Avainsana-arkisto: kasvit

Yllättävää kasvua

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Hankin reilu vuosi sitten lasisia palloja, joihin istutin viherkasveja. Pallot ripustin ikkunan eteen. Yhteen laitoin pienen anopinkielen alun, toiseen rönsyliljan ja kolmanteen ripsaaliksen.

lasiamppeli

Ostin amppelin ja multaa. Kasvi ja kiinnitysnauha löytyi omasta takaa.

Tältä näytti anopinkieli istutusviheessa. Tämä alku oli ollut ruukussa pitkään, eikä se ollut kasvanut tuota suuremmaksi ainakaan vuoteen. Olikin yllätys, kun kävi ilmi että tässä vähäisessä mullassa ja tuon lasipallon sisällä kasvi innostui moninkertaistamaan kokonsa vuoden aikana. Minun oli lopulta otettava se kokonaan pois ja siirrettävä tavalliseen ruukkuun, sillä juuripaakku kellahti nurin, kun multaa ei enää riittänyt pitämään juurakkoa pystyssä. Tässä kuva kasvista 12 kuukauden jälkeen:

Nuo pisimmät lehdet ovat yli 30cm pitkiä. Yksi lehdistä oli katkennut, koska se ei mahtunut kasvamaan tuolla pallon sisällä. Olin ihmeissäni, että anopinkieli viihtyi juuri tällaisessa ahtaassa ja hankalassa kasvuympäristössä niin hyvin, että se kirjaimellisesti kasvoi ulos pallosta. Tosin samaa voi sanoa kahdesta muustakin. Ripsalis on samalla tavalla tuplannut tai triplannut kokonsa, mutta se on toisaalta kaktusten sukulainen, joten oletin että se pärjää vähän niukemmassakin mullassa.  Rönsyliljan lehdet tuskin mahtuvat enää pallon sisälle. Mutta vaikka näyttää että lehdet ovat solmussa, sekin kukoistaa. Väri ei tässä kuvassa toistu kunnolla, mutta nuo lehdet ovat todella kirkkaat ja elinvoimaiset.

Ahdasta on, mutta ei haittaa.

Olen ollut tähän hankintaan todella tyytyväinen. En olisi ikinä arvannut, miten hyvin kaikki kasvit näissä viihtyvät. Kastelun kanssa pitää olla tarkkana, jottei kastele samalla sohvaa, mutta muuta vaikeutta näistä ei olekaan. En ole edes juurikaan näitä lannoittanut, vaikka multaa on noin vähän. Ilmeisesti tuonne pallon sisälle muodostuu jonkinlainen vähän kasvihuonetta vastaava olosuhde, joka saa kaiken kukoistamaan. En voi sanoa varsinaisesti harrastavani viherkasveja, mutta tykkään niistä, ja niitä pitää kodissa aina olla, muuten ei tunnu kotoiselta. Erityisesti kerään kasveja sellaisille ikkunoille, joissa on vastassa naapuritalon seinää, tämä on tapa tuoda luontoa kaupunkimaiseman keskelle.

Onko teistä viherkasvit välttämättömiä vai turhakkeita?

Riippuva puutarha eli kuinka sain sisustusidean

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Olen selvästi saanut osan normaalista syysenergiastani takaisin, sillä lähdin tänään sisustusostoksille. Tämä on jokseenkin ennenkuulumatonta. Aion silti toteuttaa – tai ainakin yrittää toteuttaa – tämän vision, jota olen kehitellyt kesästä asti. Haluaisin olohuoneeseen riippuvan puutarhan.

Minusta viherseinät ovat valtavan hienoja. Jos se olisi mahdollista, haluaisin sellaisen kotiini, mutta valitettavasti se on käytännössä mahdotonta. Tykkään viherkasveista, ja minulla onkin niitä runsaasti. Olen varma, että ne ovat monella tavalla terveellisiä ihmiselle. Ne ovat kauniita, ne puhdistavat huoneilmaa ja mielestäni voin paremmin, kun ympärillä on jotain elävää vihreää. Kaikki tietävät metsäkävelyjen laskevan verenpainetta ja rauhoittavan mieltä, ja uskon että viherkasveilla on kotona samankaltainen vaikutus, vaikka pienemmässä mittakaavassa.

Enää puuttuu multa ja kasvit.

