Hyvää Joulua!

Meilläpäs Joulupukki kävi jo!

Viime viikolla,

ainakin kymmenen vuoden toivomisen ja odottelun jälkeen,

saimme uuden perheenjäsenen.

Joulu menee siis nyt laittioilla istuen,

vauvakielellä puhuen,

Manun seurassa.

Manu on pitkäkarvainen chihuahuapoika,

täyttää huomenna 13 viikkoa,

ja on sulattanut ihanalla luonteellaan koko porukan!

Myyntipaikalla,

Seinäjoen Joulumarkkinoilla Manu teki ensiesiintymisensä,

ja jatkossa hän reissaa mukanamme ympäri Suomea.

Viettäkäähän hauska joulu,

muistakaa myös eläimiä!

( Meillähän näitä muitakin täällä riittää: viljakäärme, parta-agama, nelivarvaskilpikonna, 4 marsua, 4 akaattikotiloa, 2 gerbiiliä ja 

pieni terraariollinen sauvasirkkoja. Kaikille tulee joulu <3 )

Sinne tänne ja tuonne

Ei mikään rauhallinen viikko, ei ollenkaan.

Uusia jälleenmyyjäehdokkaita on ilmoittautunut ympäri suomea.

Toivotaan, että innostuvat vielä siihen:

"Kyllä kiitos, tilaan" -vaiheeseenkin,

vielä edes muutama.

Leikkaamista, ompelua, pakkaamista, tilaamista, purkamista ja onnistumista...

Muuten tämä Tmi: stä Ay:ksi -muutos vaatii vielä ilmoittelua sinne, tänne ja tuonne...

Aika hassua vaan, että puhelinoperaattori ja vakuutusyhtiö tietävät meidän uuden Y-tuunuksen ja yrityksen virallisen nimen, 

ennemmin kuin meille itselle on tullut minkäänlaista päätöstä kaupparekisteristä...

Johan on kaupattu jos jonkinmoista tälle

uudelle  yritykselle.

Miljoonannen kerran sitten selitellään että: " eipä tässä kuule nyt mitään uutta ole, kiitosvaan "

Samaan tuttuun tapaan kiire ja tuhat rautaa tulessa,

ja mikä parasta:

mulla on maailman paras yhtiökumppani

<3

Ai juu: Lauantaina jälleen Seinäjoella,

tavaratalo Anttilan katutasossa,

myyntipöydän takana me molemmat!

Juu ja : Meillä asuu nyt myös Irma ja Ritva:

Eiks söpöjä!

Mitä UUTTA??

Pari Ruusukuoriaista! 

Tämänhetkinen eläinlukumäärämme tarkkaanlaskien on 14 kappaletta.

Mutta eihän noita edes huomaa.

Ketään ei tarvitse lenkittää.

Kukaan ei hauku ei hirnu eikä kotkota.

Kukaan ei ilman lupaa pyöri jaloissa.

Ja tiedostettu on, 

että meillä on ihan selvä Koiran mentävä aukko.

Joka  täytetään joskus. 

JOSKUS!

No mitäs MUUTA uutta?

Huomaako kukaan?

Jos oikein läheltä näytän?

Läheltä...

Niinpä niin.

Mikä mieletön maailma avautuu RILLIT päässä,

kun vaikka laittaa lankaa neulansilmään...

Tai lukee.

Yhtäkkiä, 

ei tarvitsekaan siirtää sitä neulaajalankaa "tarkennusetäisyydelle"

Ulkonäkö on ollut mennytä kalua jo ajat sitten,

pikkuhiljaa myös tuo likinäkö.

Vanhaksi en kuitenkaan ole tullut,

enkä aio tulla!

Ylistystä ja aaltoja

4€:n lukulaseille !

Iltavuorossa Sylvia ja minä

Miten älyttömän nopeasti saakaan valmiit tuotteet naputeltua verkkokauppaan silloin, kun koko talo on ihan hiljainen! Tykkäys sille !

Tai no, tuossa vieressä, pienessä kasvihuoneessa rapisuttelee kolme Afrikkalaista kukkakuoriaista, mutta he eivät häiritse :D

Toinen tytöistä, Sylvia, näyttää olevan syömässä..

 

Uuden kaverinkin sain  tänään, se on nimeltään: pullollinen paineilmaa.

Painallus vain ja ompelukoneen puolakotelon syövereistä lähtivät pölypallerot taivaan tuuliin. ( lue: ympäri keittiötä )

Mutta nyt, kello näyttää jo melkein huomista.

Siispä Z z z z zz...