True Friend

Näin tästä Veera Välimäen suunnittelemasta innovatiivisesta True Friend -puserosta niin monta ihanaa versiota, että oli aivan pakko pistää omakin puikoille. Jostain syystä villapaita ja -takkihyllystä löytyy violetin eri sävyjä, mutta ei yhtään vaaleaa peruspuseroa. Ostin ennen joulua Wollmeisea tyttären takkiprojektia varten muutaman vyyhdin, ja luonnonvalkoista oli jäljellä lähes kaksi kokonaista vyyhteä, joten siitä tuli automaattisesti pääväri. Raitavärin valinta olikin vähän vaativampi prosessi. Ajattelin ensin tekeväni klassisen sinivalkoisen version, mutta sitten tuli mieleen tämä pirteä vihreä. Minä en ole vihreän ystävä, mutta tässä se toimii mainiosti.

True Friend, Wollmeise Twin väreissä Natur ja Wasabi yhteensä 300 g, puikot 3 ja 3,5

Muokkasin ohjetta vähän sieltä sun täältä: loivensin olkapäitä, vähensin raitojen määrää, tein himpun leveämmät hihat ja lisäsin sileää oikeaa helmaan. Kyllä sen onneksi vielä samaksi puseroksi tunnistaa. Tätä oli tosi kiva neuloa, ja valmista tuli ennätysajassa. Voisin neuloa toisenkin.

Siiri ja Hannes

Neuloin tyttärelleni Jenni Östermanin suunnitteman Siiri ja Hannes -neuletakin. Ohje löytyy kirjasta Tähkä, Keiju ja Taikasauva - neuleita lapsille. Tytär valitsi itse värit, joten aika värikäs siitä sitten tuli. Kerrankin ei tarvinnut siristellä silmiään talvipimeillä neuloessaan. Mutta pääasia on, että takki on mieluinen käyttäjälleen!

Siiri ja Hannes 130 cm, Wollmeise Twin 244 grammaa väreissä Tutu dark, Wasabi ja Natur, puikot 3,0 ja 3,5

Tämäkään projekti ei sujunut aivan kommelluksitta. Pahin moka tuli taskusilmukoiden kanssa. Jätin ne nimittäin väärälle puolelle etukappaletta. Kuka sitä nyt ohjeita niin tarkasti lukee? Onnistuin kuitenkin muiluttamaan taskusilmukat sille ohjeessa tarkoitetulle puolelle ilman että aloituskohta huusi purkamista. Muuten yritin noudattaa ohjetta parhaani mukaan. Lisäsin kuitenkin muutaman silmukan lantiolle ja neuloin takista hieman lyhyemmän kuin ohjeessa.

Pallaksesta parempi pipo

Jostain syystä on edellisestä blogipostauksesta viivähtänyt viikko jos toinenkin, mutta elossa ollaan ja hyvissä ruumiin- ja sielunvoimissa edelleen! Ja neuleitakin on valmistunut. Tänä vuonna puikoilta on pudonnut kaksi pipoa, yhdet sukat ja yksi neuletakki. Ei huonosti! Varautukaa siis siihen, että päivityksiä on tulossa tänä vuonna ainakin neljä. :)

Ihanin pipo, jonka olen aikoihin neulonut, on tämä VulcanSpy hat. Ravelryssä oli siitä vaikka kuinka monta hienoa versiota, joten kiinnostukseni heräsi. Mietin tovin kannattaako pipo-ohjeesta maksaa melkein viisi euroa, mutta kyllä kannatti! Ohjeessa pipo oli neulottu paksummasta langasta, mutta minulta ei Pallasta paksumpaa löytynyt, joten se sai kelvata äkillisen pipotuksen iskiessä, varsinkin kun kotoa löytyi kolmea sekä toisiinsa että talvitakkiini sopivaa väriä.

Yllättävän hienosti toimii ohuempi lanka tässä mallissa, tosin tästä ei nyt tietenkään tullut yhtä tiivis kuin siitä paksummasta olisi tullut. Pipossa neulotaan nerokkaasti suunniteltuja lyhennettyjä kerroksia, jolloin se peittää mainiosti korvat, mutta ei tule liian alas niskasta. Tupsun tein tupsukehikon avulla.

VulcanSpy Hat, teetee Pallas, puikot 2,5, 3,0 ja 3,5

Alkuun tuntui, että Pallas on hieman liian kutittavaista minun hipiälleni, mutta nyt olen siihen joko tottunut tai sitten myssy on käytössä pehmentynyt. Voisin tehdä toisenkin tällaisen, esimerkiksi lapselle kevätpipoksi.