En enää muista, missä alunperin näin tämän idean, mutta on siis sellaisia lasipalloja, jotka voi ripustaa kattoon, ja niiden sisälle voi istuttaa kasvin. Kyseessä on tavallaan yhdenlainen amppeli. Jotkut laittavat näihin lasipalloihin sellaisia mehikasveja, jotka eivät tarvitse multaa, mutta minä haluan mullassa kasvavia ja rönsyileviä. Kuvittelin vain, että tällaisia lasipalloja on vaikea löytää. Tänä aamuna aloin vihdoin googlata, ja kävi ilmi etten ole ideani kanssa yksin. Näitä saa näköjään nyt ihan helposti, joten marssin heti aamusta suoraan Clas Ohlsonille, josta sai halvimmat. Tässä taas näkee, miten vaikeaa on olla omaperäinen. Kuvittelin, että näitä pitäisi varmaa tilata ulkomailta, sillä en ole kenelläkään nähnyt tällaista, mutta todellisuudessa olenkin vain onnistunut omaksumaan muoti-ilmiön.

Nyt minulla on joka tapauksessa iso ja pieni pallo, joista puuttuu vielä multa ja kasvit. Toiseen ajattelin laittaa murattia, toisesta en ole vielä varma. Tosin pitää ostaa sitä multaa ensin, pistokkaita on omasta takaa. Kokeilen ensin näillä kahdella, ja jos tämä idea toimii ja näyttää kivalta käytännössä, ostan vielä ainakin yhden pallon lisää. Tuon lasipallon kestävyys hieman mietityttää, sillä en osaa sanoa paljonko painoa tuo kestää. Etten jonain yönä herää siihen, että pallo räsähtää kasveineen päivineen lattialle…

Laitan lisää kuvia siinä vaiheessa, kun toteutus on edistynyt. Onko teillä kellään tällaista kotona? Tai jotain muita hyviä vihersisustusideoita?

Viikon vinkit: muovinkeräys, juhlien järjestäminen ja puutarhatöitä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tässä on erittäin kiinnostava juttu muovin kierrätyksestä. Tutkija totetaa, että pantillisuus tehostaisi kierrätystä merkittävästi. Tämä on ihan maalaisjärjellä pääteltävissä, sillä esimerkiksi pantillisia pulloja ei juuri näe sekajätteen seassa. Luulisin, että ihmiset oppisivat hyvin nopeasti palauttamaan pantillisen muovin keräyksiin, sillä ihmiset vihaavat sitä, että menettävät rahaa. (YLE)

Tässä on vanha juttu toukokuulta juhlien järjestämisestä, mutta linkkaan sen tähän, koska toimittaja haastatteli myös minua. Pääpointtini on, että keskity olennaiseen. Siivoa ensisijaisesti ne alueet, joilla vieraat liikkuvat, ja pistä muiden huoneiden ovet kiinni. (Ilta-Sanomat)

Oletko puutarhaihmisiä? Ilta-Sanomat on tehnyt muistilistan heinäkuun puutarhatöistä. Siinä mainitaan myös vieraslajien poistaminen. Moni ajattelee, että jos pihalla on yksi kurtturuusupensas, niin eihän se siinä ole selvästikään mihinkään levinnyt, että antaa olla vaan. Mutta katsokaa näitä kuvia. Omalla pihalla kurtturuusu voi olla vaaraton, mutta saaristossa se tukehduttaa kaiken muun alleen, hautaa hiekkarannat ja pysähtyy vasta, kun meri tulee vastaan. Linnut levittävät ruusujen siemeniä paljon kauemmas kuin omaan pihaan. Siksi se varsinainen ongelma jää usein piiloon.

Koti kuin hotelli?

Julkaistu , kirjoittanut
2

Minusta oli kiinnostavaa lukea edellisissä viikon vinkeissä juttu, jossa tietoisesti haettiin kotiin hotellimaista sisustusta. Hotellihuoneiden viehätys, etenkin juuri silloin kun huoneeseen astuu sisälle, lienee siinä ettei ylimääräisiä tavaroita ole. Hotellihuoneissa ei yleensä ole koriste-esineitä, mattoja, torkkupeittoja eikä huonekasveja. Toisaalta niistä puuttuu myös keittiö, joka kokemukseni mukaan tekee sen suurimman ”sotkun” kotona. On tosi vaikea pitää keittiötä putsplank-kunnossa 24 tuntia vuorokaudessa.

