Täyden vaatekaapin ongelma

Tajusin, että vaatekaapissani vallitsee tällä hetkellä tyypillinen 20/80 -sääntö. Noin 20% vaatteista on käytössä 80% ajasta. Valitsen melkein aina mukavimpia ja helpoimpia vaatteita, mitä kaapista löytyy. Niitä, joissa näyttää aina hyvältä, ja jotka eivät sen kummemmin purista eivätkä kiristä. On niin helppoa vain vetää päällensä jokin luottoasu. Täytyy sanoa, että enpä ole tänä kesänä juuri haastanut itseäni pukeutumisasioissa.

Asialla on sellainen kääntöpuoli, että etenkin kesävaatteissa on monta vaatekappaletta, jota en ole tänä kesänä käyttänyt vielä kertaakaan. En siis yhden ainutta kertaa, vaikka vaatteet ovat kivoja, sopivan kokoisia ja säähän sopivia. En ole esimerkiksi pukeutunut hameisiin. Niitä olisi tarjolla sekä pitkiä että lyhyempiä, mutta tänä kesänä olen lähinnä valinnut sortseja. Niitä omistan kolmet, ja niitä olen sentään käyttänyt.

Luulen, että tämä poikkeuksellinen aika vaikuttaa myös siihen, millaisia vaatteita pidämme. Esimerkiksi kesämekoille on yleensä aina tullut käyttöä, kun olemme lähteneet kesälomalla matkalle. Kreikan helteissä mekkoja on kulunut yksi päivässä, ja viikossa on käyttöä jo monelle. Mutta tänä kesänä kun matkailu ei ollut millään lailla vaihtoehto, mekot ovat paria ravintolailtaa lukuunottamatta jääneet kaappiin. Siinäpä tuli toinenkin syy mainittua; ei ole ollut juhlia, illanistujaisia tai muitakaan tapahtumia, joihin olisi ollut tarvetta pukeutua  paremmin.

Tästä seuraa se, että shoppailusta on tullut mahdotonta. Sehän on tietysti hyvä asia niin oman talouden kuin maapallon kestokyvynkin kannalta, mutta jostain syystä ilmassa on myös pettymystä. Olen käynyt Helsinki Outletissa pari kertaa, mutta purkanut shoppailuhimojani ensisijaisesti lastenvaatteisiin. Kirppiksillä, joista omien sääntöjeni mukaan saisin ostaa ilman stressiä mitä vain, ei tilanne ole sen parempi. Seuraamalleni Facebook-kirppikselle on joku ruvennut listaamaan tosi kivoja vaatteita, kuten leveitä pellavahousuja. Olen odottanut, että hinta laskee mielestäni halvalle tasolle, mutta sitten tajusin, ettei ostamisessa olisi silti mitään järkeä. Mihin tarvitsen kamelinvärisiä pellavahousuja, kun kaapissa on jo siniset ja valkoiset, joista jälkimmäisiä en ole tänä kesänä käyttänyt vielä kertaakaan?

Jonkinlainen saturaatiopiste on selvästi vaatevarastoni osalta saavutettu. Ei ole mitään järkeä hankkia uutta, jos vanhojakaan ei ehdi pitää. Eikä niissä vanhoissa edes ole mitään vikaa. En halua kasata isoa kassia kierrätykseen vain siksi, että saisin siten syyn täyttää kaappia uudestaan. Monta kertaa on siis täytynyt kaupoilla todeta, että vaikka olisi kiva vaate, en osta, koska jotain samanlaista löytyy jo. Edes halpa hinta ei ole saanut ostamaan, sillä en vain pysty perustelemaan, miksi tarvitsisin neljännen tai viidennen kappaleen jotain tiettyä vaatetta.

Aloinkin tässä miettiä, että pitäähän näistä vaatteista nauttia, kun niitä kerran on. Päätin järjestää itselleni jonkinlaisen pukeutumishaasteen, jonka tarkoitus on saada vaatevaraston koko potentiaali käyttöön. Perehdyn hieman aiheeseen, ja palaan asiaan tällä kanavalla. Tai kiinnostaisiko teitä lukijoita tällainen haaste?

