EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.3.2020

COM(2020) 80 final

2020/0036(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevalla tiedonannolla 1 käynnistettiin EU:n uusi kasvustrategia. Kasvustrategian tavoitteena on parantaa tämänhetkisten ja tulevien sukupolvien elämänlaatua ja tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Tarkoituksena on saada kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollatasolle vuoteen 2050 mennessä, ja talouskasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistetaan komission tavoite tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on kiireellinen haaste. Ilmasto lämpenee, mikä vaikuttaa kansalaisiin jo nyt. Euroopan kansalaiset pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja haluavat lisää toimia sen torjumiseksi 2 . Terveys- ja elintarvikejärjestelmiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa yhä vakavammin maapallon ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportti vaikutuksista, joita aiheutuu maapallon lämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja siihen liittyvistä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöjen kehityskuluista, vahvistaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset lisääntyvät nopeasti maapallon keskilämpötilan noustessa, ja osoittaa, että lämpötilan nousu jo kahdella celsiusasteella aiheuttaisi dramaattisia vaikutuksia. Raportissa arvioidaan, että kehityskulku kohti lämpötilan nousun rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen edellyttää, että neutraalius hiilidioksidipäästöjen osalta saavutetaan noin vuonna 2050 ja muiden kasvihuonekaasujen osalta hieman myöhemmin tällä vuosisadalla. Tämä kiireellinen haaste edellyttää, että EU tehostaa toimiaan osoittaakseen maailmanlaajuista johtajuutta. EU:sta on tultava ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä siten, että toimiin osallistuvat kaikki talouden alat ja että mahdollisten jäljelle jäävien CO2-päästöjen lisäksi kompensoidaan kaikki muut jäljellä olevat kasvihuonekaasupäästöt. Tätä esitetään tiedonannossa ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” 3 ja se vahvistetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa.

Sekä Eurooppa-neuvosto että Euroopan parlamentti ovat vahvistaneet EU:n pitkän aikavälin ilmastoneutraaliustavoitteen.

Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n tavoitteen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä 14. maaliskuuta 2019 antamassaan ilmastonmuutosta koskevassa päätöslauselmassa 4 . Parlamentti korosti 28. marraskuuta 2019 antamissaan päätöslauselmissa, että EU:n on maailmanlaajuisena johtajana ja yhdessä muiden suurten globaalien talouksien kanssa pyrittävä saamaan aikaan kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2050 5 . Lisäksi parlamentti julisti ilmasto- ja ympäristöhätätilan 6 . Euroopan parlamentti myös kehotti komissiota arvioimaan perusteellisesti kaikkien asiaankuuluvien lainsäädäntö- ja talousarvioehdotusten ilmasto- ja ympäristövaikutukset ja varmistamaan, että ehdotukset vastaavat täysin tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteeseen ja että ne eivät edistä luonnon monimuotoisuuden häviämistä. Lisäksi parlamentti kehotti komissiota uudistamaan kauaskantoisesti maatalous-, kauppa-, liikenne-, energia- ja infrastruktuuri-investointipolitiikkaansa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 15. tammikuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti vaati, että tarvittava siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan viimeistään vuonna 2050 ja siitä tehdään eurooppalainen menestystarina 7 .

Eurooppa-neuvosto on asettanut ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan kehittämisen yhdeksi neljästä keskeisestä painopisteestä strategisessa ohjelmassaan vuosiksi 2019–2024 8 . Eurooppa-neuvosto totesi 12. joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä, että ottaen huomioon uusimmat saatavilla olevat tieteelliset tulokset ja tarpeen tehostaa globaaleja ilmastotoimia Eurooppa-neuvosto vahvistaa tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen 9 tavoitteiden mukaisesti. Eurooppa-neuvosto totesi lisäksi, että on luotava mahdollistava kehys ja että siirtymä edellyttää merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja. Eurooppa-neuvosto tähdensi myös, että kaikkien asiaankuuluvien EU:n säädösten ja politiikkojen on oltava johdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, edistettävä sen saavuttamista ja tarjottava samalla tasapuoliset toimintaedellytykset. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tutkimaan, edellyttääkö tämä voimassa olevien sääntöjen mukauttamista.

EU on ottanut käyttöön kattavat puitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Unionissa on jo aloitettu talouden modernisoiminen ja muuntaminen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Vuosina 1990–2018 EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 23 prosenttia 10 ja talous kasvoi 61 prosenttia. Lisätoimiin on ryhdyttävä ja kaikkien alojen on osallistuttava toimiin. Nykyisillä toimilla kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan vähenevän vain 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, joten ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi on vielä paljon tehtävää.

Tätä taustaa vasten tämän ehdotuksen tarkoituksena on luoda puitteet ilmastoneutraaliuden saavuttamiselle EU:ssa. Ehdotuksen tavoitteena on linjata kehityskulkua ilmastoneutraaliuteen, parantaa varmuutta ja luottamusta EU:n sitoutumiseen yritysten, työntekijöiden, investoijien ja kuluttajien kannalta sekä varmistaa avoimuus ja vastuuvelvollisuus ja siten ylläpitää vaurautta ja työpaikkojen luomista. Tätä varten tällä ehdotuksella pyritään kirjaamaan lainsäädäntöön EU:n vuodelle 2050 asettama ilmastoneutraaliustavoite IPCC:n ja biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) tieteellisten havaintojen mukaisesti sekä edistämään Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa, mukaan lukien sen pitkän aikavälin tavoite pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja jatkaa pyrkimyksiä sen pitämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa. Ehdotuksella pyritään myös edistämään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Ehdotuksessa myös luodaan edellytykset kehityspolulle, joka johtaa unionin ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, säädetään ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa tapahtuvan edistyksen säännöllisestä arvioinnista sekä asetetaan määritetyn kehityspolun tavoitetaso. Lisäksi siinä esitetään järjestelyjä sen varalle, että edistyminen EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa on riittämätöntä tai epäjohdonmukaista tavoitteen kanssa.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävistä toimista huolimatta ilmastonmuutos vaikuttaa sekä nyt että jatkossakin EU:n ympäristöön, kansalaisiin ja talouteen. On olennaisen tärkeää toteuttaa jatkuvia ja entistä kunnianhimoisempia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, muun muassa vahvistamalla pyrkimyksiä, jotka koskevat ilmastokestävyyden varmistamista, häiriönsietokyvyn kehittämistä, ennaltaehkäisyä ja varautumista. Sama koskee oikeudenmukaisen siirtymän takaamista.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotuksella pyritään täydentämään nykyistä poliittista kehystä. Tämä tapahtuu määrittelemällä pitkän aikavälin suunta ja kirjaamalla vuodelle 2050 asetettu ilmastoneutraaliustavoite EU:n lainsäädäntöön, tehostamalla sopeutumistoimia, luomalla prosessi vuoteen 2050 ulottuvan kehityspolun vahvistamiseksi ja tarkistamiseksi sekä säätämällä säännöllisestä arvioinnista ja menettelystä siltä varalta, että edistyminen on riittämätöntä tai esiintyy epäjohdonmukaisuuksia. Ehdotuksessa myös annetaan komissiolle tehtäväksi tarkastella uudelleen nykyisiä politiikkoja ja unionin lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että ne ovat yhdenmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen ja määritetyn kehityspolun kanssa. Johdonmukaisuus energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 kanssa on varmistettu tekemällä kyseiseen asetukseen asianmukaiset muutokset. Lisäksi on hyväksytty useita muita Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä aloitteita, kuten Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma 11 ja ehdotus asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän rahastonperustamisesta 12 . Parhaillaan valmistellaan muita aloitteita, joilla tuetaan tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Niihin sisältyvät uusi, kunnianhimoisempi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, eurooppalaisen ilmastosopimuksen käynnistäminen, EU:n teollisuusstrategia, jolla vastataan vihreän ja digitaalisen muutoksen muodostamaan kaksinkertaiseen haasteeseen, ja uusi kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma sekä kestävän rahoituksen strategia, johon kuuluu myös kestävyyden sisällyttäminen tiiviimmin osaksi yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää.

