Siililapaset

Tytär kiljahteli riemusta kun sai kovasti odotetut siililapaset tänä aamuna käyttöön! Kuvat vain piti ottaa sisätiloissa salamalla, joten parhaimmillaan lapaset ei tässä kuvassa ole. 

Olen kuvitellut aina että siililapaset neulotaan saman tien "piikkien" kera, eli hapsulanka mukana, mutta eihän se niin ollutkaan! Aina oppii uutta;-)

Surffailin erilaisia siililapasohjeita (olipa niitäkin monenlaisia!) ja valitsin yhden ohjeen jota vielä muokkasin itselle sopivaksi.

Novitan ohjeella olisi pitänyt neuloa lapaset tasona ja ommella saumoja.. ei ei !... Ei nyt lapasia sillä tavalla tehdä (ainakaan jos helpolla haluaa päästä).

Paremmalta vaikutti tämä, jossa hapsut neulotaan erikseen. Neuloin hapsut tasona mutta pienellä muunnoksella. Tässä kuvallinen ohje kaikille siililapasten ystäville:

1. Neulo peruslapaset (tässä 7 veikasta, 4 x 10 silmukalla, 8 vuotiaan koko)

2. Poimi lapasen selkäpuolelta silmukat sukkapuikolle (tässä 20 silmukkaa, mikä on puolet lapasen koko silmukkamäärästä). Poimi heti resorin jälkeen tai 1 kerroksen päästä resorista.

3. Neulo hapsulangalla (Sandnes Funny) ensimmäinen kerros oikeaa.

4. Jatka neulomista hapsulangalla tasona. Neuloin mieluummin sileää oikeaa, koska sillä tavalla oikeasta puolesta tuli sileämpi ja kauniimpi kuin ainaoikeasta, mutta se on makuasia...

5. Neulo niin pitkään että hapsulevy riittää lapasen kärkikavennusten alkuun saakka venyttämättä. Hapsulanka on neuloksena aika venyvää joka suuntaan, joten mittaaminen kannattaa tehdä tasona pöydällä venyttämättä yhtään.

6. Poimi toisella sukkapuikolla lapasen kärkikavennusten alkamiskohdasta sama määrä silmukoita kuin hapsuosuudessa on. Tee sen jälkeen ns. 3 puikon kavennus eli neulo aina hapsusilmukka + tavallinen silmukka yhteen ja päätä samalla. Hyvä kuvallinen ohje 3 puikon päättelyyn löytyy Ullasta. 

Tämän voi toki tehdä niinkin että päättelet hapsuneuloksen ja ompelet normaalisti reunan lapaseen kiinni. Tosin 3 puikon päättelyllä saa siistimmän reunan :-)

7. Ompele lopuksi hapsuneuloksen reunat kiinni lapasen reunoihin. Minä käytin hapsulangan aloitus- ja lopetuspäätä, jotka jätin vähän pidemmiksi. Ei sitten tarvitse erikseen ottaa lankaa ompelemiseen.

8. Kirjaile lopuksi siileille nenänpäät ja silmät. 

Ja vie siilit ulkoilemaan ;-)

Raitasetti

Sain Joulupakettikeräyksen toisenkin setin valmiiksi, joten aikataulussa ollaan :-)

Tässä sukat ja lapaset, joista tuli sen verran aurinkoisen väriset, että voitte arvata että neidiltäkin tuli heti tilaus saada samanlaiset. Tosin siinä tilausjonossa on myös siililapaset, joista olen ajatellut että on ne kivat, mutten jaksa sellaisia lähteä neulomaan. Mutta jos oma tytär niitä toivoo (kun kaverillakin on...), niin ehkäpä, ehkäpä...