Huhtikuun vaatteet

Viime kuussa meni suorastaan shoppailuksi, ja samoilla höyryillä paahdoin vielä huhtikuun alkupäivät. Ostin huhtikuussa itselleni kaksi vaatetta:

  • valkoinen t-paita
  • vaaleanpunainen huivi

T-paidan voi perustella tarpeella. Olen tarkoituksella uudistanut t-paitavarastoa tänä vuonna, ostin viime kuussa tummansinisen peruspaidan ja nyt valkoisen (jossa lukee edessä blue soul. Kornin rajamailla, mutta jotenkin tunsin, että tämän tekstin voin jollain tasolla allekirjoittaa.) Huiviahan en olisi missään nimessä tarvinnut. Minulla on noin 582 huivia omasta takaa, kaikenlaisissa väreissä ja muodoissa. Ostin nyt kuitenkin yhden lisää, enkä kyllä ole katunutkaan. Tämä on sellainen iso, ohut ja keveä, josta juuri tykkään. Väri on passeli ja olenkin käyttänyt tätä ostosta jo yli 10 kertaa. Kun vielä tingin hinnasta yli puolet pois, ja maksoin lopulta vain kympin, mitä tässä voisi katua.

Uusin huivi

Olen viime päivinä pulannut vaatteiden kanssa enemmänkin. Laitoin vihdoin talvikengät pois hyllystä, vein talvitakit vintille ja yritin ottaa kesävaatteet alas. Totesin kuitenkin sään vielä liian kylmäksi, ja laitoin ne takaisin laatikkoon. Sitten mietin, että mitäköhän sitä oikein päälleen pukisi, kun villapaita on liian paksu mutta kesähuitula liian ohut. Tajusin että täytyy koota jonkinlainen kapselin tyyppinen ratkaisu toukokuulle. Ensinnäkin siksi, että olisi pukeutuminen sujuisi ilman kriisejä, ja toiseksi siksi, että muistaisin käyttää kaikkia välikauden vaatteita, joista omistan. Se koostaminen on nimittäin todella hyödyllinen harjoitus, koska silloin täytyy etsiä kaapista esiin kaikki tarvittavat vaatteet, ja samalla muistaa mitä kaikkea omistaakaan. Kun esimerkiksi järjestin eilen kenkiäni, löysin pinkit loaferit, joiden olemassaolo ei ollut lainkaan aktiivisesti mielessä. Siis pidin niitä kyllä paljon viime kesänä, mutta talven aikana olin unohtanut ne kokonaan.

Olen keräillyt kirppikselle meneviä vaatteita pois pitovaatteiden seasta. Sain kasaan kassillisen vaatetta, josta haluan luopua. Niitä yhdistää se, että ne ovat joko väärän kokoisia, minulle huonon värisiä tai mallisia. Useimpia noista olen pitänyt paljon, paitsi sitä viime kuun poolopaitaa. Se kuivui ja kutistui, ja minun on pakko laittaa sen nyt eteenpäin. Annan itselleni sapiskaa tuosta paidasta. Kympin paita tuli todella kalliiksi! Toivottavasti joku 36-kokoinen henkilö saa siitä vielä itselleen hyvän vaatteen. Olen muuten päättänyt, että vien samalla reissulla Fidaan kaikki ne vaatteet, joita secondhand-kauppa ei ota myyntiin. En enää kanna takaisin kotiin mitään sellaista, mistä haluan oikeasti päästä eroon.

Millainen huhtikuu teillä on ollut?

Näin hyödynnät Black Fridayn vastuullisesti ja ekologisesti

Onko sellainen olo, että ahdistaa ja houkuttaa yhtä aikaa? Black Friday on tänä vuonna todellakin tullut kaikkien tietoisuuteen, ja aleperjantai vyöryy päälle kaikista kanavista. Tämän aamun Hesaria selatessa oli pakko todeta, että ei ole liikettä, joka ei olisi lähtenyt alekampanjaan mukaan. Alennuksella saa kaikkea autoista sohviin ja huulipunista vaatteisiin. Olen tunnetusti herkkä alennusmyynneille. Aleprosentti houkuttelee aina, vaikka tiedänkin miten mekanismi toimii. Toisaalta ilmastoahdistus ei ole juurikaan hellittänyt. Miten tästä siis selvitään?

Ratkaisu on yksinkertainen: hyödynnä Black Friday -tarjoukset, jos ne koskevat palveluita. Tämä viikonloppu on erinomainen aika kilpailuttaa puhelinliittymä (tämän aion tehdä itse), nettiliittymä ja television kanavapaketit. Kaverini osti täydellisen geenitestipaketin ulkomaisesta firmasta hyvällä alennuksella. Tämä ei itseäni houkuttelisi, mutta aktiivinen biohakkeri oli onnessaan. Ravintoloilla ja hotelleilla on näitä tarjouksia. Tämän viikonlopun ajan alennusta voi saada myös esim. auton katsastuksesta, kauneushoidoista tai terveystarkastuksesta. Tee näin: kirjoita googleen black friday sekä etsimäsi palvelu. Esim. ”black friday hotellit” tai ”black friday auton huolto”. Täsmennä hakua tarvittaessa lisäämällä listaan kaupungin jossa asut.

