisen opinahjon tontille Kakskerrantien varteen. Vanha käytöstä poistettu ja kosteusvaurioista kärsinyt rakennus purettaisiin. Kakskerran lapset ovat käyneet koulua Haarlassa keväästä 2007 lähtien. Uusi opinahjo on mahdollista saada valmiiksi syksyllä 2014
 
Itse säilyttäisin vanhan koulutontin ja rakentaisin uuden vanhan tilalle.
 
30.3.13: Kakskerran vanha koulu on huonommassa kunnossa, eikä uutta rakenneta ainakaan vielä.