Keittiön tunnelmia

Syksy tulee vauhdilla myös Villa Calaveraan ja en voinut vastustaa kiusausta laittaa hieman tunnelmakuvia pimenevistä syysilloista ja lämpimistä voisilmäpullista.

 Pullat on äitini tekemät, kuten tuo kukkakin pöydällä.

Tein nuo tinamukit tuikkukipon foliosta ja kahvaksi pistin olohuoneeni kattokruunusta irroitettujen kristallien kiinnikkeet. Pientä taivuttelua ja katkomista se tosin vaati.

Tinamukit: Leikattuani sopivan korkuisen suikaleen, taivutin sen tiiviisti pyöreän ja paksun siveltimen varren ympärille. Nämä on sinänsä helppo tehdä, koska folio pysyy melko hyvin muodossaan. Yleensä tuikkujen foliovuoassa on kätevä ylereuna jota hyödynsin ja nämä näyttävätkin melko siisteiltä. Liimaus tosin tuotti hieman ongelmia, käytin pikaliimaa ja siitä huolimatta - koska steariini on melko rasvaista ja en tajunnut huuhdella foliota kuumalla vedellä - liima ei meinannut ottaa kiinni. Tärkeää tässä oli se, etten liimaa folion päätyjä päällekkäin. Pohjaksi leikkasin sopivan kokoisen pyöreän palan, onka myös liimasin. Phh, mikä homma tehdä 6 identtistä mukia ja sain aikaiseksi vain neljä ja siinä ne nyt on! Sauman päälle tuli tosiaan tuo kahva sekä maali, joten se ei näy. Omasta mielestäni varsin ihanat mukit. :)

Maalasin tosiaan hieman saumoja, jotta ne näyttäisivät enemmän hitsatuilta, kahvan ympäriltä sekä pohjasta. Kaupasta saa kätevää hopea-maalia joka on jotain emalimaalia? Haisee ainakin pahalle. Ja kuivuu paksuksi kerrokseksi jos sitä paksulti laittaa.

Pöytäliinakin on tosi söpö :3

Ja tämä matto!

Olin löytänyt kierrätyskeskuksesta kangastilkkuja, jotka oli kuvioruudutettu erilaisilla kuvioilla. Erotin ruudut, hapsutin ja voila. Kierrätys kunniaan :)

Tämä aarre on ostettu viime marrastuun (v. 2012) nukke- ja nallemarkkinoilta Helsingistä, joissa oltiin äidin kanssa pitämässä pöytää pystyssä. Äiti tosin myi, minä avustin. En muista paljon maksoin tästä öljylampusta, mutta se lienee jonkun itse tekemä ja taidokkaasti onkin tehty. Tykkään! Se sopii tänne keittiöön kuin nakutettu.

Tuo maitokannu on "valmis" kannu, tuli yhden koetilauksen kanssa ja oli liimattuna leikkuulautaan, jossa oli jäljennetty leipomishetki jauhopusseineen ja kaulimineen. Periaatteessa pyrin tekemään mahdollisimman paljon itse tavarat nukkekotiin, mutta vielä on niin tyhjää, että pakko sinne on jotain laittaa! :P

Keittiöön pientä kivaa

Vapaapäivinä on mukava tehdä ajan kanssa kaikkea pientä kivaa nukkekotiin. Päätin aloittaa keittiöstä, sillä siellä ei juurikaan ollut mitään lieden lisäksi ja huonekalujen laittamisen jälkeen voi keskittyä pikkunäpertelyyn joka onkin minun ehdotonta lempipuuhaa!

Tälläinen kattilahylly koukkuineen syntyi käden käänteessä. Sen alle pitää tehdä vielä pöytä jossa on pienet laatikot. Vai sittenkin nauloineen... Ihana epäsymmetrisyys, tykkään! Kuvasta tosin huomaan, että vatkainta pitää vähän suoristaa, käsityötä sekin. Lettupannu ylhäällä on äitini käsialaa.

Kuvassa siis kulmahylly jossa on jonkinlainen taso sekä kaappi alhaalla. Kaappiin ajattelin jemmata kuivatavaraa. Mallin heitin ihan omasta päästä.

Hiljalleen! Nukkekoti on todellakin kuin loputon suo, se ei ikinä valmistu. Tässä se suunnittelu ja tekeminen onkin kaikkein parasta. Kun näkee valmiin esineen talossa, tulee outo tyhjä tunne, että mitä seuraavaksi.

Ajattelin tehdä tuonne myös pesupisteen, missä voi kätevästi pestä likaiset astiat. Se, mihin sen sijoitan, onkin toinen juttu!

Rakentelufiiliksiä

Jälleen pahvia. Se on kyllä kätevä materiaali! Olin tässä vaiheessa kyllä huolissani, miltä se näyttää maalattuna. Näyttääkö edes puulta? En tiedä vieläkään...

Löysin metallitilpehöörieni joukosta oven nupiksi sopivan mutterin. En tiedä, mistä tämä on kotoisin! Kaikkea sitä vaan kerääntyy :)

Maalattuna.

