Neuvolakuulumisia

Tuoreet kuulumiset rv38+5 (ultran mukaan, kierron mukaan olisi kai 39+2) neuvolasta: paino noussut ensimmäistä kertaa raskauden aikana reilummin eli 1240g/vko (terve vaan äitiysvapaan toimettomuus ja PIPARISUKLAA), rautaa ei tarvitsisi enää syödä kun hemppa oli 148, beibe ei ollut kiinnittynyt vielä(kään), sf oli (4. eri mittaaja peräkkäin...) 31. Neuvolatädin mukaan pää olisi sivussa, kun lkr totesi sen vajaa 2 viikkoa olevan alhaalla lantiossa ja päälaen tuntuvan emättimen kautta... tiedä sitten näistä.

Lumta

...piisaa ainakin täällä etelässä. Pihan penkille on oli vuorokauden aikana tullut 20-senttinen lumiturkki. Tiet ovat kuin puurossa ajaisi, esikoinen on ollut kohta 6h mäenlaskussa (malttoi käydä syömässä peräti puoli tuntia) ja minoon viritelly lisävalaistusta ikkunan väliin, parvekkeelle ja pöydille. Ostin Stockalta kimaltavan lumitähtimallisen kuusenkoristeen ja ripustin sen keittiön ikkunaan. Radiossa sanoivat, että talvi on tullut jäädäkseen. Ei se mua haittaa, mieluummin kohtuullisesti lunta ja pakkaisaa kuin kuraa ja loskaa, ensi viikollahan alkaa jo joulukuu. Lapsuusvuosina itäisessä Suomessa saattoi pysyvä ensilumi tulla jo lokakuussa! En tosin kybällä kaipaa viime talven kelejä.

Havainto

Tajusin just, että mun käsilaukunkäyttö on puhtaasti työperusteista. Kun sain 5,5 vuotta sitten vakkariduunin, hankin ensimmäisen käsilaukkuni ikinä (pienehkö musta Seppälän tekonahkalaukku, johon mahtui lompakko, känny, avaimet, meikkipussukka). Opiskeluaikoina tavarat kulkivat repussa ja mahdollisilla baarireissuilla mulla oli pankkikortti bussikorttikotelossa, pieni kännykkä, kotiavain ja puuteripaperia taskussa. En halunnut olla yksi niistä leideistä, jotka tanssilattialla jammailevat kehässä käsilaukkujensa ympärillä. Näyttää niin il stupiidolta, anteeks vaan kaikille. Kotiäitivuosina kaikki "oma" omaisuus kulki hoitolaukussa.

Työssäolovuosien aikana olen ostanut monta, yhä suurenevaa käsilaukkua, koska mukaan on pitänyt mahtua läppäri tykötarpeineen, älykännykkä latureineen ja handsfree-laitteineen, nippu aanelosia, kirjoitusvälineet, huiveja ja ehostustarvikkeita kokousfreshauksen varalle jne. Viimenään sijoitin Lumin vintagehenkisen malliston kiiltonahkalaukkuun, jonka viime viikolla tyhjensin ja puhdistin sekä säilöin dust bagissaan yläkaappiin odottamaan töihinpaluuta. Läppärin ja muun työperäisen tarpeiston jemmasin erilliseen salkkuun. Nyt olen taas mennyt omaisuus takintaskuissa (avaimenperäkin suppeni kotiavaimiin ja autonavaimeen, kun työavaimet jäi siitä pois) kahta kättä heilutellen ihan äijänä :D

Tää ois räjähtänyt rusina

Ootteko lukeneet Tatun ja Patun Oudon unikirjan? Jos, niin tiedätte miltä otsikon olotila näyttää. Siltä se myös tuntuu. "Nukuin" viime yön ihan pa*kasti: mahaan sattui, puoli kroppaa puutui koska pystyn nukkumaan vain vasemmalla kyljellä, jalat olivat levottomat. Heräilin koko ajan ja kolmen jälkeen taisin torkkua vain puolisen tuntia kunnes nousin vaille kuus. Yleensä aamulenkki koiran kanssa ja mukillinen (suklaa)kahvia piristää mut ei näemmä tänään. Kiidätin esikon kouluun isänsä luota pari minuuttia myöhässä - moinen ryntäily raapi sen verran silmät auki, että jaksoin paketoida osan eilen ostetuista joululahjoista. Mut nyt on taas jaksut loppu ja kello on vasta vähän yli 10... Pitkä ja urvelo päivä tiedossa mutta ei enerkaa niin mihkään. Plääh!