Näiltä osin hotellihuoneiden ja oman kodin vertailu ei oikein toimi, sillä hotelli on tarkoitettu hyvin erilaiseen oleskeluun kuin koti. Toisaalta oma kokemukseni on se, ettei hotellihuonekaan ole supersiisti muuta kuin sen ensimmäisen hetken. Sitten sinne levitellään matkatavarat, ostokset, kuitit, kartat ja metroliput, ja lopputulos onkin heti huomattavasti kotoisempi… 😉

Tässä varmaan tullaan siihen, miksi kotona harvoin näyttää hotellilta, siis ainakaan meillä. Koti on täynnä omia tavaroita, jotka eivät ole täydellisiä. Eivät myöskään persoonattomia, mutta juuri tästä johtuen meillä ei ikinä näytä samalla tavalla täydelliseltä, kuin hotellihuoneissa. Asiaa voisi auttaa, jos harrastaisi sisustamista, mutta minä en harrasta. Katson juuri ikkunalaudalla olevia viherkasveja, joista kolme neljästä on erilaisissa ruukuissa. Ei niistä synny yhtenäistä ilmettä. Jos olisin innokas sisustaja, olisin varmaan hankkinut identtiset ja yhtenäiset ruukut, mutta tämän tyyppiset yksityiskohdat eivät ole niin tärkeitä, että jaksaisin tehdä asialle mitään. Varmaan myös riittävän erilaiset, mutta toisiinsa sointuvat ruukut ajaisivat saman asian, mutta niiden hankkiminen vaatisi yhtä paljon vaivaa.

ruukut

Ruukut ovat erilaisia, mutta ei näitä kasvejakaan ole sen kummemmin suunniteltu.

Kuitenkin jos haluan, että koti on oikein edukseen, pyrin kyllä hotellihuonetta vastaavaan siisteyteen, niissä puitteissa jotka meillä ovat. Ruukut eivät soinnu yhteen, mutta pyyhin niistä multajäljet, nypin kuihtuneet lehdet ja käännän tuuhean puolen nähtäville. Tyhjennän kaikki mahdolliset tasot, yritän taikoa kirjapinot olemattomiin (tämä on aina vaikeaa) ja asettelen sohvatyynyt ojennukseen. Tämä on sellaista siistimistä, mitä en normaalisti tee, mutta silloin kun siihen jostain syystä on aihetta, koti näyttää kyllä kauneimmalta. Tosin sitten käy samoin kuin siellä oikeassakin hotellihuoneessa: vieraat tulevat sisään, ja pian tyynyt ovat missä sattuu, tyhjiä laseja on siellä sun täällä ja matonhapsut solmussa. Mutta ainakin ensivaikutelma oli hieno.

Minulle muuten kasvit ovat tosi tärkeitä viihtyvyyden kannalta. Haluan, että niitä on runsaasti. Entä teillä?

Viikon vinkit: konmaria, joulukukkia ja hygieniset leikkuulaudat

Julkaistu , kirjoittanut
8

Kiti Kokkonen kokeili konmaria. Lopputuloksena oli kattoa hipova pino poistettavia vaatteita. Mutta mitä on mennyt pieleen, kun fiilikset olivat operaation jälkeen raskaat, eivätkä suinkaan euforiset? (anna.fi)

Saitko joulukukkia, joita et halua heittää pois? Tässä jutussa kerrotaan, miten joulukukat saa kukkimaan uudelleen ensi syksynä. Se tosin vaatii aika paljon vaivannäköä, mutta arvelen että viherpeukaloita saattaisi kiinnostaa. Itse olen tyrkännyt kukinnan lopettaneen joulutähden parvekeruukkuun muiden kukkien jatkoksi. Siellä se menestyi hyvin, vaikka ei kukkinutkaan uudestaan. (mtv.fi)

Tämä on kiinnostava juttu: onko puu hygienisempi materiaali leikkuulaudoille kuin muovi? Olen itse alkanut miettiä muovisten leikkulautojen mikromuovi-ilmiötä. Tervällä veitsellä leikatessa oletan, että muovista irtoaa pieniä paloja ruokaa. Mutta ajatus raa’asta kanasta puisella leikkuulaudalla on vähän ällöttävä. Tulisiko puu todella puhtaaksi käsitiskissä? Olen nähnyt lasisen leikkuulaudan, jonka väitettiin olevan veitsiystävällinen. Siis että veitset eivät tylsistyisi. Tämä ratkaisisi hygieniaongelman, mutta toimiiko se käytössä? Onko joku kokeillut? (Tekniikanmaailma)