Entä sitten ne tavarat? Jos haluat toimia vastuullisesti, osta alennuksesta VAIN sellaisia tavaroita, jotka olisit valmis ostamaan myös täydellä hinnalla. Jos esimerkiksi lapsi tarvitsee toppatakin talveksi, tämän viikonlopun tarjouksista saattaa hyvinkin löytyä edullinen vaate. Mutta sen sijaan se, että klikkailee verkkokaupassa vielä yhden jos toisenkin tuotteen ostoskoriin vain tavoittaakseen loppusumman jolla saa isomman alennusprosentin, on sekä taloudellisesti että tavaroiden näkökulmasta hölmöä. Siinä käyttää enemmän rahaa kuin olisi ajatellut, hankkii tavaroita joita ei oikeastaan tarvitse ja kaiken kaikkiaan osallistuu sellaiseen kulutusjuhlaan, mikä tätä palloamme kuormittaa. Suosittelisin myös vakavasti harkitsemaan, kannattaako toimivia tavaroita korvata uudemmalla mallilla, vain siksi että saa alennusta. Jos siinä ei ole vikaa, ei sitä kannata heittää pois.

Lopuun vielä tärkeä muistutus: Tämä ei ole maailman viimeinen alennusmyynti. Seuraava odottaa noin kuukauden päässä, kun joulusesonki alkaa lähestyä loppuaan. Joten jos et osta nyt, et menetä yhtään mitään.

***

Vinkkaan tähän loppuun vielä Caps Lookin ja Arkijarki.netin yhteistyöstä. Caps Lookin verkkokurssi kertoo kaiken olennaisen kapselipukeutumisesta. Jos olet joskus miettinyt, että haluaisit todella toimivan vaatekaapin, mutta et oikein tiedä miten, tämä kurssi on sinulle.

  • Kurssilla on paljon bonuksia, mm. Ilana Aallon vaatteiden karsimisen työpaja! Tsekkaa kaikki bonukset täältä.
  • Kun käytät kassalla koodia Arkijärki2018, saat hinnasta 15€ alennuksen (Huom! Tämä ei ole Black Friday -alennus, vaan normaali yhteistyö Arkijarki.netin kanssa)
  • Tilaisuus päättyy tänään perjantaina 23.11. klo 24.00. Ole siis nopea.

Viikon vinkit: Keittiö, kengät ja kotitalousvähennys + kapselipuvusto workshop

Joulu lähestyy, samoin leivontakausi. Jos uunipellit ovat hurjassa kunnossa, tsekkaa tämä juttu niiden puhdistamisesta. Helppa ja myrkytöntä! Olennaisin työkalu on sokeripala, ja sen perusteella, mitä tiedän uunin puhdistamisesta, uskoisin että tekniikka toimii erinomaisesti myös uunipeltien suhteen. Vastikään puhdistin pohjaanpalaneen kattilan sokerilla, ja sekin toimi hyvin. (IS)

Tässä jutussa puolestaan on runsaasti hyviä vinkkejä nahkakenkien säilytykseen. Nahka ottaa itseensä kaikenlaisia hajuja niin jaloista kuin säilytystilastakin, joten kosteita varastoja ym. kannattaa välttää. (IL)

Kotitalousvähennykseen liittyvät säännöt ovat vähän epäselviä välillä, mutta kannattaa ehdottomasti lukea tämä juttu, jossa selvitetään tarkemmin mikä vähennyksen piiriin kuuluu ja mikä ei. Olennaista on, että kaikki vähennyksen kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Remonttikulut, siivous- ja järjestämispalvelut, hoivapalvelut sekä ruoanlaitto kuuluvat vähennettäviin. Mutta rajat eivät aina ole ihan yksiselitteiset, joten asiaa kannattaa aina selvittää. Mielestäni vähennyksiä kannattaa aina hakea jos aihetta on. Verottaja sitten ratkaisee, myönnetäänkö niitä vai ei. Eli kaikki kuitit talteen! (YLE)

Muistattehan, että Caps Lookin uusittu workshop alkaa huomenna! Ensi viikon aikana kaksi upouutta videota (ma ja ke) sekä yksi livevideo viikon päästä sunnuntaina tarjoavat hyvä johdannon kapselipukeutumiseen. (Myös livevideo on katsottavissa jälkikäteen, jos ajankohta ei sovi. Mutta se vaatii rekisteröitymisen.) Iinalla on missiona pelastaa suomalaisten vaatekaapit, joten jos tuntuu siltä, että oma kaappi saattaisi tarvita pientä uudistusta, suosittelen workshoppia lämpimästi!