Mitä tulee vuotta 2030 koskeviin nykyisiin politiikan välineisiin, komission olisi arvioitava ja tehtävä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi, jotta kyseinen tavoite olisi johdonmukainen vuodelle 2050 asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Komissio esittää syyskuuhun 2020 mennessä vaikutusarvioidun suunnitelman, jossa vuoteen 2030 ulottuvaa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta nostetaan 50–55 prosenttiin vuoden 1990 päästötasosta vastuullisella tavalla. Komission tarkoituksena on ehdottaa tämän asetuksen muuttamista asianmukaisesti sekä kesäkuuhun 2021 mennessä tarkastella uudelleen ja ehdottaa tarvittaessa kaikkien asiaan liittyvien poliittisten välineiden tarkistamista.

Komissiolle siirretään kaudeksi 2030–2050 valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta asettamalla kehityspolku unionin tasolla vuoden 2050 tavoitteen saavuttamiseksi ajan mittaan.

Ilmastonmuutoksen maailmanlaajuinen haaste edellyttää maailmanlaajuisia toimia. EU ei voi ratkaista ilmastonmuutosta yksinään, sillä sen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on alle 10 prosenttia. EU on kuitenkin johtavassa asemassa maailmanlaajuisessa siirtymisessä kasvihuonekaasujen osalta neutraaliin talouteen. Koska maailmanlaajuinen edistyminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa on riittämätöntä, EU:n johtajuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Samalla kun EU asettaa omat kunnianhimoiset tavoitteensa, se johtaa myös edelleen kansainvälisiä neuvotteluja suurimpien päästöjen aiheuttajien tavoitetason nostamiseksi ennen Glasgow’ssa vuonna 2020 pidettävää Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssia. EU jatkaa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämistä kaikkialla maailmassa, myös vahvan ilmastodiplomatian puitteissa, ja se tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien kumppaneiden kanssa yhteisten ponnistelujen lisäämiseksi siten, että samalla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Kaikkien EU:n toimien ja politiikkojen olisi yhdessä autettava EU:ta siirtymään menestyksekkäästi ja oikeudenmukaisesti ilmastoneutraaliuteen ja kestävään tulevaisuuteen, kuten komissio totesi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossaan. Näin ollen tämä aloite liittyy moniin muihin politiikan aloihin, myös unionin ulkoiseen politiikkaan. Komissio on ilmoittanut parantavansa tapaa, jolla sen paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja tukivälineissä käsitellään kestävyyteen ja innovointiin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on, että ”vihreän valan” mukaisesti mitkään muutkaan EU:n aloitteet eivät aiheuta vahinkoa.

Ehdotetun asetuksen mukaisilla komission jäsenvaltioille esittämillä suosituksilla täydennetään eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja suosituksia. Eurooppalaisessa ohjausjaksossa keskitytään makrotaloudellisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, jotka kattavat myös ilmastokysymykset. Tässä aloitteessa käsitellään kuitenkin erityisiä politiikkatoimia, jotka ovat ristiriidassa ilmastoneutraaliustavoitteen tai ilmastoneutraaliuteen tähtäävän kehityspolun kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191–193 artiklassa vahvistetaan ja täsmennetään EU:n toimivalta ilmastonmuutoksen alalla. Tämän ehdotuksen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta. SEUT-sopimuksen 191 artiklan ja 192 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unioni edistää muun muassa seuraavien tavoitteiden saavuttamista: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ilmastonmuutos on luonteeltaan valtioiden rajat ylittävä ongelma, jota ei voida ratkaista pelkästään kansallisilla tai paikallisilla toimilla. Koordinoiduilla EU:n toimilla voidaan tehokkaasti täydentää ja vahvistaa kansallisia ja paikallisia toimia ja tehostaa ilmastotoimia. Ilmastotoimien koordinointi on välttämätöntä Euroopan tasolla ja mahdollisuuksien mukaan maailmanlaajuisesti, ja EU:n toimet ovat perusteltuja toissijaisuusperiaatteen nojalla. EU on vuodesta 1992 alkaen pyrkinyt kehittämään yhteisiä ratkaisuja ja edistämään maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:n tason toimilla olisi erityisesti pyrittävä saavuttamaan pitkän aikavälin ilmastotavoitteet kustannustehokkaasti ja varmistamaan samalla oikeudenmukaisuus ja ympäristötavoitteiden tinkimättömyys. Luomalla vankka hallinnointi EU:n vuodelle 2050 asetettua ilmastoneutraaliustavoitetta varten voidaan osaltaan varmistaa, että EU pysyy aikataulussa tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet EU:n tasolla mahdollistavat sopeutumispolitiikkojen ja -toimenpiteiden sisällyttämisen osaksi keskeisiä aloija, hallinnon eri tasoja ja EU:n politiikkoja.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen puitteiden luomiseksi ilmastoneutraaliuden saavuttamista varten. Ehdotuksella on tarkoitus näyttää suuntaa ohjaamalla EU ilmastoneutraaliuden polulle, antaa varmuutta EU:n sitoumuksesta sekä varmistaa avoimuus ja vastuuvelvollisuus luomalla prosessi arviointia ja raportointia varten. Ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta ilmastoneutraaliustavoite voidaan saavuttaa yhdessä. Siinä ei kuitenkaan säädetä erityisistä politiikoista tai toimenpiteistä, vaan jätetään jäsenvaltioille joustovaraa ja otetaan huomioon sääntelykehys vuoteen 2030 ulottuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksessa vahvistetaan mekanismi nykyisten politiikkojen ja unionin lainsäädännön tarkastelemiseksi uudelleen tai lisätoimenpiteiden toteuttamiseksi, mutta siihen ei vielä sisälly yksityiskohtaisia ehdotuksia. Ehdotuksessa jätetään myös joustavuutta sen varmistamiseksi, että EU parantaa kykyään sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