Köhnästä kukoistukseen

Julkaistu , kirjoittanut
2

Viikonlopun siiovusurakka oli parvekkeen lattian puhdistus. Betonin päällä on puiset, varsin raskastekoiset ritilät, joiden alle kertyy vuoden aikana ties mitä. Parveke on lasittamaton, joten pölyn ja tomun määrä on muutenkin suuri. Kun lisäksi istutetaan kukkia, vaihdetaan multia, somistetaan havuilla ynnä muuta, lattialle ehtii vuoden aikana karista aikamoinen määrä roskia. Olen ottanut tavaksi kerran vuodessa nostaa rallit ylös ja lakaista lattia puhtaaksi niiden alta. Jos tämän jättää tekemättä, kokemukseni mukaan siellä puun ja betonin välissä alkaa pian ötökkä jos toinenkin vilistää.

Tätä kuvaa ei ole lavastattu. Tällaista tauhkaa lattialle kertyy.

Homma kuulostaa helpolta mutta on aika hankala. Lattian peittävät ritilät koostuvat monesta osasta, joilla on kaikilla oma tietty paikkansa. Kyseessä on sellainen palapeli, että osien paikkoja ei voi vaihtaa, sillä muuten palat eivät asetu paikoilleen. Ne täytyy siis nostaa yksi tai kaksi kerrallaan, puhdistaa lattia sieltä alta, laittaa palat takaisin ja nostaa seuraavat. Sitä ennen pitää tietenkin siirtää kaikki muut tavarat siitä päältä pois. Työ on siis hidasta ja vaivalloista, ja senpä takia sitä tuleekin aika usein lykättyä.

Lakaisin lattialta kokonaisen kassillisen purua, hiekkaa, lehtiä ja muuta töhkää. Olisi kovasti tehnyt mieli ruveta vielä pesemäänkin sitä betonilattiaa, mutta tajusin idean itsekin hölmöksi. Alkuperäinen lattia ei näy sieltä puuritilöiden alta minnekään, eikä pesemisestä olisi mitään hyötyä. Perfektionismi minussa olisi halunnut hoitaa tämänkin mahdollisimman perusteellisesti, mutta samalla olisi tuhraantunut paljon aikaa käytännössä tarpeettomaan toimenpiteeseen. Rallien päältä on kyllä aiheellista pestä, niin nokiset, siitepölyiset ja kaiken kaikkiaan likaiset ne ovat. Mutta en halua tehdä sitä päiväsaikaan, jolloin joku pahaa-aavistamaton ohikulkija saattaisi saada pikimustaa vettä niskaansa. Täytyy siis odottaa, että jonain myöhäisenä iltana jaksan sen vielä tehdä.

Pian vien kaikki viherkasvit parvekkeelle, ja silloin lähestytään sitä haaveilemaani parvekekeidasta. Tosin sitä ennen täytyy viedä vinttiin lumilapio ja auton ikkunanpesuneste, joka on jostain syystä majaillut parvekkeella koko talven. (Älkää kysykö miksi, en minä tiedä.) Lämpöaalto on saanut orvokit kukoistamaan:

Rakastan näitä, tuo väri ilahduttaa minua joka päivä!

Joko teillä parvekkeet kesäkuosissa?

Viikon vinkit: uusi keksintö, muovin vähentäminen ja kestävät ruusut

Julkaistu , kirjoittanut
8

Tässä uutisessa kerrotaan kahdesta nuoresta suomalaisesta naisesta, jotka ovat keksineet muovia vastaavan materiaalin, joka on silti biohajoavaa. Tässä on kaikki kohdallaan! Tätä pitäisi hehkuttaa enemmänkin. Toivon sekä keksijöille että tuotteelle runsaasti rahoitusta sekä muutenkin kaikkea hyvää, juuri tällaisia innovaatioita maailmassa tarvitaan. (IL)

MeNaisten toimittaja on kirjoittanut pitkän jutun siitä, miten jokainen voi vähentää muoviroskaa omalta osaltaan. Jutussa on paljon käytännöllisiä vinkkejä, joita voi noudattaa sekä sitten pari vähän vähemmän käytännöllistä. Mietin kuitenkin esimerkiksi ruokien pakkausmateriaaleja: Helsingissä sekajäte poltetaan energiaksi. Jos siis ostaa vaikka jauhelihan irtomyynnistä ja se pakataan paperiin, se poltetaan samoin kuin tiskistä ostettu muovipakkauskin. Onko tässä hirveästi eroa? Ostan jugurttini voittopuolisesti pahvipakkauksissa, mutta koska tyhjien tölkkien peseminen on työlästä, laitan ne sekajätteeseen enkä kartonkikeräykseen. Tässä suhteessa en näe eroa muovin ja pahvipakkauksen välillä. Tässä on tietenkin sellainen kohta, jossa pitäisi taas itse ryhdistäytyä.

