Muistatteko, hyrrr, hyrrrr...

Muistatteko muutama kuukausi sitten paleltiin vimmatusti ja kahlattiin paksuissa hangissa. Monessa kahvipöydässä ennusteltiin että nämä lumet eivät lähde edes juhannukseksi. Mutta lähtivät jälleen kerran ja vielä huippuvauhtia ja juhannuksen on vielä reippaasti aikaa. Oli se kunnon talvi.

Turkoosin ohella tämä on ihanin helmirasiani, täydennelty etupäässä Ylämaan jalokivimessuilla. Vuorikristallia monessa muodossa, joista eniten tykkään isoista siruista.

Viileään teemaan liittyen tämä koru, vuorikristallia ja hopeaa.

Tallinnasta ostettuja kristallilaseja. Kuva lyhensi näitä eikä tuo pohjan kaunis kukkakuvio oikein pääse edukseen.

Oranssin hehkua

Oranssi on ollut väri jota olen pitänyt vähän vaikeana mutta nyt olen ystävystynyt sen kanssa. Energinen ja voimakas väri.

Tykkään valtavan paljon näistä lasipalluroista, tekijää en muista. Vielä viime kesänä näitä myytiin samassa lahjatavarakaupassa josta hankin nämä monia vuosia sitten.

Tämän korun halusin antaa eräälle henkilölle joka on kannustanut ja antanut innostavaa palautetta koko tämän helmiharrastuksen ajan.

"Lempilapsia"

Näillä marjakoruilla aloitin tämä harrastajan taipaleeni. Ja näitä teen yhä edelleen, enkä näytä kyllästyvän ollenkaan, kotimaisia marjoja. Tuolla jossain edellä taitaa olla aika samantyyppinen kuva, mutta nämä ovat niitä "lempilapsiani" siksi pääsevät kuviin useammin.

Kuparin ystäville.

Tällä viikolla oli niin paljon ja vähän liikaakin kaikenlaista puhaa, en ehtinyt tehdä juuri ollenkaan koruja.

Eilen illalla kun odottelin Lostìa alkavaksi tein nämä kaksi korua. Nämä on tehty samalla idealla kuin valkeista helmistä tehty korukin jonka esittelin tuolla aiemmin.

Tykkään tuosta kuparisesta papuketjusta valtavan paljon.

Aamutaivaan alla

Kaunis aamu, lämpöasteita ei ole kovin paljon mutta ihanan virkistavan tuntuinen ilma. Halusin ennen aamupalaa kuvata tämän illalla tehdyn korun. Se ei kyllä pääse oikeuksiinsa vaikka kuvasin peilin päällä. Kauniita aavistuksen verran vihertäviä lasihelmiä ja hopeaa. Tähän olen tyytyväinen :)

Sammakkomies

Rentukat kukkivat mökkirannassa, kyllä voi keltainen olla keltaista. Kukinta-aika on varsin lyhyt. Niinkuin nyt näyttää käyvän monelle muullekkin kasville kun tämä lämpö saa kaiken puhkeamaan valtavalla voimalla.

Myyty

Osallistuin tällä korulla korufoorumin kuukauden teemaan jossa oli aiheena mies.

Riittäisiköhän tuttavallani sammakkomiehellä elikkä sukeltajalla kanttia laittaa tällaista korua :)

Omenapuun kukka

Myyty

Eilen kun olin kuvailemassa noita luumunkukkia, suunnittelin samalla uutta korua.

Omenapuun kukat mielessä tein sitten tämän korun. Meillä on yksi ainoa kääpiöomenapuu jonka myyrät pahoinpitelivät edellisenä talvena. Se näyttää selviävän ja pukkaa kukkaa ihan tohkeissaan.

Valkoinen hetki

Valkoisia kivihelmiä helmiä vuorostaan. Tämän värin miellän talveen ja kylmään vuodenaikaan. En osaisi millään ryhtyä kauniina kevät iltana tekemään jääkarhukorua.

En ollut uskoa silmiäni kun menin käymään illalla takapihalla. Uskomatonta LUUMU KUKKII jo nyt, onkohan tämä epätavallisen aikaista, ainakin tuntuu siltä.

Lisätään vähän lämpöä

Punainen postaus, lämpötila senkun nousee.
Tässähän saattaa näkyä jopa ripaus romantiikkaa Suunnittelin ensin enemmän kuparia mukaan mutta lopputuloksessa sitä ei kuitenkaan kovin paljon näy.


Punaisten helmien vuoro. En tilaa koskaan samaa helmeä useampaa nauhaa joten nämä helmimäärät ovat kuitenkin aika vähäisiä, tuskin samaa helmeä riittää välttämättä edes yhteen koruun, sitten tehdään pyttipannu!
Välillä viihdytän itseäni katselemalla näitä helmilaatikoita, kyllähän nämä ovat silmänruokaa :D

Tämä on erään fanerikurssin työ. Se saattaa näyttää kolmikorvaiselta kissalta mutta oikeasti se on kukka. Valitsin vähän yksinkertaisen mallin koska sahankäyttö ei ole ihan niitä tutuimpia hommia. Muistaakseni tämä faneri oli juuri sitä josta on tehty niitä palkittuja kengänkorkoja.