Raitasetti Joulupakettiin
Malli: perussukat ja lapaset, silmukkamäärät otin Novitan sivulta (lapaset ja sukat)
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm
Muuta: raidat on itseraidoitettu, ei valmista raitalankaa (joku kuitenkin kysyisi mistä tuonväristä JättiRaita-lankaa saa,,, ;-) )

Ja settihän ei ole kokonainen jos siinä ei ole pipoa:

Raitapipo
Malli: oma, perusmallilla, silmukoita 88.
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm

Lakupaloja neulomiseen

Viime viikolla neulojat hulluttelivat Neulojien yössä ja minäkin shoppailin jotain ihan pientä aamun tunteina. Olin päättänyt, että nyt ei lisää lankaa tähän taloon (ainakaan vähän aikaaan), mutta ehkä jotain muuta kivaa...

Pieni paketti kolahti toissapäivänä postiluukusta ja sieltä löytyi näin pientä ja söpöä:

Ihanan ihanat silmukkamerkit on Elvarista ja odotan että pääsen niitä käyttämään! Olen ajatellut etten oikein osaa silmukkamerkkejä käyttää (siis tiedän kyllä miten..), mutta nämä on niin ihanat, että pääsevät kyllä jatkuvaan käyttöön!

Olen aina pelännyt hukkaavani silmukkamerkit tai että ne on hankalat neuloessa jos ne tököttävät neuleen pinnalla. No, hukata nämäkin kyllä voi, mutta ne on niin söpön pienet, ettei ne ainakaan neulomista haittaa. Lapset näitä jo himoitsivat, mutta antoivat periksi kun saivat kissamerkit, jotka tilauksen mukana tulivat :-)

Joulupaketteja kokoamassa

Harunin valmistumisen myötä annoin itselleni luvan aloittaa uusiakin juttuja, vaikka virkattu liivi on vieläkin kesken.

Joitakin vuosia sitten olen osallistunut Joulunlapsi-keräykseen ja nyt tuli sellainen olo, että voisin tänäkin vuonna muutaman paketin koota. Ja siinähän pääse neulomaan pieniä sukkia ja lapasia! Täällä on lisätietoa ja ohjeita paketin kokoamiseen, jos joku haluaa osallistua!

Helpointa oli tehdä paketit samanikäisille lapsille kuin omani ovat. Ensin aloin koota pojan pakettia (2-4 v) ja siihen neuloin tällaisen setin:

Neulesetti pojalle

Malli: oma

Lanka: Novita Wool

Puikot: 3 mm

Ompelin myös sinisen peruskerraston, koska sellaiseenkin kuulemma on tarvetta. Pakettiin jäi vielä yllättävän paljon tilaa, eli lopun tilan täytän kaikella kivalla pienellä eli leluilla (auto, värikynät jne) ja vähän namia mukaan. 

Tällaista joulupakettia on tosi kiva koota, miettiä mistä pieni poika voisi tarvita ja mistä tykätä :-) Tulee itselle hyvä mieli kun voi tehdä jotain hyödyllistä!

Tytön pakettiin (5-9 v), aloitin jo sukkien neulomista:

Onneksi noita jämäkeriä tästä talosta löytyy! Sukat on 7 veikkaa ja itse kehittelin tuota jättiraitaa, ovat siis ihan erillisiä keriä. Tulee aurinkoiset ja lämpimät sukat :-)

Prinsessalle puku

Vuosi sitten taisin ommella ensimmäisen naamiaispuvun tapaisen lapselleni ja nyt oli seuraavan vuoro! Keväällä tosin meinasin päästä ompelemaan juniorille merirosvoasua, mutta pikku-merirosvo ei halunnutkaan olla merirosvo vappupirskeissä, joten se ompelu jäi väliin.

Nyt tuli kuitenkin aika ommella prinsessapuku pikkuneidin kaverisynttäreille. Tyttö on jo niin iso, että olin jo viime aikoina ajatellut, että prinsessakausi on meiltä jo kokonaan ohitse. Mutta kuinkas kävikään, pääsin toteuttamaan pukusuunnittelua ja ompelua, hiphei!

Kaikki alkoi siitä että tytön kanssa katseltiin netistä erilaisia prinsessapukuja, ja pohdittiin värejä ja malleja kuvien perusteella. Olin aiemmin bongannut tämän sivuston, jossa oli  hienot vaihekuvat prinsessapuvun ompelusta. Ilman sitä en olisi varmaan uskaltanut noin isoon projektiin lähteäkään!

