Lahjuksia

Joulu on jo takana ja paketit revitty kääreistään.

Tohtii jakaa muutaman lahjakuvan.

Kaverilleni tein sydämellisen heijastimen.

Sydän sahattu vanerista, pintaan osmocoloria ja heijastinteippi.

Leipomisesta tykkäävälle tyttärelle, ihan oma esiliina.

Sekä pari kohotusliinaa.

Loput kankaasta pakattuna odottamaan ideaa...

Kangas on vartavasten tähän projektiin hankittu.

Ihan tyttären maku- ja kulutusmieltymyksiin osuva.

Muutama muukin omatekoinen lahja kääriytyi pakettiin,

mutta niitä en sitten kuvaillutkaan.

Joulua

Kera kumman tumman puisen tontun,

sekä ralliruututeipattujen pakettien, toivotan...

Hyvää Joulua Kaikille Lukijoille!

Kuusessa ollaan

Tässä ne nyt on alumiinisydämet kuusessa.

Kuva sellainen, mitä digipokkarilla pimeässä nurkassa onnistuu.

Vielä on mietinnän alla päätyvätkö minilapaset kuuseen...

Taitaa nuoriso ne karkkeilla täytettynä haluta.

Latvatähden virkaa hoitaa 20 vuotta sitten ostettu ikkunatähti.

Kuusenkynttilät on miehen varastoista kaivettu, pari vuotta sitten.

(tuo lattiassa näkyvä musta, on jesaria, jatkojohto teipattu kiinni)

Kuusi on monen makuun ihan liian rimppana.

Ite vaan tykkään hulluna noista jänkänreuna kuusista.

Terhakkoine lyhyine oksineen ja kapeine muotoineen,

jäkälineen, nuo vaan jotenkin on meikäläisen mieleen.

Sitä paitti, mun mielestä jänkällä on kaunista.

Alusytämet 4

Viimeinen ja vaikein sarja alumiini sydämiä.

Materiaalin ohut ja erittäin likainen alumiinipelti.

Tässäpä sitä tiskailen keittiössä.

Ensin kultasepän peltisaksilla leikkelin sydämet.

Sitten taoin vasaralla keskelle koholla olevan sydämen.

(mulla oli tuolla alla vanerista sahattu sydän, kiinni teipattuna)

Koska tuo levy oli likainen, kunnon kiillotus.

Sydämen puolikkaat tarralla yhteen ja reikien poraus.

Rautalangalla ompelu ja reunojen hionta.

Näistä taisi tulla sarjan hienoimmat.

Työläimmät ne ainakin oli, melkein koko päivä meni.

Pellinpalasta riitti kahteentoista sydämeen.

Tämä alumiininen sydänkoriste sarja oli nyt tässä.

Ainakin nämä on ekologisia.

Mitään materiaalia en näihin ostanut.

Vievät säilytyksessä todella vähän tilaa.

Ja käyvät koristeena muulloinkin kuin jouluna.

Alusytämet 3

Eikun sydänten värkkäily se vaan jatkuu.

Nyt materiaaliksi päätyi alumiininen piirakkavuoka.

Pienillä peltisaksilla leikkelin vuuasta reunat pois,

että pääsin sahailemaan keskustan sydämiksi.

Tällä kertaa kiillotin sydämmet krominkiillotustahnalla.

 

Kyllä noista varmasti kivasti välkkyy kuusenkynttilöiden valo.

Vuuasta riitti kahdeksaan sydämeen.

Vielä olisi yksi sydämellinen idea toteutuksen alla.

Sitten saanee metallihommat riittää.

Ja meillä olisi täysin kierrätyskoristeilla koristeltu kuusi :)

Alusytämet 2

Ja eikun lisää alumiinisydämiä...

Nyt vuorossa vanhasta tv-antennista talteen napsittuja tankoja.

Tällä kertaa työkaluina pihtejä, viila, vasara ja alasin.

Taivuttelin pyöreät tangot sydämen muotoon.

