Kesä on ollut kiireinen, ei enää kauaa niin saapuu syksy... surku, että kesä loppuu mutta syksy tuo mukanaan niin paljon mukavia uusia tuulia, että toisaalta odotan sitä jo mielenkiinnolla. Pari viimeistä viikkoa on menty väsymyksen kourissa. Meidän pian 3v. neidillä on kunnon uhma. Yhtä kiukunpuuskaa päivät täynnä. Kaikkeen vastaus on ei, ennen ja jälkeen vastauksen tulee korvia särkevää huutoa. Iltaisin on päällä tuskahiki, kun yrität saada tätä uhmista nukkumaan. Päivän liikunnat on hoidettu, kun ravaat edes takaisin olohuoneen ja tytön huoneen väliä. Vihdoin kun nukahtaa, niin saat itsekkin kaatua sänkyyn. Poitsulla taas on ollut 4 kk:n hulinat ja nyt alkaa ilmeisesti hampaiden teko. Syöttäminen on yhtä rimpuilua ja rintaraivareita. Samalla on opittu kirkumisen jalotaito. Koti täynnä itkua ja huutoa, että ei niin nautinnollista aikaa... mutta ainutkertaista kuitenkin. Ensi viikolla meillä alkaa uusi arki, kun neiti aloittaa kerhon. Nyt on oikea aika! Jännää aikaa. Miten tyttö sopeutuu tai ehkä ennemmin miten äiti sopeutuu? Onneksi tuo on vain 2x viikossa 4h kerrallaan. Seuraavalla viikolla alkaakin sitten meidän muskari ja välissä yritetään löytää aikaa myös nähdä kavereita.
Kodin sisustus on ollut ja on edelleen muutoksen kourissa, kun maalaisromanttisuus on saanut väistyä ja tilalle on yritetty muodostaa selkeämpää ja käytännöllisempää sisustusta. Uusille vesille on vaikeaa soudella, mutta ehkä tästä pikkuhiljaa muotoutuu jotain skandinaavista ja modernimpaa. Samalla on alettu unelmoimaan vanhan talon sijaan uudesta ja sen rakentamisesta. Miten ihmisen mieli onkaan muuttuvainen.. aiemmin vanha talo oli ihan ehdoton. Jos johonkin olisi pysyvästi tyytyväinen, niin olisiko elämä tylsää ja paikallaan junnaavaa.. no tietysti on joitain asioita joidenka toivoo olevan pysyä; terveys, parisuhde, perhe, talous jne.
Tämän kaiken keskellä yritän löytää myös blogille aikaa. Ainakin Instagram-tili päivittyy vähän aktiivisemmin. Olen kyllä tottunut sotkemaan lusikkani samanaikaisesti moneen soppaan, joskus vähän ehkä turhankin... joskus ne langat pysyy käsissä, toisinaan ei. Se, että voisin ottaa kuvia vaatii jonkun asteisen siivouksen ja suunnittelun mitä kuvaat ja miksi. Samanaikaisesti kun oot saanut lelut siivottua olohuoneesta, on seuraava sotku jo valmiina sohvalla. Nää on näitä..
Vielä kun sisustus on muutoksen alla ja vielä vaiheessa, niin siitä kuvien ottaminenkaan ei tunnu hyvältä. Turhamaisuutta... ehkä mutta tällä hetkelläkin tuntuu hyvälle, että on edes jotain omaa tän raskaan lapsiarjen keskellä.
Illat on alanneet jo pimenemään ja kynttilät ja lyhdyt on kaivettu esille. Ennen syksyä on kuitenkin vielä paljon odotettavaa, seuraavat viikot tulee olemaan ohjelmaa täynnä... Neidin 3v. ja isäni 60v. synttärit ja kerhon + muskarin aloitus.
Tämä päivä on pyhitetty terassinaidan ja talon maalaukselle. Kivijalka maalattiin jo pari viikkoa takaperin ja nyt olisi tarkoitus suorittaa loppuun keskeneräiset maalailut ennen juhlia.
Aurinkoista viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti