Aloitin vahingossa jouluvalmistelut tällä viikolla, sillä pesin uunin. Se olikin pesun tarpeessa, mutta ensisijainen syy oli se, että yritin vältellä yhden ankean artikkelin lukemista. Artikkeli on edelleen lukematta, mutta uuni on melko puhdas, joten edistystä on tapahtunut. Uuninpesu on mielestäni niitä ikävämpiä kotitöitä, joten olenkin jo pitkään noudattanut periaatetta, että parempi on hyvä. Jos uuni näyttää pesun jälkeen paremmalta kuin ennen, tavoite on saavutettu. Uuni näyttää harvoin uudenkiiltävältä, mutta ainakaan se ei ole enää karmaiseva.
Yksi syy tähän on se, että olen luopunut kovista myrkyistä uunia pestessä. Tiedän, että se kaupassa myytävä puna-keltaiseen pulloon pakattu aine saisi taatusti jokaisen likatahran katoamaan. Mutta ensinnäkään en ole muistanut ostaa sitä, ja toiseksi yritän välttää kaikista pahimpia myrkkyjä. Olenkin viime vuosina käyttänyt Ecostaria ja sokeripalaa. Ecostar on se sellainen valkoinen savipuhdistusaine, jota hangataan sieneen ja sitten levitetään pestävälle pinnalle. Annetaan kuivahtaa, ja pyyhitään/hangataan pois. Tämä aine on erittäin tehokas monenlaisille lioille, esimerkiksi uuninluukun lasin se puhdistaa moitteettomasti, mutta metalliseinän pinttyneimpään rasvaan se ei täydellisesti tehoa. Uuni on Ecostarin jälkeen puhtaampi, mutta ei täydellinen. Sokeripala sen sijaan puhdistaa isommat tahrat täydellisesti. Se ei naarmuta, mutta lika lähtee sokeripalalla hankaamalla. Tämä on vähän hidasta ja vaatii käsityötä, mutta menetelmä on taatusti myrkytön.
Jos pudottaa painavan tavaran liesitasolle, siihen voi tulla kuoppa.
Ritilät upotin kuumaan veteen, jossa oli runsaasti tavallista tiskiainetta. Annoin liota, ja harjasin sitten loput liat pois. Jälleen kerran lopputulos oli parempi kuin ennen, mutta aivan tahrattomiksi ritilät eivät tulleet. Koko tässä hommassa olisi tietysti mahdollista pyrkiä myös täydellisyyteen, mutta jostain syystä juuri tässä aiheessa en jaksa pingottaa. Tavoitteena on yleissiisti, hajuton ja hygieninen uuni eikä se, että mistään ei löydy pienintäkään tahraa.
Joulun kunniaksi saamme muuten uuden liesitason. Pari vuotta sitten meille laitettiin sähköremontin yhteydessä induktioliesi, josta olen pitänyt kovasti. Viime viikolla vain kävi niin, että avatessani kaapinoven lieden yläpuolella, hyllyltä putosi kaksi painavaa teekuppia suoraan lieden päälle. Sekä kupit että liesi menivät rikki. Onneksi kotivakuutus korvasi kaiken, ja samanlaista liesitasoakin oli myytävänä. Huomenna tulee uusi taso ja vanha viedään pois. Olenkin ruvennut suunnittelemaan ensi viikonlopulle jouluruokien valmistelumaratonia. Suunnitelmissa olisi leipoa piparkakut, tehdä porkkanalaatikko valmiiksi pakastimeen sekä mahdollisesti leipoa muutakin joulua ajatellen.