Lintilla

Lintilla on ihanan röyhelöinen ja helposti kaulalle asettuva Martina Behmin suunnittelema huivi. Casbah oli siihen täydellinen valinta. Olen käyttänyt sitä töissä sisähuivina, sillä onnistuin saamaan jonkin flunssanpoikasen, joten kaulan, niskan ja hartioiden lämpimänä pitäminen tuntui hyvältä idealta. Ei muuten kutita yhtään!

Lintilla, Handmaiden Fine Yarn Casbah Sock Amethyst 115 g, pyöröpuikko 4

Ei sitten puhuta siitä, että onnistuin sössimään huivin aloituksen, ja siitä tuli todella persoonallisen näköinen. Eipä sitä tuossa onneksi huomaa. Vanhemmiten sitä on tullut itselleen armollisemmaksi, joka virheestä ei jaksa välittää. Olisi kiva kuulla, miten sinä suhtaudut neulomiisi virheisiin. Puratko aina vai annatko olla?

Outlined

Kyllä, totta se on, nimittäin toinen postaus viikon sisällä. Tämä ihana Suvi Simolan suunnittelema Outlined-pusero valmistui muutama päivä sitten.

Outlined, koko 38, Wollmeise Merino DK Magnolie Light 430 g, tehosteisiin sekoitelankaa 25 g, puikot 4,5

Outlined oli mielestäni tosi kiva neuloa. Se aloitetaan olkapäiltä, ja hihat valmistuvat samalla. Kun hihat ovat valmiit, etu- ja takakappale yhdistetään ja sitten vain posotellaan kohti helmaa. Malli ei ole aivan suora, vaan siinä on lyhennettyjä kerroksia sekä ylä- että alaosassa. 

Pääntie ja hihansuut viimeistellään kauniilla vaakasuoralla palmikolla. Minä tosin tein hihansuut virkkaamalla, mutta voi olla että teen niihin tuon palmikon myöhemmin. 

Pääväriä meni tasan kaksi vyyhteä. Jostain ohuemmasta langasta tästä olisi tullut toki laskeutuvampi, mutta aika tuli kiva tästäkin langasta.

Vuorela-sukat

Pääsin neulomaan näitä ihania Vuorela-sukkia. Istuvat kuin hansikas, näyttävät kivoilta, ja kivä näitä oli neuloakin. Sen verran harhauduin ohjeesta, että mulla on varren takaosa kokonaan joustinneuletta, vaikka osa siitä olisi pitänyt olla tuota kuvioneuletta. Ja toisethan on jo puikoilla.

Vuorelat, koko 39-40, Step Classic 70 g, pyöröpuikko ja sukkikset 2,5

Mihin sie tarviit villahuivia kesällä?

Toukokuun lopussa tarjoutui tilaisuus ostaa Kraftin lankoja. Tyttäreni valitsi minulle kaksi sukkavahvuista vyyhtiä: kauniin keltaisen ja monivärisen ruskean. Keltaisesta tein pienen huivin, ruskea odottelee vielä Visiota. Mihin sie tarviit villahuivia kesällä, kysyi tyttäreni kun aloitin huivin. Enpä silloin kesäkuun alun helteillä tätä neuloessani arvannut kuinka tarpeellinen se parin viikon kuluttua onkaan.

Positive Thoughts #1 on selkeä ja hyvin kirjoitettu huivimalli. Ihan aivoton se ei kuitenkaan ollut kuvioiden vaihtumiskohdissa, pitsineuleet kun eivät suoraan "nouse" edellisestä neulekuviosta kuten monesti tapahtuu. Ohje sisältää neulomani pienemmän version lisäksi suuremman huivin ohjeen. Suurempaan huiviin tehdään käytännössä vain enemmän mallineulekuvioiden toistoja.

Positive Thoughts #1, Kraft Hand-Dyed Bluefaced Leicester, Amber (Trials-and-Errors) 96 g, pyöröpuikko 4,5

Ihana huivi tästä muuten tuli, mutta reuna kaipaa vielä jotain erikoiskäsittelyä, koska sillä on taipumusta rullautua. Suuremmat puikot ja rivakampi pingotus olisi tehnyt huivista hieman suuremman, nyt tämä on sellainen näppärä pikkuhuivi, jota voi käyttää ehkäpä takin alla kaulaliinan tapaan. Lanka oli miellyttävää neuloa ja väri hehkuva. Minulle onkin tullut outo ajatus keltaisesta villatakista, vaikken keltaisia vaatteita yleensä käytäkään.