Kännykkäsormikkaat

Kun neuleidea tupsahtaa mieleen, silloin ei paljon katsella mikä lanka otetaan käyttöön ja neulontavauhtikin on aikamoisen kova! Tämän idean saapuessa otin nopsasti vain sopivan ruskean kerän ja loppuvaiheessa huomasin että lanka uhkaa loppua enkä edes ollut varma oliko lanka Nallea vai jotain vastaavaa... Onneksi kaapin perukoilta löytyi ruskea kerä joka oli kuin olikin samaa lankaa! Jess!

Mutta mikä se idea olikaan...? Jos katsoo tarkemmin oikean käden etusormen kohtaa, huomaa että siinä on jotain erilaista kuin muissa sormissa:

Eli etusormelle on tehty pieni "huppu", jotta sormen saa helposti esille kännykän käyttöä varten! Vime aikoina olen usein ollut sormet jäässä kännykkää räplätessä.  Kynsikäs-lapanen on toinen ratkaisu tuohon ongelmaan, mutta halusin kokeilla ihan sormikkaisiinkin omaa juttua. Ja se toimii :-)

Malli on vähän hiomaton, joten kokonaista ohjetta en taida tästä alkaa kirjoittelemaan. Mutta idean tuosta voi poimia itselleen. Neuloin etusormen päälipuolen sileää (vähän yli puolet silmukkamäärästä) tuossa loppuvaiheessa ja kämmenpuolella jonkin matkaa resoria. Sitten päättelin kaikki silmukat ja poimin päällipuolelta silmukat ja loin kämmenpuolelle uudet silmukat. "Hupun" reunaan resoria vähän matkaa ja sitten alkoikin jo kavennukset,

Kännykkäsormikkaat

Malli: oma, kuvio on nro 27 kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia (Ravelryssä)

Lanka: Joku Nallen paksuinen ruskea ja valaenaruskea (ja varressa vielä eri ruskea...)

Puikot: 3 mm

Helmitähti himmelitekniikalla

Vaikken olekaan mikään helmitöiden harrastaja, yleensä messuilla sorrun helmityöpaketteihin. Ne vaan on niin houkuttelevia, etten osaa niitä vastustaa! Tälläkin kertaa kävi samoin :-) Onneksi kuitenkin järki oli mallin valinnassa mukana ja ostin pienempiä tähtiä, vaikka suuret ja näyttävät olikin niin niin kertakikkisen upeita! Yhden ison sijaan ostin monta pientä ja ajattelin, että ne voisi näyttää ihan kivalta ikkunassa. Monta pientä siis mieluummin kuin yksi iso.

Sorruin ostoksille Himmelin osastolla ja ostin ns. 5-sakaraisen tähden tarvikepaketin. Tai siis kaksi pakettia eli niistä saisi aikaan 4 samanlaista tähteä. Alku oli ihan lupaava ja tässä vaiheessa uskalsin jo vähän hengittääkin ;-)

Ja kyllä siitä vaan tähti tuli, vaikkakin vähän klenkkana ;-) Mutta ikkunassa roikkuessaan siitä ei ehkä niin huomaa onko kaikki helmet ihan suorassa linjassa kulmiin nähden... 

Näitä sitten pitäisi tehdä vielä kolme samanlaista. Toisaalta kun on yhden tehnyt, niin eiköhän ne muut mene samalla :-)

Tämä malli on tuotepaketeista se nro 11.

Kässämessut ja uusi Ulla

Messuilla on nyt taas messuiltu jalat kipeiksi ja uusi Ullakin ilmestyi saman viikonlopn aikana! Huh!

Messusaaliini oli aika runsas, tosin onneksi sain myös paljon ideoita, jotka ei mitään maksaneet. Mukaan lähdin Kansalaisopiston kyydillä ja mukavasti kävi, että sain seurakseni vielä mukavan vanhahkon rouvashenkilön, jota en ollut koskaan ennen tavannut mutta keskustelu sujui jo bussissa niin mukavasti että kierreltiinkin sitten koko messupäivä yhdessä (jäi kyllä sitten bloggaajien tapaamispöytä väliin). Käsityöntekijöillä kyllä tunnetusti yhteistä juttelemista riittää!