Paukuttelin vasaralla litteiksi ja vähän lommoisiksi.

Poralla ripustusreiät joihin hopealangat.

Antennin romuista riitti kahdeksaan sydämeen.

Nyt jos keksisi vielä vähän lisää ja uudenlaisia sytäimiä,

eipä tarttis muovisia joulupalloja kuuseen ripustellakaan.

Alusytämet

Halusin tehdä uusia kuusenkoristeita.

Jotakin enemmän omannäköisiä,

jotakin kulunutta ja metallista...

Materiaaliksi löytyi tämmöinen rekisterikilven kiinnikepelti.

Alumiininen, talletettu miehen pihan siivouksen yhteydessä.

(meni melkoinen kasa romu-autoja metallinkierrätykseen)

Sahailin siitä sydämiä, joihin tein pintaa hiomalla

ja koristelin lyömällä naulalla ja vasaralla kuopat.

Metallinpalasta riitti 14 sydämeen.

Hatutus

Löysin taas rakkaan hassun hattuni.

Hattu oli kesän aikana kadonnut vaatekaapin syövereihin.

Tuli ihan vahingossa vastaan ja päätyi samantein päähänkin.

Mulla on violetti villakangastakki edustustakkina

ja olen tämän aikaa sitten, takille kaveriksi huovuttanut.

Pitäis joskus tehä toinenkin hattu, se kivaa, vaikkakin työlästä.

Oisin tietty voinu peiliin  kurkata ennen kuvauksia,

mutta menköön nyt näin.

Ihan yhtä pöljä otos kuin kruunupäinen omakuvanikin.

Tuo bloggerissa ja facessakin päässä näkyvä oranssikruunu,

on myös omaa disainia, joskus fanttilangasta tehty.

Ruudullisia

Kauan se kesti tämäkin projekti, ihan vuosia.

Tuo ruudullinen fleece kun on kohta 20 vuoden takaa.

Muistan siitä ommelleeni vanhemmalle tyttärelle haalarin ja hatun,

hänen ollessaan alle vuoden ikäinen (täyttää ensi kuussa 20)

Joskus vuosien saatossa, tein jämäpalasta kolmiohuivin itselleni

ja silppusin lopun sydämiksi, ompelu jäi sitten kesken.

Nyt sain aikaiseksi ommella sydämet valmiiksi.

 Mietin ensin kranssin tekoa noista sydämistä.

Mutta kun ei löydy paikkaa sellaiselle.

Päädyinkin tekemään sydämellisen rimpsun keittiön oven pieleen.

Kaverina sydämillä on mustia nappeja ja polvekenauhaa.

Pakettia pukkas

...jatkoa eilispäivän lumiseen jouluteemaan.

Näin nättiä pakettia saa väkerrettyä tuosta röpelötapetista.

Kortti ja pakettikin sointuu yhteen, kun on samaa materiaalia.

Vielä olis 10 metriä tapettia, eikun paketoimaan... :)

Ukkoa pukkas

Joulukortteja olen askarrellut tänään.

Kierrätysmateriaaleista tein lumi-ukkoja kuvitukseksi

 Lumi-ukko on leikelty tapetista, sydämineen ja hattuineen.

Mulla on kokonainen rulla, ihan lumipinnan näköistä tapettia.

Nuo pienet yksityiskohdat on tapettikirjoista.

Silmät on mustasta kartongin jämästä reittimellä napsittuja.

Pohjapaperi on vanhan kyläkoulun siivouksesta saatua,

jonka viivottimen avulla revin oikeaan kokoon.

Korttikartongit olen sentään ostanut,

eivät käyneet siihen tarkoitukseen, mihin ne ammoin ostin,

mutta sainpa käyttöön nyt.

Tämmöiset kaavat piirtelin, jos joku haluaa samanlaisia tehdä.

Tarvittavat työkalut on perin yksinkertaiset,

kynä, sakset, lävistin, viivotin ja liimaa.

Pisteitä ja pipareita

Marraskuisia Ruotsin kirppislöytöjäkin on saatu käsiteltyä.