•Toimintatavan valinta

Tämän ehdotuksen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa asetuksella. Näin varmistetaan säännösten välitön sovellettavuus. Jäsenvaltioille asetetaan vaatimuksia, joiden tarkoituksena on edistää pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista. Lisäksi monet säännöksistä on osoitettu komissiolle (arviointi, raportointi, suositukset, lisätoimenpiteet, uudelleentarkastelu) sekä Euroopan ympäristökeskukselle, joten niitä ei voitaisi panna täytäntöön kansallisella tasolla. Pitkän aikavälin tavoitteen juurruttaminen EU:n lainsäädäntöön edellyttää pikemminkin lainsäädännöllistä kuin muuta lähestymistapaa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Laatiessaan ”Puhdas maapallo kaikille” -tiedonantoa komissio järjesti 17. heinäkuuta ja 9. lokakuuta 2018 välisenä aikana julkisen kuulemisen, johon saatiin yli 2 800 vastausta useilta erilaisilta sidosryhmiltä. Komissio järjesti myös sidosryhmätapahtuman 10.–11. heinäkuuta 2018. Julkisessa kuulemisessa, jonka komissio järjesti ”Puhdas maapallo kaikille” -tiedonannon laadinnan yhteydessä, todettiin, että sekä yksityishenkilöt että organisaatiot tukevat merkittävästi tasapainon saavuttamista EU:ssa kasvihuonekaasupäästöjen ja poistumien välillä vuoteen 2050 mennessä. Tiivistelmäraportti, jossa esitetään ”Puhdas maapallo kaikille” -tiedonantoa varten toteutetut kuulemistoimet, on liitetty komission tiedonannon COM (2018) 773 13 tueksi laadittuun perusteelliseen analyysiin. ”Puhdas maapallo kaikille” -tiedonannon hyväksyminen johti vuoden kestäneeseen laajaan keskusteluun jäsenvaltioiden, toimielinten, paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yritysten, teollisuuden, sidosryhmien ja kansalaisten keskuudessa. Tämä laaja yhteiskunnallinen osallistuminen mahdollisti keskustelun kypsymisen ja laajan yhteisymmärryksen saavuttamisen EU:n vuodeksi 2050 asettamasta tavoitetasosta 14 . Lisäksi komissio järjesti 28. tammikuuta 2020 julkisen tapahtuman, johon kokoontui laaja joukko sidosryhmiä keskustelemaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanosta EU:n ilmastolain avulla. Paneelin jäsenet kertoivat näkemyksiään ilmastolain sisällöstä, käsittelivät Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sosiaalisia ja taloudellisia näkökohtia ja osallistuivat kansalaisten kanssa järjestettyyn kysymys- ja vastaustilaisuuteen. Komissio julkaisi myös aloitetta koskevan etenemissuunnitelman, josta oli mahdollista antaa palautetta 4 viikon ajan 9. tammikuuta ja 6. helmikuuta 2020 välisenä aikana. Monet tapahtumaan osallistuneet sidosryhmät antoivat palautetta. Vastauksia saatiin yhteensä 926. Kommentteja saatiin monilta eurooppalaisilta ja kansallisilta järjestöiltä, jotka edustivat teollisuuden eri aloja, kuten sähköalaa, autoteollisuutta ja terästeollisuutta, sekä yksityisiltä yrityksiltä, kansalaisjärjestöiltä ja monilta EU:n kansalaisilta. Kuulemiseen osallistui seitsemän jäsenvaltion (Tanska, Ranska, Saksa, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Alankomaat) sekä Norjan viranomaisia.

•Vaikutustenarviointi

Komission yksiköt tekivät ”Puhdas maapallo kaikille” -tiedonannon tueksi perusteellisen analyysin 15 . Analyysissä tarkastellaan, miten ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa, ja siinä käsitellään kaikkia keskeisiä talouden aloja, kuten energiaa, liikennettä, teollisuutta ja maataloutta. Nykyisen politiikan vaikutukset jatkuvat vuoden 2030 jälkeen, ja päästöjen ennustetaan vähenevän noin 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä ei kuitenkaan riitä, jotta EU täyttäisi oman osuutensa Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden saavuttamisessa. Tässä yhteydessä analysoitiin erilaisia skenaarioita, joiden avulla voidaan saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä. Skenaariot perustuivat olemassa oleviin, vaikkakin joissakin tapauksissa vasta kehitteillä oleviin teknologisiin ratkaisuihin, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja toimien yhdenmukaistamiseen keskeisillä aloilla, kuten teollisuuspolitiikassa, kiertotaloudessa, rahoituksessa tai tutkimuksessa ja innovoinnissa. Samalla otettiin huomioon sosiaalinen tasapuolisuus oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi. Arviointi perustuu tieteelliseen kirjallisuuteen ja monilta eri sidosryhmiltä saatuihin panoksiin sekä integroituun mallintamiseen, jonka avulla voidaan ymmärtää paremmin energia-, teollisuus-, rakennus-, liikenne-, maatalous-, metsätalous- ja jätealojen muutoksia ja niiden välisiä monimutkaisia vuorovaikutussuhteita. Kun otetaan huomioon tämä äskettäin (marraskuussa 2018) tehty kattava analyysi vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen vaikutuksista ja EU:n sopeutumisstrategian arviointi, vaikutustenarviointia ei tarvita.

•Perusoikeudet

Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Sillä edistetään erityisesti ympäristönsuojelun korkeaa tasoa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 37 artiklassa määrätyllä tavalla.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Välilliset vaikutukset jäsenvaltioiden talousarvioihin riippuvat jäsenvaltioiden valitsemista kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja muista hillitsemis- tai sopeutumistoimista. Vaikutukset aiheutuvat enimmäkseen mahdollisista täydentävistä ehdotuksista, joilla tarkistetaan asiaan liittyviä välineitä tai ehdotetaan uusia välineitä tarvittavien kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennysten saavuttamiseksi. Niitä on tarkoitus esittää vaikutusarvioidussa suunnitelmassa vuoteen 2030 ulottuvan, EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen nostamiseksi.

