Puutarhaihminen rapsuttaa varovasti etusormella hangen pintaa, jokohan lumikellot kohta nousevat. Lähtee sitten sisälle reippain askelin katsomaan viime vuoden puutarhakalenterista miten oli silloin.
Viime vuonna kevät oli vähän pidemmällä, toteaa Puutarhaihminen.
Palaa takaisin takapihalle ja pysähtyy sireenipensaan vierelle. Jänikset ovat tehneet selvän polun pensaan alle. Kohtahan ne krookuksetkin nousevat, miettii Puutarhaihminen.
Krookukset tuovat niin kevään tullessaan, violettia voisi vähän lisätä, keltaista taisi olla huomattavasti enemmän, muistelee Puutarhaihminen.
Tuohon grillin viereen voisi laittaa krassia, se on niin kestävä ja ilahduttaa vielä elokuussakin, suunnittelee Puutarhaihminen.
Täytyykin lisätä krassinsiemenet kauppalistaan.
Puutarhaihminen palaa sisälle, lisää krassinsiemenet kauppalistaan ja huokaisee onnellisena että tuli hankittua tämä talo pienellä puutarhalla.
Tarina on täysin fiktiivinen, meillä ei ole lumikelloja, ei krookuksia eikä ole koskaan ollut edes krasseja. Mutta pieni puutarha on ja kohta alan kurkistella joko mehitähdet alkavat näkyä :)
Huomaatteko tein korviksia, aika harvinaista. Rannekoruja en vieläkään osaa tehdä vaikka kuinka ajattelen että nehän ovat vain pienet helmet.
Löysin nuo kukkaset korttiharrastajien hyllystä jossa välillä käyn kurkistelemassa toinen silmä kiinni ja kädet taskussa. Porasin vain niihin reiät, faneri tuntuu olevan sen verran napakkaa että tuskin murtuu.
Iloista viikonloppua kaikille!