Paneeliverho on pätkitty ja ommeltu jouluisiksi tableteiksi.

Kuuteen liinaan riitti verhosta, eli on pari sotkeutumisen varalle.

Ei tuu noin kirjavaa kattausta, malliksi tuohon astiat asettelin.

Täytyy laittaa yksivärinen alusliina tai ottaa pois kokonaan.

Suojaruukku on saanut mattamustia suihkauksia pintaansa.

Sekä tarrakalvon jämistä meistillä iskettyjä punaisia pisteitä.

Kukkanen odottaa vielä kaupan hyllyssä.

Ei oikein kestä -33 pakkasilla kukkia ostella ja kuljetella.

Sieltä täältä

Kootut viimeaikaiset löydökset.

Kirppareilta ja vähän muualtakin.

Facen kautta eurolla tyttärelle pieni ja pyöreä purkki.

Tytär tykkää riisikakkuista ja niiden pakkaushan hajoaa heti avattua.

Joten nyt on hällä hyvä purkki niiden säilytykseen.

Sydämellinen koukku Tornion kirpparilta.

Oli ostaessa valkoinen, poltin maalit pannussa pois.

Hyvin kesti, vaikka unohdin päiviksi kuumalle hiillokselle.

Pannussa kun on kokoajan tulet, koska ulkona mittarissa -30.

Kivinen "vartiotorni" kynttilänjalka paikalliselta kirpparilta.

Ei heilu, eikä huoju ja tykkään muodosta sekä materiaalista.

Onnellisena bongasin Tornion sitimarketista halpoja kynttilöitä.

Tykkään enemmän pitkistä kynttilöistä, en ole tuikkuihmisiä.

Oli kiva löytää 5 eurolla 30 kynttilää, etenkin väriä tummanpunainen.

Nuukana tarjouslaaripenkojana, otin tietty molemmat löytyneet laatikot.

Sen verran katoin, että laatikko joulunpunaisia olis ollut 13 ja jotain €.
Tuosta onkin jo muutama kynttilä viikonlopun aikana polteltu :)

Kotimaani ompi Suomi

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Kotimaista käsityötä vuosien takaa.

Jukka-tuotteen aitta, joka saatu noin 35 vuotta sitten jouluna.
Monet on leikit tuolla leikitty.

Lipputanko on tehty joskus omin käsin ja lippu ostettu.

Kasarikauhistuksen tuho

Viime viikonloppuna siivoilin miehen varastoja.

Löysin pölyisen ja kaamean 80-luvun vyölaukun.

Kun on oppinut että kaikki tarpeellinen otetaan talteen,

napsin vetoketjunvetimet, remmit ja soljet omiin varastoihini.

Loput siitä niin ihanasta kapineesta lensi roskiin.

Tässä vetoketjunvetimistä tyttärelle tehdyt korvikset.

Peltipojat

Ei tänä jouluna oikein noi tyypillisimmät koristeet innosta.

Pitää keksiä jotain omia omituisuuksia...

Tässäpä siis kaksi kierrätettyä peltitonttupoikaa.

Materiaalina romut porokuvioiset tuikkukipot,

maalista putsattuna ja vähän nurinkurin käytettynä.

Sekä jotkut tuutinmalliset (leipomis)muotit.

Vartalo on täytetty puupalikalla, joka on päällytetty nahalla.

Nahkaa ovat myös hiukset.

Puupuna

Koska vuoden aikana on kalusteet vaihtaneet paikkoja ja värejä.

Ei kaikki jouluvalot oikein löytäneet paikkaansa.

Tämä noin 20 vuotta vanha kynttelikkö ei enää kelvannut.

Joten teippailua...

...kivat foliohatut...

...punaista spraymaalia.

Suojaukset pois ja keittiön ikkunalle.

Kynttelikkö näyttää nyt paljon paremmalta, kuin alunperin.

Muovit ei enää näy ja kaunis muoto tulee esiin paremmin.