Kaipaan syyskapselia

Affiliate-yhteistyö Arkijarki.net ja Caps Look

Juuri kun pääsin sanomasta, että nyt en kyllä turhia kotona järjestele, on pakko tehdä poikkeus. Vaatekaappi on nimittäin sellaisessa kaaoksessa, että se alkaa haitata arkea. Ongelmana on se, että kausivaatevaihto on jäänyt vähän kesken. Olen ottanut paksut villapaidat ja neuleet esille. Olen myös laittanut selkeimmät kesävaatteet pois, mutta en kaikkia. Se oli virhe, sillä nyt kaapissa on sekaisin kesä- ja talvivaatteita. Jotenkin ajattelin, että osalle kesävaatteista olisi vielä nyt syksyllä käyttöä, mutta erehdyin. Ei tuo kylmä ja sateinen ulkoilma houkuttele yhtään pukeutumaan mihinkään ohuisiin kukkapaitoihin!

En kutsuisi tätä erityisen hyvin järjestetyksi kaapiksi.

Oikeastaan tiedän, mitä nyt pitäisi tehdä. Oikea ratkaisu on tyhjentää vaatekaapin hyllyt, levittää kaikki vaatteet sängyn päälle ja henkareille, ja tehdä kunnon katselmus. Pakata viimeisetkin kesähepenet laatikkoon odottamaan kevättä, ja sitten miettiä, mitkä niistä lopuista oikein tulee käyttöön. Toisin sanoen nyt olisi juuri oikea hetki koostaa syyskapseli.

Olen tätä kapselipukeutumista opetellut vähitellen vuosien aikana. Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappi on hyvä käsikirja, ja lisää oppia olen saanut Caps Lookin Iina Lappalaiselta. Aluksi vastustin ajatusta kapselipuvustosta kovastikin, sillä ajattelin etten todellakaan halua rajoittaa vaihtoehtojani keinotekoisesti. Mutta sitten kun tutustuin menetelmään, ymmärsin että rajoitteet olivat lähinnä omassa päässäni. Nykyisin sovellan kapselipuvustoa omaan tyyliini, eikä mikään estä sinuakaan tekemästä samoin. Kapselipuvuston suurin hyöty on minulle ollut siinä, että hahmotan sen kautta mitä vaatteita minulla on käytössä, ja millaisia asukokonaisuuksia voin niistä koostaa. Kapselin koostaminen hyödyttää myös siksi, että silloin tulee käytyä kauden mukaiset vaatteet läpi, eikä vahingossa unohda mitään.

Jos haluat tutustua kapselipukeutumiseen enemmän, suosittelen lämpimästi Iinan ilmaista workshoppia. Hän on tänä vuonna uudistanut koko workshopin täysin, eli kaikki videot ovat uusia. Workshopin ensimmäinen osa julkaistaan 12.11., toinen osa 14.11. ja kolmas osa lähetetään livenä sunnuntaina 18.11. klo 18.00. (Jos et ehdi livelähetykseen mukaan, rekisteröitymällä tästä linkistä pääset katsomaan sen myöhemmin omalla ajalla.) Iina kertoo, että sisältöä on uudistettu juuri osallistujien toiveiden mukaisesti, joten aion itsekin klikata katsomaan ne. Workshop johdattaa kapselipuvuston perusteisiin Caps Lookin metodiin.

Tarina ikuisesta puserosta

Moni on toivonut tarinoita omasta vaatekaapistani, ja ensimmäinen postaus herätti vilkasta keskustelua. Tässä tulee seuraava osa: tarina puserosta, joka on luultavasti ikuinen.

Sen jälkeen kun esikoinen oli syntynyt, jouduin akuuttiin vaatekriisiin. Mitkään vanhat vaatteet eivät nimittäin mahtuneet sillä hetkellä päälle. Tilanne saattaa olla tuttu myös sellaisille, jotka eivät ole äskettäin synnyttäneet. Yhtäkkiä vain huomaa, että vaatekaapissa ei ole juuri mitään, mitä voisi laittaa ylleen. Tilanne oli sellainen, että minun oli kirjaimellisesti pakko ostaa uusia vaatteita. Päädyin ratkaisemaan tilanteen niin, että varasin ajan Stockmannin pukeutumisneuvojalle. Annoin varsin väljät ohjeet. Tarkoitus oli hankkia monenlaisia vaatteita, joilla pärjäisin ainakin puoli vuotta kaikissa tilanteissa. Ainoa kriteeri mekkojen ja yläosien suhteen oli se, että niissä piti pystyä imettämään vauvaa.