Väriksi muotoutui pinkki ja vaaleanpunainen, koska neiti halusi olla Prinsessa Ruusunen. Siispä kipaisimme Eurokankaaseen perjantaina melkein ennen sulkemisaikaa (juhlathan oli vasta sunnuntaina, joten eihän tässä mikään kiire vielä ollut...) ;-)

Luonnostelin paperille vähän mallia ja otin yläosaan kokoa ja mallia neidin tavallisesta paidasta, joka oli sopivan tiukka. Kankaiden leikaamisen jälkeen pääsin tekemään etuosan koristeluja:

Koristeluihin kuluikin yllättävän paljon aikaa, etenkin kun halusin tehdä hyvää jälkeä. Harsin paljon ennen kuin ompelin koneella. Lisäksi osan koristeista kiinnitin kokonaan käsin, siten sain siistimmän jäljen.

Taakse laitoin vetoketjun:

Hihat leikkasin ihan omasta päästä, tarpeeksi vain kangasta, jotta sain kivasti poimutuksia. Hihansuihin laitoin ohuet kuminauhat sisään, jotta joustavat menossa mukana:

Yläosa näyttää jo hyvältä, mutta kyllä siinä menikin monta tuntia! Oikeasti nautin sen ompelemisesta kovasti. Mitään takapakkeja ei tullut kun tein työtä rauhallisesti ja tarkkaan jokaista siirtoa harkiten:-)

Pääsin helman ompeluun vasta sunnuntai-aamuna, kun lauantaina en ehtinyt ommella niin paljon kuin olisi tarvinnut:

Helmojen ompelukin sujui hyvin, kun jaksoin harsia ja kutsua aina neitiä sovitukseen! Kiinnitin yläkerroksen ensin (tummemmanpunainen) ja sitten vaaleanpunaisen alaosan.

Helmaa varten ompelin silkkinauhasta kukkaruusukkeita:

Poimutin helman päälliosan kukkasilla koristellen. Helmaan ompelin vielä koristenauhan, jotta vaaleampi osa yhdistyisi paremmin tummemman punaiseen yläosaan.

Puku valmistui muutama tunti ennen juhlia, eli ehdin jopa hieman hengähtää ennen juhliin lähtöä ;-) Olisin voinut vielä tehdä ohjeessa olevat rannekkeet, mutta neiti sanoi ettei ne ole niin tärkeät. Ne voisi ommella vaikka vielä jälkikäteen, jos vaikka puku pääsisi toisenkin kerran käyttöön!

Tässä vielä tyytyväinen pikku prinsessa. Ostin lisäksi H&M:ltä kivan pantakruunun ja vaaleanpunaiset tossut joissa oli pienet rusetit koristeena. Sopivat hyvin puvun kanssa :-)

Mitä opin tästä projektista:
- Kannattaa varata tarpeeksi aikaa, jotta ei tule kiire ;-)
- Harsiminen oikeasti kannattaa, se helpottaa työtä ja harsimislanka on PALJON helpompi purkaa kuin ompelukoneommel.
- Kannattaa sovittaa koko ajan! Aina kun olin saanut jonkun vaiheen valmiiksi, kutsuin neidin sovitukseen.
- Varaa tarpeeksi ompelulankaa (minulla ei montaa metriä jäänyt jäljelle pinkkiä lankaa ja se oli ainoa negatiivinen puoli koko jutussa, kun jännäsin että riittääkö...)
- Ota paljon mittoja etukäteen, vaikka henkilö olisikin paikalla sovitusta varten.
- Kokeile rohkeasti uusia juttuja, uuden opettelu on ihanan inspiroivaa!!

Valmis Haruni!