Joulii

Se ois äitiysloman toinen viikko käynnissä. Kävin heti aamusta hankkimassa osan joululahjoista - eli lähisuvun lasten (4 muksua) ja omien sisarusten. Ei vaivannut tungos maanantaina 9 aikaan... Samalla ostin muuta tarpeellista eli desinfiointiainetta, kestoliivinsuojia, pientä syötävää & juotavaa sairaalakassiin ja pliisun mutta käytännöllisen mustan olkalaukun, jota voisi käyttää hoitolaukkuna (kotimaisen pienen laukkutehtaan, maksoi liki 40e kun kiinanmaalaisen ois varmaan saanut kynpillä..). Mieluitenhan ostaisin ihan oikeasti hoitoväskyksi jonkin värioksennuksen Accessorizzesta mutta jos toi mies kerran jää koti-iskäksi kesällä, niin ehkä sen ois kivempi kuljettaa mukanaan mahdollisimman sukupuolineutraalia laukkua (vaikka olkalaukku saattaakin olla hälle liian metroseksuaali :D).

Ärveet paukkuu kolmekasia. Mitähän mulla on vielä valmistelemati?

Kärsämystä helpottamassa

Alkoi eilen veetuttaa sen verran lahjakkaasti tämä alinomainen nenän tukkoisuus, että ostin NENÄKANNUN suolaveden ruiskimiseksi tolhooni. Huuhtelin haistimen eilen kahteen otteeseen ja tänään on ollut ehkä hieman parempi tilanne. No ellei muuta vaikutusta niin hippipropsini nousivat.

Saatiin ja saadaan sit lunta tänne etelän pelleillekin. Eipä näytä enää niin typeriltä nuo jouluvalomme partsilla. Auton päällä oli viistoist senttiä nuoskaantuvaa lunta, jota oli kiva sutia katolta kun ei pääse mahan takia kovin lähelle - homma kun on tällaselle alle 160-senttiselle ollut aina muutenkin ns. nahkaa hipovaa. Tarvii siis lisää pituutta (lumiharjaan) heti.

Jaahas, jos laittais lastenvaunurattaisiin pestyt tekstiiliosat takas.

Ärvee37

Kävinpäs aamulla lääkärineuvolassa, vaubelsson oli kuin olikin oikein(eli väärin-)päin laskeutuneena muttei kiinnittyneenä. Pää tuntui sekä ulko- että sisäkautta ja muutenkin oikein somasti päin eli pylly tuossa mamman syrämen alla. En ole siis turhaan tuntenut liitoskipuja, nuppia ruuvataan lantioon ahkerasti. Kaik muukin oli ok, mulla ei ollut painokaan noussut juuri yhtään (esikon kanssa vastaavilla viikoilla lisäys oli 1600g/vko...). Sain lääkärintodistuksen kuntosalijäsenyyden pakkomaksujen eliminoimiseksi ja opastuksen, että jos synnytys käynnistyy ennen kiinnittymistä vesienmenolla, se on sit makuuasentoon ja ambulanssilla sairaalaan. Ainiin ja sormelle auki.

Eilen oli 2-vuotiskihlajaispäivä ja yllätyin totaalisesti kun mies toi töistä tullessaan mulle helvatan ison hillityn vihervalkoisen kukkakimpun (ois siitä kuviakin mut en osaa purkaa niitä tuosta järkkäristä vielä). Vaikka olen vanha kuin taivas ja takana on sekä liittoa että suhdetta, kukaan ei oo koskaan ennen tuonut mulle minään merkkipäivänä kukkia enkä ole koskaan kyl sellaisia osannut odottaakaan. Mulla on IHANA MIES.

Kairalla sassiin, sairaalakassiin

Monet samoilla raskautusviikoilla kanssani hiimailevat ovat pakanneet sairaalakassinsa - ja niin minäkin tein jo pari viikkoa sitten (ihan siltä varalta, että kun jäin äippikselle vasta nyt 3vk ennen laskettua, niin pessimisteilin että synnytänkin sit heti). Sama kassi käytössä kuin viimeksi mutta päivitin sisältöä jo toista kertaa synnyttävän kokemuksella (lähinnä se mitä ITSE tietää ITSELLEEN turhaksi, yleispäteviä ohjeitahan näihin ei ole koska me kaikki olemme yksilöitä) seuraavanlaiseksi:

- kotiutumisvaatteet vauvalle: koon 50 kietaisubody (äitiyspakkauksesta), jossa ne käännettävät "tumppuhihat", koon 56 puolipotkarit (esikon), 2 leuan alle naruilla kiinnitettävää ensimyssyä, pörrösukat pitämään potkarit jalassa, koon 56 edestä täysin avattava kevytvanuhaalari (esikon, kirpparilta), fleecehaalari jossa käännettävät hihan- ja lahkeensuut (esikon)

- kotiutumisvaatteet itselle: pehmoimetysliivit, korkeannapakat raskausalkkarit pitämään paikoillaan niitä verta imeviä makuualustoja mitä myös sairaalasiteiksi kutsutaan, semipitkä helmasta löysä toppi imettämistä ja röllövatsan peittelyä varten, pitkä karvaamaton ja taskullinen neuletakki (mua palelsi ihan sairaasti maidon noustessa), raskausaikana käyttämäni trikoohousut (voi kyllä), villasukat, liivinsuojia