Näin sivumennen sanoen tämä oli yksi parhaista päätöksistä ikinä, sillä ostin tuon tapaamisen seurauksena läjän vaatteita, jotka oikeastaan muodostivat kapselipuvuston, jota käytin ainakin seuraavat puoli vuotta. Tuolloin en ollut kapselipuvustosta kuullutkaan, mutta käytännössä se oli kuitenkin lopputulos: neljät housut, muutama pusero, kaksi mekkoa, kolme alustoppia. Yhteensä vaatteita oli kymmenkunta, ja yksi niistä on edelleen jäljellä. Se on tämä:

Pusero on kokoa 44, mutta koska se on malliltaan pussimainen ja väljä, se menisi varmaankin sujuvasti kenelle tahansa välillä 36–46. Kangas on hyvin läpikuultava, olen aina pitänyt toppia tämän alla. Pääntie ja helma ovat joustavat ja hihat ylettyvät kyynärpäihin saakka. Kaula-aukko on laaja, sen voi vetää olkapäiden alle jos haluaa. Yhdistin tämän yleensä leveälahkeisiin housuihin jotka myös ostin samalla kertaa, jolloin kokonaisuus sopi mukavasti kaikenlaisiin vähän siistimpää vaatetusta vaativiin tilaisuuksiin. Pidin tätä vauvavuonna runsaasti, mutta sitten pusero jäi kaappiin.

Syynä on se, että keltainen ei sovi minulle erityisen hyvin. Sen huomaa vaikkapa tästä kuvasta, jossa pusero on päälläni. Olen luonnostani varsinainen kalpeanaama, eikä keltainen paranna asiaa. Printit eivät varsinaisesti ole minun juttuni, joten tämä kuosi on aina tuntunut vähän liian kukkaiselta ja kirjavalta. Lisäksi selässä on kolme pientä nappia, ja vaikka niitä ei yleensä näe eikä niihin tarvitse koskea, en tykkää niistä yhtään. (En ylipäätään tykkää napeista missään muodossa, mutta se on toinen tarina.)

Aika kirjava.

Olin laittamassa tätä puseroa kierrätyskassiin jo vuosi sitten, mutta sitten ajattelin, että tämä on juuri sitä kertakäyttökulttuuria, josta haluan irtisanoutua. Päätin haastaa itseni ja poistamisen sijasta yrittää ottaa pusero aktiiviseen käyttöön uudelleen. Onnistuinkin siinä kohtuullisesti, ja löysin useampia tapoja yhdistellä tätä erilaisiin hameisiin ja housuihin. Olen pitänyt tätä ainakin tummien pillifarkkujen, valkoisten pellavahousujen ja pinkin A-linjaisen hameen kanssa.

Tässä topissa on vain yksi ongelma: se on ikuinen. Materiaali on 100% polyesteriä, mikä tarkoittaa, että tämä kestää varmaankin kaikkea muuta paitsi polttamista. Se ei rypisty, nyppyynny, haalistu, kutistu eikä kulahda. Tämän voi tunkea kassin pohjalle, ja se ilmestyy sieltä aivan samanlaisena kuin ennenkin. Sen voi pestä koneessa eikä sitä tarvitse ikinä silittää. Tätä on mahdotonta pitää niin paljon, että vaate kuluisi loppuun.

En tietenkään enää ostaisi  tällaista. Mutta silloin kun tämän ostin, en ollut läheskään näin tietoinen vaatteiden ominaisuuksista. Minulla ei ollut ostotilanteessa halua eikä mahdollisuuksia lähteä etsimään täydellistä vaatetta, ja pusero täytti tarkoituksensa riittävän hyvin. Nyt olen kuitenkin jälleen kahden vaiheilla, luopuako vai ei. Luopumisen puolesta puhuu se, että väri ja kuosi eivät hirveästi miellytä, ja paita saa minut vähän sairaan näköiseksi. Samoin se, että pusero on priimakunnossa, sen voisi lahjoittaa hyvällä mielellä eteenpäin. Mutta säilyttämisen puolesta puhuu taas se, että malli sopii minulle hyvin, vaatteelle on tilaa kaapissa, ja jos haluan, voin käyttää sitä väriongelmasta huolimatta. En rakasta tätä vaatetta, mutta en varsinaisesti vihaakaan. Mutta ei tämä mikään lempivaate ole. Jos nyt törmäisin tähän kaupassa, en ostaisi, en edes harkitsisi ostavani.  Käyttökertoja tälle on tullut vuosien aikana 20–30. En tiedä olisiko 30 kertaa vielä aivan täynnä, mutta on tätä pidetty.

Olen pian pakkaamassa kesävaatteita säilytykseen. Pitäisikö tämä pakata mukaan, vai siirtää kierrätyskassiin? Mitä te tekisitte?