Eilisen jäljiltä lienee monet olohuoneet pullollaan ruusuja. Nämä vinkit ovat peräisin äitienpäivältä, mutta uskoisin että ruusun näkökulmasta on ihan sama, onko kyseessä äitienpäivä vai valmistujaisjuhlat. Näillä vinkeillä saa ruusut kestämään, jutun mukaan vaivaa nähden jopa pari viikkoa. (YLE)

Vihreä vallankumous

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Meidän kodin kasvit ovat kohdanneet mullistuksen. Olen vaihtanut multia, ja samalla korjannut oudosti retkottavia kasveja taas pystyasentoon. Olen vaihtanut liian pienissä ruukuissa sitkuttelevia kasveja tilavampiin. Kävin myös Plantagenilla, sillä lapsi oli saanut päähänsä, että hän haluaa huoneeseensa palmun. Mielestäni toive ei ollut kohtuuton, joten lupasin reissun kukkakauppaan. (Oikeasti hän valitsi lopulta traakkipuun, joka kyllä vähän muistuttaa palmua.)

Valitsen itse nykyisin huonekasvit ensisijaisesti sen perusteella, miten hyvin ne puhdistavat huoneilmaa. Kaikilla kasveilla on se ominaisuus, mutta tutkimusten mukaan toiset ovat vielä tehokkaampia kuin muut. Hyviä puhdistajia ovat mm. viirivehka sekä muut vehkat, rönsylilja, muratti ja limoviikuna. Huomasin, että Plantagenissa tämä trendi oli huomattu myös, sillä siellä oli myös hyllyn reunassa lista ilmanpuhdistajista. Hyvä puoli on se, että hyviä puhdistajia on monen näköisiä ja kokoisia. Valikoimaa siis riittää.

Ostin makuuhuoneeseen komean viirivehkan. Heivasin sieltä menemään kovia kokeneen saniaisen. Täytyy sanoa, että sillä hetkellä kun tungin saniasta roskikseen, tuli hetkeksi syyllinen olo, että heitän vielä ihan vihreän kasvin pois. Mutta rehellisyyden nimissä kyse oli jo varsin kärsineestä yksilöstä, joka ei enää edes ollut kovin vihreä vaan sellainen hailakka,  puolikalju ryteikkö. Kun sijoitin uuden ja vehreän kasvin samaan paikkaan, tunsin suorastaan sisustaneeni. Niin viimeistellyn näköiseksi huone yhtäkkiä muuttui, kun se valtava risupehko poistui ja uusi tummanvehreä kasvi muutti tilalle. Samassa rytäkässä heitin pois myös kaksi murattia, jotka eivät olleet tykänneet kuivasta sisäilmasta, ja olivat sen vuoksi kuivahtaneet aivan koppuroiksi.

Kaikki loput siis vaihdoin uusiin multiin. Minulla on mullanvaihdon suhteen vähän ristiriitainen suhde. Tykkäisin siitä muuten, mutta inhoa tehdä sitä sisällä. Kaikesta suojaamisesta huolimatta tulee hirveä sotku, multaa ja lehtiä leviää joka paikkaan. Nyt oli liian kylmä tehdä töitä parvekkeella, eikä sekään ole kovin optimaalinen ratkaisu. Tässä suhteessa oman pihan omistajat ovat onnekkaita, kun koko sotkun saa hoitaa ulkona!

Tässä reippauden puuskassa sain vieläpä muutaman narsissin parvekketta piristämään. Kun ostaa pääsiäisen jälkeen, saa jo aika edullisesti 🙂 Asiat ovat siis varsin hyvällä tolalla kasviasioiden suhteen. Onneksi tähän hommaan ei tarvitse ruveta uudestaan ennen kuin korkeintaan vuoden päästä!