Kesän alusta saakka puikoilla ollut huivi valmistui vihdoin ja viimein! Viimeisellä kerroksella tuli ihan sellainen tunne niin kuin olisi saanut jonkun isommankin jutun valmiiksi, tyyliin "nyt tässä sitten neulotaan viimeistä kerrosta", ihan kuin se olisi jotenkin ainutlaatuista ;-)

Mutta peruutetaanpa hiukan... Neuloin Harunia (ei siis oma huivimalli vaikka useimmiten suunnittelenkin uusia omia huiveja) kaksinkertaisella Grignascon Merinosilkillä. Suunnittelin ensin, että olisin tehnyt ihan yksinkertaisella langalla, mutta kun se oli niin tajuttoman ohutta, niin käytin sitten kahta. Eikä sekään ihan helpolta tuntunut kun olin neulonut aiemmin paljon paksummilla langoila...

Reunaan oli ohjeessa useampikin päättelyvaihtoehto ja kun se virkattu versio näytti niin kauniilta, päätin kokeilla sitä. En ole ennen virkkaamalla päätellyt eikä se kauheasti houkutellut, kun silmukoita oli jotain yli 600 kappaletta... Mutta sisukkaasti päättelin kaikki ja alkuhankaluuksien jälkeen päättelykin alkoi sujua. Onneksi pingotus auttoi alun epätasaisuuksiin :-)

Tässä huivi juuri puikoilta päässeenä ennen pingotusta:

Parvekkeen matolle pingottelin huivin. Se on ollut tosi hyvä paikka pingottaa huivia, tai mitä tahansa neuletta. Neule kuivuu hyvin yön aikana eikä silloin sinne kenenkään tarvitse mennä. Mattoon on kätevä kiinnittää nuppineulat. Talvella se ei tosin onnistu, mutta "kesäkausi" on kuitenkin aika pitkä!

Tällä kertaa kyllä aloin yöllä miettiä, että entäpä jos matosta (voimakkaan tumman vihreä) irtoaakin väriä märkään hohtavanvalkoiseen huiviin... En sitä mennyt yöllä tutkailemaan, mutta vähän mietitytti, että jos suuri työ menisi sen takia hukkaan! Onneksi niin ei käynyt!!

Aamulla sain irrotella matosta upean harsomaisen, henkäyksen keveän huivin! Siitä tuli juuri sellainen kuin pitikin ja kaikki vaiva oli sen arvoista :-)

Haruni

Malli: Ravelrystä

Lanka: Grignascon Merinosilk, valkoinen,1 vyyhti

Puikot: 3,5 mm

Marikassi

Syksyllä kun yrittää saada kaikki villapuserot mahtumaan kaappeihin (kesäsäilytyksestä vintiltä), huomaa että kaapeissa on paljon kaikkea ylimääräistä, liikaa tavaraa. Kuten vaikka kankaita! Sellaisia joista "joskus tekee jotain" ja aika paljon on sellaisia kankaita, joista olen aikonut tehdä kangakasseja. Ei niitäkään nyt ihan kauheasti yhteen talouteen tarvita (paitsi että ehkä vielä yksi...)...

Mutta, Marimekon kankaita ei ainakaan pois heitetä. Kasseja niistä on kiva ihan oikeastikin tehdä. Tämän kassin alkuperäinen muoto oli pöytäliina, jossa oli joku kumma rusehtava tahra keskellä. Onneksi ei näkynyt kovin hyvin oikealla puolella, kun tahraa oli ihan mahdoton saada pois, se kun oli ollut siinä varmaan 20 vuotta. Siis kangas palasiksi ja kiva kassi siitä tuli! Pirteän värikäs etenkin sateisiin syyspäiviin!

Kun kerran kangas on aitoa retro-Marimekkoa, niin päätinpä kääntää nimireunankin ihan näkyville;-) Kuvio on Isolan Triptyykki.

Lehtilapaset valmiina!