- kosmetiikkaa ym: hajusteeton shampoo ja hyvä hoitoaine (olisittepa nähneet sen synnytystakun mun takaraivolla...), matkakoon hajusteettomat naamaputsari, kasvovesi, kasvorasva ja silmänympärysvoide, vakkaridödö, huulirasva, hammastahna, hammasharjat mulle ja miehelle, hiuslenkki, hiusharja, vartalovoide (äitiyspakkauksesta), nännirasvaa

- miehelle vaihtovaatteet: t-paita, kalsarit, sukat, kollarit (vaikkei saataiskaan perhehuonetta, päällään olevat vaatteet ihmaantuu kuitenkin noissa hommissa)

- pari harsoa

Tositoimiin lähtiessä kun tuohon muistaisi heittää pari meikkiä, lompakon, silmälasit, äitiyskortin, kännykän latureineen ja muistuttaa miestä, että ottaa kameran...

Tällä kertaa en ota mukaan omaa musiikkia (eipä ollut aikaa sellaista kuunnella), omia siteitä (olin enemmän kuin iloinen sairaalan hehtaarisiteistä jälkivuotoni kanssa), omia vaippoja vauvalle (aloitan kestoilun kotona, sairaalasta lähtiessä laitan sairaalan kertiksen). Tumput ja töppöset jätän kokemuksen varjolla kotiin.

En innostu edelleenkään ottamaan mukaan omia sairaalassaolovaatteita, koska oli sen verran helpottavaa napata maitoon, hikeen ja vereen tahriutuneiden sairaalanutun ja -sukkien tilalle puhtaat niin monta kertaa päivässä kuin tarvis oli. Sairaalasandaalit ovat karut mutta ne on sentään puhtaat, ei viiti omia pörrötohveleita raahata.

Nyt vaan toivomaan hyvää synnytystä ja pienokaisen parasta...

Ja minkähän tautta...

..HM:n muuten ah niin hyvissä raskaus-olo-löpö-housuissa ei ole taskuja? Ärsyttävää huomioiden esim. se, että raskaana ollessa limakalvot (myös nenän) ovat turvoksissa eli hengittimien olotila muistuttaa lievää allergista nuhaa (kysykää vaan kuinka paljon mä kuorsaan). Nytkin mulla on nääsduuki neuletakin (jossa ei myöskään ole taskuja) hihassa eli kokemuksen mukaan räkäinen serlanpala on kohta a) koiran suussa b) mun kainalossa. Ja kun oletettavaa on, että raskausaikana hankitut olo-löpö-housut viihtyvät jalassa vielä jakaantumisen jälkeen syystä, että aika harva meistä on timminä viikon sisällä (mulla ainakin jäi esikosta sairaalaan vaan 3 kiloa vaikka lapsikin painoi 3,4kg..) ja silloin jos koska taskuille olisi käyttöä (MISSÄ RÄTTI? MISSÄ TUTTI? MISSÄ MUN LIIVINSUOJAT? MISSÄ KÄNNYKKÄ?)

Muutenkin olen sitä mieltä, että sana äitiysvaate on harhaanjohtava puhuttaessa näistä eturepulle tilaa antavista ylä-, ala- ja alusosista. Ehdotankin nimen varaamista mallistolle, jossa erityisesti etumukset ja paidan hartiat ja lapaosa on puklua hylkivää, riemunkirjavaa, anti-haju-ja sienikasvustokäsiteltyä kangasta, jonka voi puhdistaa pyyhkimällä. Hihoissa olisi vaihdettavat froteesomisteet, joilla voisi näppärästi pyyhkiä pikku naamaa ym. ja nakata rätit vaihtoon.

(Heräsin muuten taas klo 4 ja nousin tunnin turhan nukuntayrityksen jälkeen. Koirakin kuorsaa kopassaan ihan v***uillessaan)

Väsyttää

Jäin eilen äitiysvapaalle, alle kuukausi ennen laskettua aikaa. Ymmärrettävästi töissä oli koko viikon ylimaailmallinen kiire, heräsin (tahattomasti) aamuisin neljän jälkeen ja olin duunissa jo ennen kuutta. Eilen iltapäivällä sitten luovutin putsplank huoneeni sijaiselle ja vein avaimet säilöön poissaolon ajaksi. Kotimatkalla muistin, että pari asiaa unohtui hoitamatta ja laittelin vielä meiliä kotoa.

Ja tänä aamuna, kun olis voinut nukkua, heräsin PUOLI NELJÄLTÄ (olisin ehtinyt vielä lähijuottolaan :D) miettimään, olikohan ne paperit oikeinpäin siellä faksimasiinassa vai lähettelinkö tyhjiä dokkareita... Nyt oon ollut hereillä siis neljä tuntia, väsyttää muttei nukuta. Pitänee laittaa sijaiselle meiliä maanantaina.