Viikon vinkit: pikamuodin vastustamista ja kiertävät kierrätysautot

Jatkona tämän viikon muoti- ja vaateteollisuuspohdintoihin: Varustelekan perustaja kommentoi perusteellisesti ja kiinnostavasti samaa asiaa kuin minäkin. Kirjoitin alkuviikosta siitä, miten pikamuoti tai pintamuoti aiheuttaa paljon ongelmia, ja miten niitä vastaan voi taistella. Valtterin kirjoitus täydentää omaa näkemystäni asiantuntevasti ja perusteellisesti. (Ja lisäksi hän kirjoittaa erittäin sujuvasti ja hauskasti.) Lainaan tähän kirjoituksesta olennaisimman:

”Maailma on tuhoutumassa, ja yksi syy on halpavaatteiden ylenpalttinen shoppailu. Ratkaisu on miettiä huolellisesti, minkälaisiin vaatteisiin tykkää pukeutua, jonka jälkeen hankkii nimenomaan sellaisia vaatteita, mutta vähän ja laadukkaina. Vaatteiden heittäminen kierrätyslaatikoihin ei tee toiminnastasi kestävää.”

 

Lopuksi erittäin käytännöllinen vinkki pääkaupunkiseudulla asuville! Kierrätyskeskuksen autot nimittäin kiertävät 27.8. lähtien Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kirkkonummella ja Kauniaisissa keräten kierrätyskeskukseen menevää tavaraa: vaatteita, kirjoja, kodintekstiileitä, jalkineita, urheiluvälineitä, kaikenkuntoisia polkupyöriä jne. Jos haluaisit lahjoittaa tavaroita kierrätyskeskukseen mutta sinne on hankala päästä, hyödynnä tämä mahdollisuus! Tarkemmat tiedot ja aikataulut täällä.

Arkijärki-podcast 36: Puhetta muodista

Kirjoitin äskettäin siitä, miten pikamuotia voi välttää. Tämä johti ajattelemaan muotia ja omaa suhtautumistani siihen laajemminkin. Lopputulema on, että kun sanon etten välitä muodista, tarkoitan sillä oikeastaan juuri tätä nopeasti muuttuvaa muotia. Mutta en minäkään ongelmitta laittaisi päälleni jotain sellaista, mikä 20 vuotta sitten näytti erittäin tyylikkäältä. Tulen myös siihen tulokseen, että oman tyylin tuntemus on itse asiassa yksi ekologisen pukeutumisen peruspilareista. Enpä ole sitäkään tullut aiemmin ajatelleeksi. Mutta oman tyylin tunteminen vapauttaa valitsemaan aidosti itseään miellyttäviä vaatteita, eikä tarvitse tyytyä siihen, mitä muotiteollisuus kulloinkin sattuu tarjoilemaan.

Täytyy sanoa, että vaikka haluankin näyttää noin laajasti otettuna tavalliselta ja ”normaalilta”, arvostan silti yksilöllisyyttä myös pukeutumisessa. En yritä näyttää eriskummalliselta, mutta en myöskään halua valita sellaista muotia, jota kaikki yritetään saada ostamaan. Ehkä siksi tuo pintamuodin seuraaminen tuntuu minusta niin tarpeettomalta. Jos joku muodostaa minusta negatiivisen kuvan siksi, että olen hänen mielestään ”epämuodikas”, kertoo se enemmän vastapuolen arvomaailmasta.

Arkijärki: blogi ja podcast

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata esimerkiksi puhelimeensa iTunesintai Acastin kautta. Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät täältä. Podcastin kesto on 19 minuuttia.

Lopuksi vielä tiedotus aihetta sivuten

Arkijärki tekee jälleen yhteistyötä Caps Lookin kanssa. Caps Lookin Iina Lappalainen pitää lauantaina 18.8. klo 18 ilmaisen videoluennon eli webinaarin. Aiheena tyypilliset vaatekaapin pulmat ja miten kapselipuvusto asiaa voisi auttaa. Kuten tuon edellisen postauksen kommenteissa moni totesi, suppea vaatevarasto on yksi tehokas tapa taistella pikamuotia vastaan. Iinan ajatuksista on luultavasti runsaasti apua, jos pohdit olisiko kapselipukeutuminen sinulle sopiva tapa. Ilmoittaudu webinaariin tästä. Muista myös Iinan workshop. Sen viimeinen osa tulee huomenna.

Viikon vinkit: säästövinkkejä, kapselipukeutumisen workshop sekä minimalismia

Anna-lehden nettisivuilla listataan säästövinkkejä, joilla on myös ekovaikutuksia. Osa näistä on tuttuja juttuja, osa antaa enemmän ajattelemisen aihetta.

