Wieniläistuolit

Mä rakastan tuoleja ja lamppuja. 

Meillä on riittävästi tuoleja. Ja lisää hankin jos edullisesti saan.

Näihin wieniläistyyppisiin tuoleihin olen ihastunut ja tämän 

kurjan näköisen yksilön ostin muistaakseni viidellä eurolla. 

Toisen vähän parempikuntoisen ostin 15 eurolla.

Kokeileva maalari sekoitteli itse uuden maalin ruokapöydän tuolien maalista. 

Eikun loraus mustaa joukkoon ja hyvä tuli. Sellainen murrettu sininen, siniharmaa, vanha sininen..

Kovin raskaalla kädellä hioin pois maalin tuolin istuimesta. Hiomakoneella.

Moni varmaan sitä säikähtää, että vanhoja huonekaluja hiomakoneella hiodaan, mutta oli pakko. 

Ei jaksanut käsin hinkuttaa maalin rippeitä pois, kun ei ne tahtonut lähteä millään.

Ekan maalikerroksen maalasin niin että irrottelin tuolin osat erilleen. 

Toisen ja kolmannen sitten tuolin ollessa koottuna.

Tässä toinen tuoli. Tätä vain hieman liimasin kasaan. Muuten aika ok-kunnossa.

Ja taas sekoittelin pinkkiin maaliin mustaa, ja sain tämmöistä hmm.. 

marjapuuronpunaista, punaharmaata, vanhaa viininpunaista..

Molemmista tuli oikein onnistuneet yksilöt. 

Punertava tuoli päätyi tytön käyttöön, sininen vielä seilaa ees taas huoneesta toiseen. 

Saa nähä mihin pysähtyy..

Uudistetut ruokatuolit

Haaveilen uudesta ruokapöydästä ja tuoleista. Tosin niihin kuluva käteismäärä pistää haaveilut jäihin.

Jotain uudistusta teki mieli, joten aloin miettiä että miten uudistaisi meidän 10 vuotta vanhan ruokailuryhmän. Meidän koti on melko musta-valko-harmaapainoitteinen (jos ei oteta huomioon takkahuoneen keltaista seinää :D ) ja tytär alkoi vinkua pinkkiä tuolia. Pinkkiä ?!?

Yksi shoppailukerta huomasin Clas Ohlsonilla valmiita maalipurkit eri väreissä. Vajaa 15 euroa purkki. Päätin ostaa maalit sieltä. Toin värimallit kotiin ja niistä sitten yhdessä valittiin.

Ja tämmöset värit valikoitui.

Aika huonossa kunnossa alkoi olla jo tuolien päällinenkin..

Pinkkiä, turkoosia ja harmaata. Kaksi jokaista. Kankaan ostin Marimekon Ystävä-myynnistä melko edullisesti ja se sopii minusta hyvin tyylikkään hillittynä tuoleihin.

Kangas on Aino-Maija Metsolan 'Kurjenpolvi' vuodelta 2013.

Vielä olisi kuulkaa uudistettava pöytä.

Siinäpä dilemma. Musta vai valkea vai harmaa..

Ehkä päädyn mustaan tai tosi tumman harmaaseen. Pöydän päälle on vielä tuloillaan Stockmannin Hulluilta päiviltä ostetut valaisimet, joiden toimitus venähti seitsemään viikkoon.

Lattia yritetään uusia tässä parin vuoden sisään ja pinnaksi olen miettinyt lukkoponttivinyylilattiaa, vai mikä se nyt olikaan, sellaisena vaalean harmaana luultavasti. Ensin ajattelin mu-va kuosia, mutta en enää. Ehkä se hyppäisi liikaa silmille. Mutta tämä vasta parin vuoden tähtäimenä. Siihen mennessä saattaa markkinoille tulla jotain aivan uuttakin..

Mutta uudistus on tähän mennessä ollut onnistunut, kivan piristävä väriruisku.

Palmikkoneulelapaset

Kaikkeahan pitää kokeilla.

Joten kokeilin sitten tehdä ensimmäiset palmikkoneuleeni ja onnistuin siinä.

Oli muuten yllättävän helppoa.

Tein tytölle tämmöset nätin lapaset.

Unohtui mainita ohje näihin. Alun perin ohjeessa on tehty sukat, mutta tein sittenkin lapaset.

Ohje löytyy täältä.