Tulihan niistä lapaset, vaikka koko ajan neuloessa ärsytti että ei tämä kuvio nyt ihan ole sellainen kuin halusin ;-)

Lehtilapaset

Malli:oma

Lanka: Novita Nalle ja Nalle Taika kirjava lime-vihreä

Puikot: 3 mm

Koko: silmukoita 54 

Nyt on taas niin monta keskeneräistä työtä käsityökorissani, että pitää vähän toppuutella uusien juttujen aloittamista. Vaikka kyllä mieli tekisikin ja ideoita pää pursuilee. Harunin teen seuraavaksi valmiiksi, vaikka se kesäinen huivi onkin. 

Tämäkin on vielä kesken vaikka sen piti valmistua kesän aikana. Vielä puuttuu "muutama pala" ennen kuin liivi on valmis:

Nuo nähdään siis täällä seuraavaksi, tai ainakin toinen niistä. Valmiina. Ihan valmiina ;-)

Jäkälät ikkunalla

Laitoin taas keittiömme ikkunan syksy/talvikuntoon. Käytin pitkästä aikaa luonnonmateriaaleja (lähinnä siksi etten löytänyt kaapeistani niitä huovutettuja syksykoristeitani...)  ja kiven päälle laitoin aikoinaan tehdyt pikkulapaset. Nehän on ihan selvästi tontun jättämät punaiset lapaset :-)

Näillä koristeilla mennään taas jouluun saakka. Jouluksi toki pitää lapsille rakentaa "jouluikkuna".

Sydämet korvilla :-)

Meillä on varmaan joku musta aukko, johon kulkeutuu parittomien sukkien lisäksi myös lasten pipoja. Kun ilmat viilenivät, huomattiin tytön kanssa ettei villaisesta korista löytynyt yhtään villaista pipoa. Juniorilla niitä kyllä näyttää olevan, joten musta aukko imaisee mieluummin tyttöjen pipoja;-)

Mutta siis, puikkoihin ja lankakaappia penkomaan - ja hups! Pipo on valmis!

Sydämet korvilla
Malli: oma, idea bongattu netistä
Lanka: Debbie Bliss Rialto DK
Puikot: 3,5 mm

Idea tuollaisesta piposta on ollut hautumassa jo jonkun aikaa kun netissä pyöriessä näin vastaavan pipon. En enää löytänyt alkuperäistä sivua kun olin vain kuvan tallentanut, mutta tässä "idean äiti":

Ja tässä vielä tyytyväinen pipon omistaja!

Uutta Polkua puikoilla

Huivin suunnittelu on vihdoin saatu päätökseen, joten uskalsin alkaa käyttää Polku-lankojani neuletakkiin. Malli on oma ja tarkoitus olisi saada siitä kiva sellainen vähän ylipitkä malli. Yleensä neuletakkini kun eivät ole kovin pitkiä ja olen huomannut, että sellaisista kuitenkin pidän. Usein vaan laiskuus iskee ja aloitan kainalokavennukset aiemmin kuin ehkä alunperin olin aikonutkaan...

Tässä ollaan vielä alkumatkalla, mutta kun helman lisäksi ei ole muita pitsikuvioita, tätä on helppo neuloa mitään ajattelematta ;-) Helman pitsikuvion aion höyryttää kyllä auki, mutta vasta lopuksi...

Värit taitaa osua helmassa vähän hassusti, mutta ehkä tuota vaaleaa vihertävää tulee piakkoin uudestaan, muuten tuo korostaa vähän liikaa lantiota ;-)

Lisäksi tämä pikkuniksi on ihan pakko jakaa muillekin neulojille:

Paras sukkapuikkokotelo, mitä mulla on ikinä ollut!! Alunperin tuo on ollut karkkikotelo, sellainen johon itse valitaan irtokarkit automaatista. Puikkokoteloksi otin sen heti kun lapset sen tyhjensi! Ainakin HopLopeissa olen nähnyt tuollaisia (Kuopio).

Kotelo on juuri oikean pituinen, pysyy tosi hyvin kiinni ja on vielä läpinäkyväkin. Ajattelin hankkia vielä toisen virkkuukoukkuja varten ja ehkä vielä yhden varalle :-)

Tuollaisia pitäisi kyllä olla lankakaupoissa myynnissä, niin kätevä se on:-)