Haluan myös kertoa, että Caps Lookin ilmainen Vaatekaappi Workshop alkaa jälleen huomenna. Mikäli aihe kiinnostaa, klikkaa itsesi mukaan tästä. Workshop koostuu kolmesta videosta ja niihin liittyvistä omatoimisista tehtävistä. Caps Lookin Iina kyllä hallitsee tämän aihepiirin. Tämän työpajan hyvä puoli on se, että menetelmään pääsee tutustumaan ilman kuluja. Omia kokemuksiani kapselipukeutumisesta kerron esimerkiksi täällä. Arkijärjen omasta vaatekaapista on muuten tulossa edelleen postauksia, mutta se vaatiin vähän järjestelyjä, jotta saan siedettävät kuvat vaatteistani. (Arkijärki ja Caps Look tekevät affiliate-yhteistyötä)

Törmäsin erittäin kiinnostavaan pohdintaan siitä, mikä ero on minimalismilla ja askeettisuudella Ostolakossa-kosmetiikkablogissa. Virve, joka blogia kirjoittaa, on viime aikoina sukeltanut entistä syvemmälle minimalismiin, ja luopunut varsin vaikuttavasta määrästä tavaroitaan. Tiivistettynä hänellä on nykyisin hyvin vähän tavaroita, lukuunottamatta kosmetiikka, jota on sitäkin enemmän. Tässä kirjoituksessaan Virve perustelee mielestäni varsin hyvin, miksi kosmetiikasta luopuminen olisi askeettista, mutta sängystä luopuminen ei ole.

Kapselipuvusto käytännössä

Vaatekaapissani on vihdoinkin väriä! Hurraa!

Kapselipukeutuminen on kiehtonut minua siitä asti, kun olen siitä kuullut. Ajatus täydellisestä vaatekaapista on hyvin houkutteleva. Samalla kuitenkin olen karsastanut kapselipukeutumiseen liittyvää rajoittamista. Projekti 333 oli ensimmäinen filosofia johon tällä saralla törmäsin. Siitä myös Rinna Saramäki puhuu kirjassaan Hyvän mielen vaatekaappi. P333:n säännöt menevät niin, että valitaan 33 vaatteen puvusto, jota käytetään kolmen kuukauden ajan. Muut vaatteet pakataan pois, ja kolmen kuukauden jälkeen vaihdetaan. P333:een lasketaan mukaan myös kengät ja asusteet, mutta ei yö-, koti- ja urheiluvaatteita.

Viime talvena osallistuin Capslookin kapselipuvustokurssille, jossa aihetta käsiteltiin monesta näkökulmasta, lähtien omasta tyylistä ja päätyen optimaaliseen vaatesäilytykseen. Tällä kurssilla ei annettu täsmällistä määrää kapselin sisältämille vaatteille, mutta kurssin vetäjä Iina kyllä vahvasti suositteli noin pariakymmentä vaatetta, poislukien jälleen nuo em. erikoisvaatteet. Tämän kurssin paras anti oli oivallus siitä, että kapseli voi liittyä muuhunkin kuin vuodenaikaan. Koostin työkapselin, joka soveltui parhaiten talviaikaan, sillä kurssi käytiin talvella ja talvivaatteet olivat esillä. Kurkkasin juuri, miten Capslookin sivuilla määritellään kapselipuvusto, ja kuvaus on P333:een verrattuna niin väljä, että siihen pääsee halutessaan sen suurempia karsimatta.

Kapselipuvuston ongelmat

Olen miettinyt, miksi kaikesta järkevyydestään huolimatta tämä kapseliajattelu jotenkin tökkii aina vaan. Vaikka olen sitä harjoitellut ja harjoittanut, en silti tunne jotenkin päässeeni täysin sinuiksi näiden tekniikoiden kanssa. Aluksi epäilin sitä, että en mitenkään saa 33 vaatteeseen mahtumaan kaikkea tarpeellista kengistä lähtien. Tämähän on ymmärrettävää sen suhteen, että pyrin aina varautumaan kaikkeen mahdolliseen, ja mietin tietenkin että MITÄ JOS kuitenkin sattuu tulemaan yllätysjuhlat, eikä puvustossa ole yhtään juhlavaatetta? Että olisipa epäkäytännöllistä. Tai että entä jos sittenkin jonain päivänä haluan laittaa korkokengät, ja ne olisivat jossain varastossa – miten hankalaa.