Tämän ehdotuksen täytäntöönpano edellyttää henkilöresurssien uudelleenkohdentamista komissiossa sekä Euroopan ympäristökeskuksen henkilöstön vähäistä lisäämistä, kuten liitteenä olevasta rahoitusselvityksestä ilmenee.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Jäsenvaltioiden avoin ja säännöllinen raportointi yhdistettynä komission perusteellisiin arviointeihin ja mekanismeihin, joilla varmistetaan edistymisen seuranta, on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että EU etenee suunnitellusti kohti vuodelle 2050 asettamaansa ilmastoneutraaliustavoitetta. Tämän aloitteen pohjana on yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin perustuva prosessi sekä kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ilmastotietoja koskeva vankka avoimuuskehys, joka perustuu energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annettuun asetukseen (EU) 2018/1999. Komissio käyttää esimerkiksi säännöllisen edistymisen arvioinnin perustana jäsenvaltioiden hallintoasetuksen mukaisesti toimittamia ja ilmoittamia tietoja. Näitä ovat tiedot kasvihuonekaasupäästöistä, politiikoista ja toimenpiteistä, ennusteista ja sopeutumisesta. Komissio hyödyntää näitä tietoja myös ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arvioinneissa ja ympäristöalan toimintaohjelmien seurannassa. Jäsenvaltioilta saatuja tietoja voidaan täydentää järjestelmällisellä ilmakehän in situ -havainnoinnilla sekä kaukohavainnoinnilla, kuten Copernicus-ohjelmalla. Komissio arvioi myös säännöllisesti, edellyttääkö kehityspolku politiikkojen ja lainsäädännön päivittämistä ja uudelleentarkastelua, ja ryhtyy toimiin, jos edistyminen on riittämätöntä.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen 2 artiklassa vahvistetaan vuodelle 2050 asetettu EU:n ilmastoneutraaliustavoite, joka kattaa kaikki alat ja kaikki kasvihuonekaasut (ei ainoastaan hiilidioksidia) ja joka on saavutettava unionin sisällä. Ehdotuksessa otetaan huomioon, että Pariisin sopimuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti osapuolina olevien kehittyneiden maiden olisi edelleen toimittava edelläkävijöinä sitoutumalla koko taloutensa laajuisiin ehdottomiin päästövähennystavoitteisiin. Ehdotuksessa tunnustetaan, että vaikka kasvihuonekaasupäästöjä olisi ensisijaisesti vältettävä niiden lähteellä, tarvitaan kasvihuonekaasujen poistumia kompensoimaan jäljellä olevia kasvihuonekaasuja aloilla, joilla hiilen käytöstä luopuminen on kaikkein haastavinta. Metsien, maaperän, maatalousmaan ja kosteikkojen muodostama luontainen nielu olisi säilytettävä ja sitä olisi lisättävä edelleen, ja hiilidioksidin poistotekniikoista, kuten hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista sekä hiilidioksidin talteenotosta ja käytöstä, olisi tehtävä kustannustehokkaita ja niitä olisi hyödynnettävä. Artiklassa edellytetään myös, että Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet sekä unionin että kansallisella tasolla, jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa yhteisesti. Unionin tason toimenpiteet ovat tärkeä osa tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kehityspolun määrittäminen unionin tasolla auttaa varmistamaan, että EU:n vuodeksi 2050 asettama ilmastoneutraaliustavoite saavutetaan (3 artikla). Komissio tarkastelee EU:n kehityspolkua uudelleen joka viides vuosi Pariisin sopimuksen aikataulun mukaisesti. Pariisin sopimuksen mukaisesti osapuolet arvioivat säännöllisesti Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja yhteistä edistymistä sopimuksen päämäärän ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa. Komissio tarkastelee kehityspolkua uudelleen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kustakin maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta.

Ehdotuksen 4 artikla koskee ilmastonmuutokseen sopeutumista. Hillitsemistoimista huolimatta ilmastonmuutos aiheuttaa sekä nyt että tulevaisuudessa merkittävää painetta Euroopassa. On ratkaisevan tärkeää tehostaa toimia, joilla parannetaan sopeutumiskykyä, vahvistetaan kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähennetään alttiutta ilmastonmuutokselle. Nämä toimet pohjautuvat unionin lainsäädäntöön, jossa jo käsitellään erityisiä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä tavoitteita. Sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kehittäminen ja täytäntöönpano on tältä osin olennaisen tärkeää. EU:n uudella sopeutumisstrategialla pyritään suoraan auttamaan tämän tavoitteen saavuttamisessa. 

Komissio arvioi edistymistä viiden vuoden välein Pariisin sopimuksen aikataulun mukaisesti (5–7 artikla). Ennen kutakin maailmanlaajuista tilannekatsausta komissio arvioi jäsenvaltioiden yhteistä edistymistä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja sopeutumista sekä unionin toimenpiteiden johdonmukaisuutta ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa ja sitä, voidaanko toimilla riittävästi parantaa sopeutumiskykyä, vahvistaa kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää alttiutta ilmastonmuutokselle, ja raportoi niistä. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jos arviointi viittaa siihen, että unionin toimenpiteet ovat epäjohdonmukaisia tai riittämättömiä tai edistyminen on riittämätöntä. Komissio arvioi myös säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja antaa suosituksia, jos se havaitsee epäjohdonmukaisuuksia tai katsoo, että toimenpiteet ovat riittämättömiä.

2020/0036 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 17 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 18 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komissio esitteli 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ˮEuroopan vihreän kehityksen ohjelmaˮ 19 uuden kasvustrategian, jolla pyritään tekemään unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen, samalla kun kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä ja talouskasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, säilyttää ja lisätä unionin luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Samalla tämän siirtymän on oltava oikeudenmukainen ja osallistava, eikä ketään jätetä jälkeen.

(2)Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportti vaikutuksista, joita aiheutuu maapallon keskilämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja asiaan liittyvistä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöjen kehityskuluista 20 , tarjoaa vahvan tieteellisen perustan ilmastonmuutoksen torjumiselle ja osoittaa, että ilmastotoimia on tehostettava. Raportissa vahvistetaan, että kasvihuonekaasupäästöjä on kiireellisesti vähennettävä ja että ilmastonmuutos on rajoitettava 1,5 celsiusasteeseen erityisesti äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyden vähentämiseksi. Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) vuoden 2019 maailmanlaajuisesta arviointiraportista 21 kävi ilmi, että luonnon monimuotoisuus on heikentynyt maailmanlaajuisesti ja että ilmastonmuutos on kolmanneksi merkittävin luonnon monimuotoisuuden häviämistä edistävä tekijä 22 .

(3)On ratkaisevan tärkeää määrittää pitkän aikavälin tavoite, jotta voidaan edistää taloudellista ja yhteiskunnallista muutosta, työllisyyttä, kasvua ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sekä siirtyä oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla kohti lämpötilatavoitetta, joka sisältyy ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa vuonna 2015 hyväksyttyyn ilmastonmuutossopimukseen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’.

(4)Pariisin sopimuksessa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 °C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 °C:een suhteessa esiteolliseen aikaan 23 , ja sopimuksessa korostetaan, että on tärkeää sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin 24 ja sovittaa rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa kasvihuonekaasujen osalta vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon 25 .