Ja toisen tummemman maalikerroksen jälkeen lopputulos. Valo tosin syventää väriä hieman. Herkuttelua :)

Ja äh, valokuvista sen vasta huomaa. Ompa epäsiistit reunat... *mutinaa*

Pahvia? Puuta? Äh, en tiedä. Katselen tätä vielä ja jos tulee inspis, teen uuden. Saa luvan kelvata. Jos oikeassa kodissa olisi tälläinen, mitä materiaalia se olisi? Ääääh. Laitanko kiertoon ja teen uuden? Ihan vielä en viitsisi.

Keittiön remontti jatkuu - liesi

Jotta keittiötä voisi alkaa sisustamaan ja laittamaan mm. kattopaneeleita, tarvitsin sinne yhden tärkeän esineen: Lieden! Tietysti sen piti olla jotenkuten wanhan ajan henkeen sopiva ja olin todella inspiroitunut aloittamaan. Takka/liesi kuuluu kiinteisiin esineisiin, joten tämä on luonnollinen paikka aloittaa täälläkin.

Tälläiseen lopputulokseen sitten päädyin ja olen erittäin tyytyväinen. Sisälle saa tulen, eli rakennuksen ja suunnittelun parissa meno oli innokasta ja tähän varmasti kului puolet ajasta. Tämä on toinen esine, johon olen rakentanut led-valot.

Nyt saa Villa Calaveran naiset tehdä ruokaa hyvin mielin :)

En tiedä, onko tämä loppujen lopuksi miten realistinen niin sanotusti käytöltään: Tulisija löytyy, tuhkien poistoluukku löytyy ja oikealla on vesi-pannu, josta hanaa avaamalla saa kuumaa vettä. Ovet eivät avaudu, sen verran jouduin rokottamaan perfektionismin-halustani, sillä taidot loppui kesken. Minulla oli riittävästi haastetta jo tässäkin! 

Tuhkaluukun reunan tuntumassa on takan sytyttämistä varten vipu, ei vissiinkään liity mitenkään lieden käyttämiseen, mutta valojen sytyttämiseen kylläkin ;D

Hanaan sain tuurilla hieman kalkkia ympärille! Se on oikeasti kovettunutta pikaliimaa joka tuli siihen vahingossa, mutta näyttää hyvältä.

Hellat ja vesipannun kansi.

Nokinen hormi! Tankokin löytyy kapustoille ja muulle mukavalle, kuten myös hormin reunalla oleva puinen hylly. Sekin sai osansa noesta :)

Rautainen lattiaeriste istuu hyvin. Olisi kuitenkin saanut olla pari milliä leveämpi oikealle, mutta en anna sen häiritä.

Alla kuvia rakennusprojektista.

Kaikki on tehty kierrätysmateriaaleista.

Kaikki alkoi siitä, että leikkasin sopivan kokoisen pätkän tavallista styroksia ja sovitin tulevaan paikkaan.

Sotkuista puuhaa! Kaivertamista ja muotoilua.

Sweet Walley High sai kyytiä! Kirjoista saa tosi kätevää pahvia. Halusin pahvin olevan sileää, joten piti katsoa, että sileä pinnoitettu puoli tuli ulos eli kannet, kannet, hyvää materiaalia!

Ikean led-tuikku oli todella kirkas ja jouduin eristämään valon kulkua ilmastointiteipillä sekä himmentämään sitä. Tein maalarinteippiä ja kirkasta pakkausmuovia hyödyntäen kupun, johon voi maalata ja liimata polttopuita.

Hankala sytytys-nappi vaati hieman kekseliäisyyttä. Toivon, että se kestää käyttöä! Kuvassa nappia pitää siirtää takaata eteen ja nappi on pohjassa. Huoh. Kiersin sitten rautalankaa tiukasti ympärille ja pikaliimasin varovasti. Pitkä pätkä tulee sitten takan ulkopuolelle kahvaksi.

Sovittelua. Testasin myös, ettei valo paista pahvien raoista, joten teippailin saumoja tiiviiksi. Ei ole paikkaa, mihin jesse-teippi ei kelpaisi :)

Lisää sovittelua. Maalasin sisustan mustaksi, sillä se näkyy luukusta. Jouduin tekemään syvennyksen styroksiin led-tuikun pohjalle, koska se on melko leveä, mutta toisaalta se sitten pysyisi hyvin paikoillaan.

Testasin koe-kappaleisiin, millaista taustaa halusin lieden "muurille". Harjoittelu oli tärkeää!

Liimojen kuivuessa tulin ajatelleeksi, että eihän tulisija voi mitenkään olla rakennettu suoraan puulattian päälle, sehän syttyy tuleen! Väsäsin sitten rauta-eristeen lieden alle foliovuoan kannesta jonka maalasin. Naputtelin sen kiinni oikeilla pikku-nauloilla. Tämä oli ehkä kaikkein kivoin osuus, kädessäni oli pinsetit, taskulamppu ja ainakin viisi kiloa painava oikean kokoinen vasara ja sillä löin 4 mm kokoisia mininauloja. Naulat on Tiimarista ostettuja koruneuloja/askarteluneuloja, sellaisia todella pieniä. Niiden katkomisen kanssa lentelevät osaset katoaa herkästi! Tässä kohtaa toivoin, ettei lattia noussut liikaa ja liesirakennelma ei mahtuisikaan sinne, apua. Nukkekodeissa jokainen millimetri on ratkaiseva!

Näin syntyi Villa Calaveraan kovin nokinen liesi.