Lankaa tuli ostettua useampikin kerä, ja paperinarua pariinkin toteutettavaan ideaan. Havupaperi (alimmaisena) tulee käytettyä joulukortteihin. Pinkki ja turkoosi rulla on ihan tavallista resoria, mutta oli niin kivat sävyt että piti ostaa varastoon, resorit kun on muutenkin aina lopussa kun lapsille ompelee paitoja. Muutaman leimasimen ostin ja pari itsekoottavaa tähteä (helmiä) ja nippu ääriviivatarroja ja muutama metallinvärinen muliinilankavyyhti. Hyödyllisen tuntuinen saalis, ei mitään turhaa eikä kauhean kallistakaan.

Uudessa Ullassa puolestaan on minulta Sorja-pipo, johon olen ihan tyytyväinen, vaikkakin 10-vuotisjuhlanumeroon olin aiemmin ajatellut jotain "suurempaa". Mutta hyvä noinkin :-) Ja on siellä paljon muitakin kivoja ohjeita, käykääpä katsomassa!

Sorja-pipo

Maa-sukat

Juniorin sukkia on alkanut mystisesti kadota ja hänellä alkoi olla huolestuttava villasukkavaje. Voi olla että siinä ei ole oikeasti mitään mystistä, eli jalka vain kasvaa ja isosiskolta mahdollisesti pieneksi jäävät sukat ovat sen verran pinkkejä etteivät kelpaa "isolle pojalle", mutta onhan se aika mystistä kun minä neulon koko ajan ja lapsella ei yhtäkkiä olekaan sukkia ;-)

Joka tapauksessa neuloja riemuiten tekee uusia sukkia. Tässä uusimmat, hieman normaalia pidemmällä varrella. Ei jää nilkka palelemaan vaikka lunta menisi vaikka kengän suusta vähän sisään. Kunnon varret on pop!

Maa-sukat

Malli: oma, kuvioita omasta päästä  sekalaisesti singahdellen

Lanka: G-B Wollen JIL (tumma ja vaalea ruskea) ja Gjestal Maija (ruosteenruskea)

Puikot: 3 mm

Loppuun on "ihan pakko" laittaa kuva kuvauspaikasta ja -tilanteesta. Minua jotenkin huvittaa se, miten paikka ja lopullinen kuva on yleensä niin erilaiset. Kuvasta voi saada ihanan harmonisen vaikutelman, vaikka oikeasti kaikki kuvauskohteen ympärillä on kaaoksessa! 

Heitänpä haasteen itselleni ja vaikka teille muillekin neulojille: uskallatteko kuvata myös kuvauspaikan ja näyttää sen lukijoille?! Minä lupaan tehdä niin jatkossa, ainakin satunnaisesti. :-)

Tässä siis näiden sukkien kuvaustilanne! Koska sisätiloissa valoa on tähän aikaan vuodesta tosi huonosti, siis luonnonvaloa, on mentävä ulos. Muuten viime aikoina valokuvani ovat ehkä huonontuneet (entisestään...) sillä Canonini hajosi ja joudun siis kuvaamaan ainoastaan kännykällä. Onneksi hyvällä kännykällä -- mutta kuitenkin...

Mutta asiaan: meillä on mukava pieni talja, jonka päällä tykkään kuvata pieniä neuleita. Siitä tulee kivan pehmoinen tausta ja lämmin väri. Siispä laitoin taljan pyykkitelineen päälle. Ei tarvitse kumarrella parvekkeen lattialla ;-)

Ja kyllä: sukat on kuvattu ennen lumentuloa! Nyt maisema olisi huomattavasti valkoisempi :-)