(5)Unionin ja jäsenvaltioiden ilmastotoimien tavoitteena on suojella ihmisiä ja maapalloa, hyvinvointia, vaurautta, terveyttä, elintarvikejärjestelmiä, ekosysteemien eheyttä ja luonnon monimuotoisuutta ilmastonmuutoksen uhalta kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman puitteissa ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti, maksimoida vauraus maapallon sietokyvyn rajoissa sekä vahvistaa yhteiskunnan kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää yhteiskunnan alttiutta ilmastonmuutokselle.

(6)Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttäisi kaikkien talouden alojen osallistumista toimiin. Kun otetaan huomioon energiantuotannon ja -kulutuksen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä, on olennaisen tärkeää siirtyä kestävään, kohtuuhintaiseen ja varmaan energiajärjestelmään, joka perustuu hyvin toimiviin energian sisämarkkinoihin. Digitalisaatio, teknologinen innovointi sekä tutkimus ja kehitys ovat myös tärkeitä tekijöitä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa.

(7)Unioni on harjoittanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja luonut sääntelykehyksen saavuttaakseen vuodelle 2030 asettamansa tavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lainsäädäntöä, jolla tämä tavoite pannaan täytäntöön, ovat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY 26 , jolla perustetaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2018/842 27 , jolla otetaan käyttöön kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2018/841 28 , jossa edellytetään, että jäsenvaltiot tasapainottavat maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat.

(8)Lisäksi komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2018 antamassaan tiedonannossa ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” strategisen pitkän aikavälin visionsa kasvihuonekaasujen päästöjen nollatason saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja kustannustehokkaan siirtymän kautta.

(9)Unioni on ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin 29 avulla pyrkinyt kunnianhimoisesti luopumaan hiilen käytöstä erityisesti rakentamalla vahvan energiaunionin, johon sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2012/27/EU 30 ja (EU) 2018/2001 31 vahvistetut vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa koskevat tavoitteet, ja vahvistamalla asiaa koskevaa lainsäädäntöä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU 32 .

(10)Unioni on maailmanlaajuinen johtaja siirtymisessä kohti ilmastoneutraaliutta, ja se aikoo päättäväisesti auttaa nostamaan maailmanlaajuista tavoitetasoa ja tehostaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia välineitä, myös ilmastodiplomatiaa.

(11)Euroopan parlamentti vaati, että tarvittava siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan viimeistään vuonna 2050 ja että siitä tehdään eurooppalainen menestystarina 33 , ja se on julistanut ilmasto- ja ympäristöhätätilan 34 . Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä 35 tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja totesi samalla, että on luotava mahdollistava kehys ja että siirtymä edellyttää merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota valmistelemaan ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin strategiaksi mahdollisimman varhain vuonna 2020, jotta neuvosto voisi hyväksyä sen ja toimittaa sen ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle.

(12)Unionin olisi pyrittävä saavuttamaan unionin sisällä vuoteen 2050 mennessä tasapaino ihmisen toiminnan koko talouden laajuisesti aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien välillä luonnollisten ja teknisten ratkaisujen avulla. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi yhdessä pyrittävä unionin laajuiseen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteeseen, ja jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Unionin tason toimenpiteet ovat tärkeä osa tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

(13)Unionin olisi jatkettava ilmastotoimiaan ja kansainvälistä ilmastojohtajuuttaan vuoden 2050 jälkeen, jotta voidaan suojella ihmisiä ja maapalloa vaarallisen ilmastonmuutoksen uhalta, pyrkiä Pariisin sopimuksessa asetettuihin lämpötilatavoitteisiin ja noudattaa IPCC:n tieteellisiä suosituksia.

(14)Sopeutuminen on keskeinen osa maailmanlaajuisia pitkän aikavälin ilmastonmuutostoimia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi parannettava sopeutumiskykyä, vahvistettava kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähennettävä alttiutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti sekä maksimoitava rinnakkaishyödyt muiden ympäristöpolitiikkojen ja -lainsäädännön kanssa. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kattavat kansalliset sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat.

(15)Toteuttaessaan unionin ja kansallisen tason toimenpiteitä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi otettava huomioon ilmastoneutraaliuteen siirtymisen vaikutus kansalaisten hyvinvointiin, yhteiskunnan vaurauteen ja talouden kilpailukykyyn; energia- ja elintarviketurva ja kohtuuhintaisuus; oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja sisällä ottaen huomioon niiden taloudelliset valmiudet, kansalliset olosuhteet ja ajan mittaan tapahtuvan lähentymisen tarve; tarve tehdä siirtymästä oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen; paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, erityisesti IPCC:n raportoimat havainnot; tarve sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyvät riskit investointi- ja suunnittelupäätöksiin; kustannustehokkuus ja teknologianeutraalius kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten ja poistumien saavuttamisessa ja häiriönsietokyvyn lisäämisessä; eteneminen ajan mittaan ympäristötavoitteiden tinkimättömyydessä ja tavoitetasossa.

(16)Ilmastoneutraaliuteen siirtyminen edellyttää muutoksia kaikilla politiikan aloilla ja kaikkien talouden ja yhteiskunnan alojen yhteisiä toimia, kuten komissio toteaa tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”. Eurooppa-neuvosto tähdensi 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä, että kaikkien asiaankuuluvien EU:n säädösten ja politiikkojen on oltava johdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, edistettävä sen saavuttamista ja tarjottava samalla tasapuoliset toimintaedellytykset, ja pyysi komissiota tutkimaan, edellyttääkö tämä voimassa olevien sääntöjen mukauttamista.

17)Tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” komissio ilmoitti aikomuksestaan arvioida ja tehdä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi sen varmistamiseksi, että se on johdonmukainen vuoteen 2050 ulottuvan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Kyseisessä tiedonannossa komissio korosti, että kaikkien unionin politiikkojen olisi tuettava ilmastoneutraaliustavoitetta ja että kaikkien alojen olisi kannettava kortensa kekoon. Komission olisi syyskuuhun 2020 mennessä tarkasteltava uudelleen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella ja ottaen huomioon analyysi komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 36 mukaisesti toimitetuista yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista sekä tutkittava vaihtoehtoja uudeksi vuoden 2030 tavoitteeksi, jonka mukaan päästöjä vähennetään 50–55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Jos se katsoo, että on tarpeen muuttaa vuodelle 2030 asettua unionin tavoitetta, sen olisi tehtävä ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamisesta asianmukaisesti. Lisäksi komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä arvioitava, miten unionin lainsäädäntöä, jolla kyseinen tavoite pannaan täytäntöön, olisi muutettava, jotta saavutettaisiin 50–55 prosentin päästövähennykset vuoteen 1990 verrattuna.

(18)Sen varmistamiseksi, että unioni ja jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja sopeutumisen edistämisessä, komission olisi arvioitava edistymistä säännöllisesti. Jos jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai sopeutumisessa on riittämätöntä tai unionin toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä sopeutumiskyvyn parantamiseksi, häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tai alttiuden vähentämiseksi, komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti. Komission olisi myös arvioitava säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja annettava suosituksia, jos se katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä parantamaan sopeutumiskykyä, vahvistamaan häiriönsietokykyä ja vähentämään alttiutta ilmastonmuutokselle.