Toisaalta sinänsä kauteen sopivien ja käyttökelpoisten vaatteiden pakkaaminen pois tuntui minusta älyttömältä. Mihin ne oikein pitäisi laittaa? Työkapselia koostaessani huomasin taas, että monet vaatteet sopivat moneen kapseliin, eli sama mekko voisi olla tilaisuudesta riippuen joko juhlava tai työvaate. Vaikka työkapselin koostaminen oli mielestäni erittäin hyvä harjoitus, josta oli käytännössä hyötyä, kaikkien vaatteiden järjestäminen kapseleittain tuntui silti hankalalta, eikä minulla ollut myöskään mahdollisuutta muuntaa nykyisiä vaatekaappeja Iinan suosittelemaan järjestykseen. Kapselipuvuston perusidea siitä, että vaatteet muodostavat linjakkaan kokonaisuuden ja ovat helposti yhdisteltävissä, on kuitenkin edelleen mielestäni todella hyvä lähtökohta. Siihen ajatukseni täydellisestä vaatekaapista perustuu.

Arkijärjen kapselipuvusto

Olenkin tässä vuoden aikana muokannut kapselipuvuston ideaa sellaiseksi, että se palvelee juuri minua. Toisin sanoen olen poiminut kaikesta oppimastani parhaat ideat, ja soveltanut itse loput.

Minun versiossani kengät ja asusteet eivät kuulu varsinaiseen puvustoon, vaan kaikki on käytössä ympäri vuoden kaikkiin tilaisuuksiin. Minulla on paljon kenkiä, käsilaukkuja ja hirmuinen määrä huiveja. Käytän niitä kaikkia aktiivisesti, joten olisi älytöntä rajoittaa valikoimaa vain rajoittamisen ilosta. Sen sijaan filosofiani on, että haluan nauttia kaikista vaatteistani mahdollisimman täysipainoisesti. Kun olen kerran jotain ostanut, haluan myös, että sille on käyttöä. Siksi en pakkaa vaatteita pois rajoittaakseni määrää, vaan ainoastaan sään ja vuodenajan mukaan. Eli kaikki huivit ovat valittavana ympäri vuoden, mutta paksut villapaidat ja kesähameet muuttavat säilytyslaatikkoon vuorotellen.

Toiseksi olen hahmottanut tietyt vaatekappaleet, jotka ovat pukeutumiseni kulmakivi. Farkut, neuleet, t-paidat ja mekot ovat vaatteita, joita käytän jatkuvasti. Niiden lisäksi on sitten niitä säänmukaisia vaatteita, jotka vaihtuvat ajoittain. Esimerkiksi nyt on liian kuuma pitää farkkuja, joten kuljen vain mekoissa ja hameissa. Sen sijaan yhdistän hameisiin samoja t-paitoja ja toppeja kuin farkkuihinkin.

Se paljon hehkuttamani kesäpuvusto koostuu seuraavista vaatteista:

  • 4 mekkoa
  • 1 pellavahousut
  • 2 sortsit
  • 4 hametta
  • 1 kevyt neule
  • 5 yläosaa

Tässä on yhteensä 17 vaatetta. Se on täyttää erinomaisesti kaikki mahdolliset kapselisäännöt. Voisin vielä lisätä tähän asusteita ja kenkiä, ja koota aivan toimivan P333-puvuston. Tämä hieman hämmästyttää minua, sillä olin kuvitellun sen olevan melko utopistinen, lähinnä vannoutuneille minimalisteille sopiva tavoite.

Mutta nyt täytyy muistaa se, mitä edellä sanoin. Tuo farkuista, t-paidoista jne. koostuva peruspuvusto on kuitenkin jatkuvasti olemassa ja käytettävissä, samoin kuin kaikki asusteenikin, kuten edellä jo totesin. Jos näiden vaatteiden lukumäärä lisätään tuohon varsinaiseen kesäkapseliin, niin sitten ei kyllä 33 enää riitä mihinkään. Huiveja omistan kymmeniä, ja rehellisyyden nimissä kenkiä myös. En niitä kaikkia jatkuvasti käytä, mutta en myöskään halua niitä minnekään poistaakaan. Haluan, että mahdollisuus valita on olemassa, ja haluan käyttää kaikki vaatteitani mahdollisimman paljon. En siis voi sanoa noudattavani kapselipuvustoa siinä mielessä, että valinnanmahdollisuuksia on runsaasti enemmän, kuin mitä mikään kapseli sisältää.

Lopputulos siis on, että olen sekä omaksunut että hylännyt kapselipuvustoaatteen yhtä aikaa! Ehkä tässä on sitä, että en ole kovin hyvä noudattamaan tiukkoja ulkoapäin tulevia sääntöjä, vaan haluan aina muokata kaikki juuri itselleni sopivaksi. Kapselipuvustoajattelusta on kuitenkin ollut minulle hyötyä, vaikka en sitä kirjaimellisesti noudatakaan. Millä tavalla te olette soveltaneet? Noudattaako joku esim. P333-systeemiä ”oikein”? Tai mikä teitä kapselipukeutumisessa arveluttaa?

Tämä postaus kuuluu kesän toivesarjaan. Edelliset jaksot löytyvät täältä