Kevät saa aikaan kaikenlaista

Julkaistu , kirjoittanut
6

Tämä kevät tuntuu vielä toistaiseksi hieman huijaukselta, koska maanataina oli ihana, lämmin ja aurinkoinen päivä, ja tiistaina palelin hyytävässä tuulessa. Mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että näin huhtikuun kynnyksellä todella ollaan jo kevään puolella, ja se aiheuttaa erinäisiä kodinhoidollisia ideoita.

Vein untuvatakkini pesulaan. Nyt se on puhdas ensi talvea varten, ja odottaa pukupussissa vain sitä, että kuskaan sen vinttiin syksyä odottamaan. Olen pakannut paksuimpia talvikenkiä jo kesäsäilöön, ja parhaillaan pohdin yhden uskollisen parin kohtaloa. Vieläkö pitäisin yhden vuoden, vai olisiko jo aika laittaa ne roskikseen? Luulen, että muutama villapaita kaipaisi pesua myös. Uskaltaisiko kashmirpoolon laittaa asianmukaisella aineella

Meidän ikkunat näyttävät hirvittäviltä. Likaa ja nokea on niin että tuskin läpi näkee. Olenkin jo ilmoittanut siivoojalle, että huhtikuun aikana haluaisin ne puhtaiksi. Tämä on asia, jonka olen muutaman vuoden ulkoistanut ammattilaisille, eikä takaisin ole paluuta. Rakastan puhtaita laseja, mutta amatööriltä menee pesemiseen kokonainen päivä. Joten työllistän mielelläni yksityisyrittäjän, joka hoitaa homman puolestani.

Olen alkanut pohdiskella, pitäisikö huonekasveille tehdä jotain. Keväisinhän on tapana vaihtaa multia, mutta se on myös sotkuista ja rasittavaa puuhaa. Toisaalta pari kasvia olisi kyllä ehdottomasti ruukunvaihdon tarpeessa. Ne ovat kasvaneet niin isoiksi, että keikahtavat kohta nurin liian pienissä ruukuissaan. Täytynee ottaa vaikka pääsiäisenä projektiksi. Odotan kyllä sitä aikaa, että lämpenisi niin paljon, että voisin taas kiikuttaa kaikki kasvit parvekkeelle, ja unohtaa sinne. Useimpina vuosina olen tehnyt näin, ja syksyllä kaikki kukoistaa uskomattoman vehreänä.

Työhuoneen raivaaminen on edistynyt niin pitkälle, että lattian saattoi jo pestä. Tämä tarkoittaa sitä, että lattialta on poistunut tavaraa runsaasti. Samoin papereiden setviminen on edistynyt merkittävästi. Tavoitteena on itse asiassa päästä yhdestä pienestä lipastosta kokonaan eroon ja vähitellen alkaa näyttää siltä, että niin myös tapahtuu. Kun kyse on todella pienestä huoneesta, kaikki lattialla säilytettävä tavara tuntuu pienentävän huonetta. Mutta kun samat kansiot on nostettu hyllylle, vapaa lattiatila tuntuu suurentavan koko huonetta.

Onko teille iskenyt kevätraivauskärpänen?

Viikon vinkit: Kestävät ruusut, halvalla ei saa hyvää ja kaappi väärässä käytössä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Hei kaikki te, joiden maljakot ovat nyt täynnä toinen toistaan upeampia ruusuja. Ruusut saa  kestämään esimerkiksi näillä ohjeilla. Minä olen muuten aina miettinyt tuota lämpimän ja kylmän veden logiikkaa, mutta nyt tiedän senkin: puuvartisille lämmintä, pehmeävartisille kylmää. (Turun Sanomat)

Vajaan vuoden artikkeli, mutta kiinnostava. Kodinkonekorjaaja sanoo ääneen sen, mitä olen itse aina epäillyt: halvalla ei saa hyvää, ainakin mitä kodinkoneisiin tulee. Hän sanoo toisenkin asian, jonka puolesta aina toitotan – koneiden säännöllinen puhdistus ja oikeanlainen huolto pidentää käyttöikää merkittävästi. (YLE)

Hanna Jensen kirjoittaa Glorian kolumnissa: ”Kotona on vaatehuone, joka on täynnä, mutta vaatteita siellä ei ole.” Aika moni voisi varmaan kirjoittaa autotallistaan, vierasuoneestaan tai jostain muusta tilasta samalla tavalla. Tavarat eivät mahdu sinne minne pitäisi, koska säilytyspaikassa on jo jotain muuta.