(19)Komission olisi varmistettava vakuuttava ja objektiivinen arviointi, joka perustuu ajantasaisiin tieteellisiin, teknisiin ja sosioekonomisiin tuloksiin ja edustaa laajaa riippumatonta asiantuntemusta, ja perustettava arviointinsa asiaankuuluviin tietoihin, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimittamat ja raportoimat tiedot, Euroopan ympäristökeskuksen raportit, paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, myös IPCC:n raportit. Komissio on sitoutunut selvittämään, miten julkinen sektori voi käyttää EU:n luokitusjärjestelmää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä, ja arviointiin olisi sisällyttävä tiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä. Komission olisi käytettävä eurooppalaisia tilastoja ja tietoja, jos niitä on saatavilla, ja pyrittävä hankkimaan asiantuntijoiden suorittama tarkastus. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota tarpeen mukaan vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

(20)Koska kansalaisilla ja yhteisöillä on merkittävä rooli siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen, olisi edistettävä kansalaisten ja yhteiskunnan vahvaa osallistumista ilmastotoimiin. Komission olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan hyväksi, muun muassa käynnistämällä eurooppalainen ilmastosopimus.

(21)Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja luottamus kaikkien talouden toimijoiden kannalta, mukaan lukien yritykset, työntekijät, sijoittajat ja kuluttajat, varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliuteen on peruuttamatonta, varmistaa päästöjen asteittainen vähentäminen ajan mittaan ja auttaa arvioimaan toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja edistymistä ilmastoneutraaliustavoitteen suhteen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joissa vahvistetaan kehityspolku kasvihuonekaasujen nettopäästöjen saattamiseksi nollatasolle unionissa vuoteen 2050 mennessä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti 37 . Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(22)Koska komissio on sitoutunut paremman lainsäädännön periaatteisiin, unionin välineissä olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten kanssa. Järjestelmän, jolla mitataan edistymistä kohti ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista sekä toteutettujen toimenpiteiden johdonmukaisuutta kyseisen tavoitteen kanssa, olisi perustuttava asetuksessa (EU) 2018/1999 vahvistettuun hallintokehykseen ja oltava johdonmukainen sen kanssa. Erityisesti säännöllisen raportoinnin järjestelmässä ja komission arvioinnissa ja raportoinnin perusteella toteutettavien toimien jaksottamisessa olisi noudatettava asetuksessa (EU) 2018/1999 jäsenvaltioille asettuja vaatimuksia tietojen ja kertomusten toimittamisesta. Sen vuoksi asetusta (EU) 2018/1999 olisi muutettava ilmastoneutraaliustavoitteen sisällyttämiseksi asiaa koskeviin säännöksiin.

(23)Ilmastonmuutos on lähtökohtaisesti rajat ylittävä haaste, ja unionin tasolla tarvitaan koordinoituja toimia, joilla täydennetään ja vahvistetaan tehokkaasti kansallisia politiikkoja. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yksin tämän asetuksen tavoitetta, joka on ilmastoneutraaliuden toteuttaminen unionissa vuoteen 2050 mennessä, vaan se voidaan asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi paremmin saavuttaa unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet kasvihuonekaasupäästöjen peruuttamattomalle ja asteittaiselle vähentämiselle ja luonnollisten tai muiden nielujen aikaansaamien poistumien lisäämiselle unionissa.

Tässä asetuksessa esitetään sitova tavoite ilmastoneutraaliuden toteuttamiselle unionissa vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen 2 artiklassa asetetun pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen saavuttamiseksi, ja siinä säädetään puitteista, joiden avulla voidaan edistyä Pariisin sopimuksen 7 artiklassa vahvistetun maailmanlaajuisen sopeutumistavoitteen saavuttamisessa.

Tätä asetusta sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevassa 2 osassa lueteltujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnasta aiheutuviin päästöihin sekä luonnollisten tai muiden nielujen aikaansaamiin poistumiin.

2 artikla

Ilmastoneutraaliustavoite

1.Unionin laajuiset unionissa säännellyt kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat on tasapainotettava viimeistään vuonna 2050 ja siten on vähennettävä nettopäästöt nollaan kyseiseen päivämäärään mennessä.

2.Asianomaisten unionin toimielinten on unionin tasolla ja jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta 1 kohdassa esitetty ilmastoneutraaliustavoite voidaan saavuttaa yhteisesti ottaen huomioon, että on tärkeää edistää oikeudenmukaisuutta ja yhteisvastuuta jäsenvaltioiden välillä.

3.Komissio tarkastelee syyskuuhun 2020 mennessä uudelleen asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitettua vuoteen 2030 ulottuvaa unionin ilmastotavoitetta 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen valossa ja tutkii vaihtoehtoja uudeksi vuodelle 2030 asetettavaksi päästövähennystavoitteeksi, joka on 50–55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Jos komissio katsoo, että on tarpeen muuttaa kyseistä tavoitetta, se tekee asianmukaisesti ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.Komissio arvioi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä, miten unionin lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön unionin vuoteen 2030 ulottuva tavoite, olisi muutettava, jotta voidaan saavuttaa 50–55 prosentin päästövähennykset vuoteen 1990 verrattuna ja saavuttaa 2 artiklan 1 kohdassa asetettu ilmastoneutraaliustavoite, ja harkitsee tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista, mukaan lukien lainsäädäntöehdotusten hyväksyminen perussopimusten mukaisesti.

3 artikla

Kehityspolku ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

1.Siirretään komissiolle valta antaa 9 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla unionin tason kehityspolku 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Komissio tarkastelee kehityspolkua uudelleen kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetusta maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta.

2.Kehityspolun on alettava 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vuoteen 2030 ulottuvasta unionin ilmastotavoitteesta.

3.Asettaessaan kehityspolkua 1 kohdan mukaisesti komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)kustannustehokkuus ja taloudellinen tehokkuus;

b)unionin talouden kilpailukyky;

c)paras käytettävissä oleva tekniikka;

d)energiatehokkuus, energian kohtuuhintaisuus ja toimitusvarmuus;

e)oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

f)tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan;

g)investointitarpeet ja -mahdollisuudet;

h)tarve varmistaa oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä;

i)kansainvälinen kehitys ja toteutetut toimet Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi;

j)paras saatavilla oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n tuoreimmat raportit.

4 artikla

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

1.Asian parissa toimivien unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että edistytään jatkuvasti pyrkimyksessä parantaa sopeutumiskykyä, vahvistaa kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää alttiutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti.

2.Jäsenvaltioiden on laadittava ja pantava täytäntöön sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat, jotka sisältävät kattavat riskinhallintakehykset ja jotka perustuvat vakaisiin ilmastoa ja alttiutta koskeviin perustasoihin ja edistymisen arviointeihin.

5 artikla

Unionin edistymisen ja toimenpiteiden arviointi

1.Komissio arvioi 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein yhdessä asetuksen (EU) 2018/1999 29 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun arvioinnin kanssa seuraavia:

a)kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna;

b)kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa.

Komissio toimittaa kyseisen arvioinnin päätelmät ja energiaunionin tilaa koskevan katsauksen, joka on laadittu kyseisenä kalenterivuonna asetuksen (EU) 2018/1999 35 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.Komissio tarkastelee uudelleen 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein uudelleen seuraavia:

a)unionin toimenpiteiden johdonmukaisuus 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna;

b)unionin toimenpiteiden riittävyys 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymisen varmistamiseksi.

3.Jos komissio toteaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, että unionin toimenpiteet eivät ole 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai että ne eivät riitä varmistamaan edistymistä 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa tai että edistyminen joko ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa on riittämätöntä, se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti samaan aikaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun uudelleentarkastelun kanssa.

4.Komissio arvioi mahdollista toimenpide-ehdotusta tai lainsäädäntöehdotusta 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen perusteella 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna ennen sen hyväksymistä, sisällyttää tämän analyysin toimenpiteisiin tai ehdotuksiin mahdollisesti liittyviin vaikutustenarviointeihin ja julkistaa arvioinnin tuloksen hyväksymisajankohtana.

6 artikla

Kansallisten toimenpiteiden arviointi

1.Komissio arvioi 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein seuraavia:

a)niiden kansallisten toimenpiteiden johdonmukaisuus, jotka on kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tai asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitettujen kaksivuotisedistymiskertomusten perusteella todettu merkityksellisiksi 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisen kannalta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna;

b)asiaan liittyvien kansallisten toimenpiteiden riittävyys 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymisen varmistamiseksi.

Komissio toimittaa kyseisen arvioinnin päätelmät ja energiaunionin tilaa koskevan katsauksen, joka on laadittu kyseisenä kalenterivuonna asetuksen (EU) 2018/1999 35 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.Jos komissio toteaa, ottaen asianmukaisesti huomioon 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioidun yhteisen edistymisen, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole kyseisen tavoitteen mukaisia 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna tai että ne eivät riitä varmistamaan 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymistä, se voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle suosituksia. Komissio asettaa tällaiset suositukset yleisön saataville.

3.Kun annetaan suositus 2 kohdan mukaisesti, sovelletaan seuraavia periaatteita:

a)asianomaisen jäsenvaltion on otettava suositus asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden välisen sekä unionin ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä;

b)asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava ensimmäisessä edistymiskertomuksessaan, joka toimitetaan asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan mukaisesti suosituksen antamisvuotta seuraavana vuonna, miten se on ottanut suosituksen asianmukaisesti huomioon. Jos asianomainen jäsenvaltio päättää olla ottamatta huomioon jotakin suositusta tai sen merkittävää osaa, sen on perusteltava tämä komissiolle;

c)kyseisten suositusten olisi täydennettävä viimeisimpiä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia.

7 artikla

Komission arviointia koskevat yhteiset säännökset

1.Edellä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden lisäksi komissio perustaa 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun arviointinsa ainakin seuraaviin:

a)asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitetut ja raportoidut tiedot;

b)Euroopan ympäristökeskuksen raportit;

c)eurooppalaiset tilastot ja tiedot, mukaan lukien tiedot haitallisten ilmastovaikutusten aiheuttamista menetyksistä, jos niitä on saatavilla;

d)paras saatavilla oleva tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n tuoreimmat raportit; ja

e)mahdolliset lisätiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä.

2.Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun arvioinnin valmistelussa vuotuisen työohjelmansa mukaisesti.

8 artikla

Yleisön osallistuminen

Komissio toimii yhdessä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutosta kestävän yhteiskunnan hyväksi. Komissio helpottaa osallistavaa ja helposti lähestyttävää prosessia kaikilla tasoilla, myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä työmarkkinaosapuolten, kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja sellaisten toimien määrittämiseksi, joilla edistetään tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Komissio voi myös hyödyntää jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 11 artiklan mukaisesti käynnistämiä monitasoisia ilmasto- ja energiakeskusteluja.

9 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto: tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 3 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

10 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1999 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2018/1999 seuraavasti:

1)Korvataan 1 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) pannaan täytäntöön asetuksen …/… [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi laaditut strategiat ja toimenpiteet, energiaunionin tavoitteet ja päämäärät sekä ensimmäisen, vuodet 2021–2030 kattavan kymmenvuotisjakson osalta erityisesti vuoteen 2030 ulottuvat unionin energia- ja ilmastotavoitteet;”;

2)Korvataan 2 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7) ’ennusteilla’ ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia tai energiajärjestelmän kehittymistä koskevia ennusteita, joihin sisältyvät ainakin määrälliset arviot raportointivuotta välittömästi seuraavista kuudesta vuodesta, joiden viimeinen luku on 0 tai 5;”;

3)Korvataan 3 artiklan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f) arviointi tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutuksista, mukaan lukien niiden johdonmukaisuus asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen, Pariisin sopimuksen mukaisten kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennystavoitteiden ja 15 artiklassa tarkoitettujen pitkän aikavälin strategioiden kanssa;”;

4)Lisätään 8 artiklan 2 kohtaan e alakohta seuraavasti:

”e) se, miten nykyiset ja suunnitellut politiikat ja toimenpiteet vaikuttavat asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen.”;

5)Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

       Ilmasto- ja energia-alan monitasoinen vuoropuhelu

Kunkin jäsenvaltion on käynnistettävä kansallisten sääntöjen mukaisesti ilmasto- ja energia-alan monitasoinen vuoropuhelu, jossa paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, elinkeinoelämä, sijoittajat ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät ja yleisö voivat olla aktiivisesti mukana ja keskustella asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisesta sekä erilaisista energia- ja ilmastopolitiikan skenaarioista, myös pitkän aikavälin skenaarioista, ja tarkastella uudelleen edistymistä, paitsi jos jäsenvaltiolla on jo rakenne, jota voidaan käyttää samaan tarkoitukseen. Tämän vuoropuhelun puitteissa voidaan keskustella yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista.”;

6)Korvataan 15 artiklan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennysten toteuttaminen ja nielujen aikaansaamien poistumien tehostaminen kaikilla sektoreilla asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisesti;”

7)Muutetaan liitteessä I oleva 1 osa seuraavasti:

a)Korvataan A jakson 3.1.1. kohdan i alakohta seuraavasti:

”i. Sellaiset 2.1.1 kohdassa tarkoitetut politiikat ja toimenpiteet asetuksessa (EU) 2018/842 säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi ja politiikat ja toimenpiteet asetuksen (EU) 2018/841 noudattamiseksi, jotka kattavat kaikki keskeiset päästöjä aiheuttavat alat ja alat, joilla pyritään tehostamaan poistumia, ottaen huomioon asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistettu unionin ilmastoneutraaliustavoite”;

b)Lisätään B jaksoon 5.5 kohta seuraavasti:

”5.5. ”e) Suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutus asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen”;

8)Korvataan liitteessä VI olevan c kohdan viii alakohta seuraavasti:

”viii) arviointi siitä, miten politiikalla tai toimenpiteellä edistetään asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja 15 artiklassa tarkoitetun pitkän aikavälin strategian saavuttamista;”.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Sisällys

1.    PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA    

1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi    

1.2.    Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.    Ehdotus/aloite liittyy

1.4.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.    Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.    Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo

1.4.3.    Vastaavista toimista saadut kokemukset    

1.4.4.    Yhteensopivuus ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.    Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset    

1.6.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)    

2.    HALLINNOINTI    

2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt    

2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)    

2.2.1.    Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle    

2.2.2.    Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä    

2.2.3.    Valvonnan kustannustehokkuutta koskevat arviot ja perustelut

2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi    

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET    

3.1.    Ehdotetut monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat    

3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin    

3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin    

3.2.2.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin    

3.3.2.    Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

☑ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 38  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☑ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna 2020 ja toiminnan kestoa ei ole rajattu,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINTATOIMENPITEET

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Ehdotetut monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻     Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–☑    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS ”VIRASTOT”

Euroopan ympäristökeskus

Sisällys

1.    PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi    

1.2.    Toimintalohko(t)    

1.3.    Ehdotus/aloite liittyy    

1.4.    Tavoite (Tavoitteet)    

1.4.1.    Yleistavoite (Yleistavoitteet)    

1.4.2.    Erityistavoite (Erityistavoitteet)    

1.4.3.    Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.    Tuloksellisuusindikaattorit

1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.    Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.    Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.    Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.    Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin    

1.5.5.    Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.    Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset    

1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)    

2.    HALLINNOINTI    

2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt    

2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)    

2.2.1.    Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle    

2.2.2.    Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä    

2.2.3.    Valvonnan kustannustehokkuutta koskevat arviot ja perustelut

2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi    

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.    Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin

3.3.2.    Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin

3.2.4.    Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.    Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS ”VIRASTOT”

4.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

4.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

4.2.Toimintalohko(t)

4.3.Ehdotus/aloite liittyy

☑ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 44  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

4.4.Tavoite (Tavoitteet)

4.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

4.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

4.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

4.4.4.Tuloksellisuusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

4.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

4.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

4.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

4.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

4.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

4.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

4.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY.

☑ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna 2020 ja toiminnan kestoa ei ole rajattu,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

4.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

☑ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

5.HALLINTATOIMENPITEET

5.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

5.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

5.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

5.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

5.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

5.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

6.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat –

6.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

6.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

* On huomattava, että Euroopan ympäristökeskuksen lisätarpeet täytetään siirtämällä Life-ohjelman määrärahoja ympäristökeskuksen budjettikohtaan.

6.2.2.Arvioidut vaikutukset Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoihin

–☑    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

6.2.3.Arvioidut vaikutukset Euroopan ympäristökeskuksen henkilöresursseihin

6.2.3.1.Yhteenveto

–◻     Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

* perustuvat keskimääräisiin kustannuksiin, jotka ovat 55 000 euroa sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta, joihin sovelletaan Euroopan ympäristökeskuksen korjauskerrointa, eli 1,319*55 000=72 545 euroa, lukuun ottamatta yleiskustannuksia otsikossa 2

Henkilöstön tarve (kokoaikaiseksi muutettuna)

6.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

34 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon vuonna 2020.

09 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon vuosina 2021–27.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

6.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–☑ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista

6.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–☑    Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

6.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

–◻    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

(1)    COM(2019) 640 final.

(2)    Huhtikuussa 2019 tehdyn ilmastonmuutosta koskevan Eurobarometri-erityistutkimuksen 490 mukaan 93 prosenttia EU:n kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja merkittävä enemmistö EU:n väestöstä haluaa lisää toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

(3)    COM(2018) 773 final.

(4)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 14. maaliskuuta 2019, ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti (2019/2582 (RSP)).

(5)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 28. marraskuuta 2019, vuonna 2019 Madridissa Espanjassa järjestettävästä YK:n ilmastonmuutoskonferenssista (COP25) (2019/2712 (RSP)).

(6)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 28. marraskuuta 2019, ilmasto- ja ympäristöhätätilasta (2019/2930 (RSP)).

(7)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15. tammikuuta 2020, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (2019/2956(RSP)).

(8)    https://www.consilium.europa.eu/media/39914/a-new-strategic-agenda-2019-2024-en.pdf.

(9)    EU ratifioi sopimuksen 5. lokakuuta 2016. Sopimus tuli voimaan 4. marraskuuta 2016.

(10)    Kaikkien talouden alojen osalta lukuun ottamatta kansainvälistä merenkulkua, SWD(2019) 396.

(11)    COM(2020) 21 final, 14. tammikuuta 2020.

(12)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta, COM(2020) 22 final.

(13)    Annex 7.1 to the In-depth analysis in support of the Commission Communication COM(2018) 773, https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/pages/com_2018_733_analysis_in_support_en_0.pdf.

(14)    Huhtikuussa 2019 tehdyn ilmastonmuutosta koskevan Eurobarometri-erityistutkimuksen 490 mukaan 92 prosenttia vastaajista ja yli kahdeksan kymmenestä kussakin jäsenvaltiossa katsoo, että kasvihuonekaasupäästöt olisi vähennettävä minimiin ja samalla olisi kompensoitava jäljellä olevat päästöt, jotta EU:n taloudesta tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

(15)    In-depth analysis in support of the Commission Communication COM(2018) 773, https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/pages/com_2018_733_analysis_in_support_en_0.pdf.

(16)    EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.

(17)    EUVL C , , s. .

(18)    EUVL C , , s. .

(19)    Komission tiedonanto ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, COM(2019) 640 final, 11. joulukuuta 2019.

(20)    IPCC, 2018: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, and T. Waterfield (eds.)].

(21)    IPBES 2019: Global Assessment on Biodiversity and Ecosystem Services.

(22)    Euroopan ympäristökeskuksen raportti ”The European environment – state and outlook 2020” (Luxembourg: EU:n julkaisutoimisto, 2019).

(23)    Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.

(24)    Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohta.

(25)    Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohta.

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

(29)    COM(2016) 860 final, 30. marraskuuta 2016.

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(33)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (2019/2956(RSP)).

(34)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, ilmasto- ja ympäristöhätätilasta (2019/2930 (RSP)).

(35)    Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 12 päivänä joulukuuta 2019 antamat päätelmät, EUCO 29/19, CO EUR 31, CONCL 9.

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(37)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(38)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(39)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(40)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(41)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(42)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(43)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(44)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(45)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(46)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(47)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(48)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(49)    Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.