Keltaista postia

Aurinkoisen päivän kunniaksi keltaista.
Helleraja taisi tänäänkin rikkoutua ja vihreys senkun lisääntyy. Tapasin eilen parin helmiystävän kanssa ja ostin Päiviltä nämä kukalliset helmet. Heti piti kokeilla mitä näistä saisi, tytär totesi että: "Ihan Vikkityyliä." Vähän hupsut ja kesäiset :)


Kellertäviä helmiä omistan aika vähän vaikka väristä tykkäänkin.

Sitten vähän nostalgiaa. Kuivakukkavillityksen ollessa kuumimmillaan tein näitä kransseja ties kuinka paljon, mies totesi että meillä haisee kotona ihan heinätallilta. Kimppuja oli kuivamassa vähän joka puolella. Kranssien lisäksi syntyi kuivakukkapuita, kimppuja ja mitä kaikkea sitä nyt olikaan. Muutama on kotona vielä jäljellä joista puhaltelen pölyjä pois.Tätä harrastusta en enää kaipaa mutta koskaan ei kai kannata sanoa, ei koskaan.

Kirpparilöytöjä VI

Kävin ihan ensimmäistä kertaa tänä keväänä torilla sunnuntai-kirpparilla. Siellä oli televisiointi kesällä esitettävää ohjelmaa varten. Oletin että myyjiä olisi tullut paikalle paljonkin mutta lisää olisi vielä mahtunut. Kuitenkin suhteelisen vilkasta.
Löysin näitä alpakkalusikoita koruja varten, lusikoita oli paljon, en raaskinut ostaa enempää. Jostain syystä tykkään vanhoista lukoista, tämä lähti eurolla. Sitten nämä kivikuulat olivat vaan niin kauniita. Ja helmet ovat lasia.
Meripihkaa nugetteina ja tuunaukseen meneviä korviksia, pässit saavat mustan värin. Kiveltä näyttävät ja tuntuvat nuo toiset korvikset. Rintaneula päätynee riipukseksi ehkä jotain organzaa seuraksi, sellaista romanttista höpsötystä ehkä. Rusetit olivat vaan niin hassut, tarkoitetut kai kengän koristeeksi, voihan ne laittaa vaikka neuleeseen tai mihin vaan.

Ostin aikaisemmin sellaisen kolmiruutuisen vanhan ikkunanpokan jonka ruutuihin suunnittelen laittavani nämä nyplätyt pitsiliinat, yksi aikaisemmin löytynyt on jo kotona, tämä oli hyvä tuuri kun nämä löytyivät. Noista pyöreistä vois tulla vaikka joku mobilen tapainen.

Ja sokerina pohjalla tämä asetelma. Mehitähtiä istutettuna vanhaan alumiinivuokaan. Ajattelin että vaihdan kivet pyöreisiin mutta nyt kun olen tätä katsellut, nämähän tässä jo olevat sopivat hyvin. Alumiinivuoalle uusiokäyttöä.

Hinnat olivat hyvin maltillisia ja järkeviä. Tätähän sen tulisi ollakkin että tavara vaihtaa omistajaa. Jollekkin toiselle tarpeeton on toiselle aarre.

Ostoksilla

Tarvitsin erääseen tilauskoruun makeanvedenhelmiä ja samalla sitten tarttui vähän muutakin mukaan.

Kuvaan aina kaikki tulleet korutilaukset näin paljon helpompi katsoa mistä on jotain tilannut kuin etsiä tilauslistoista. Tämä oli niin miun maun mukanen tilaus että oli pakko laittaa tänne :)

Violetta

Nyt jatkan violetilla teemalla.
Pitkästä aikaa tein korun johon käytin nappeja, nuo violetit napit näyttivät niin kivoilta. Harmi vaan kun niitä oli niin vähän olisin halunnut tehdä pidemmän korun. Seurana värjättyä akaattia ja siemenhelmiä. Näinköhän uusi nappivillitys alkaa. Viime kesänä olin tosi innostunut näistä.


Otin vaikka kuinka monta kuvaa mutta en saanut näitä värejä kauniimmin esille, tuo värjätty akaatti on luonnossa todella kaunista. Ylläolevassa kuvassahan se näyttää ihan oikean sävyiseltä.

Lopuksi kirpparilöytö. Nämä puuhenkarit olivat jo löytöhetkellä maalattu violetiksi. Kiinnitin
vain nuo koukut. Näissä säilytän joitain valmiita helmiä, lukosta tai vastakappaleesta roikkumaan. En ole keksinyt vielä muuta käyttöä, isommilla koukuilla varustettuna voisi säilyttää vaikkapa avaimia.

Viherrys lisääntyy päivä päivältä

Hämmästyttävää miten nopeasti viherrys on alkanut lisääntymään ihan tämän viikonlopun aikana, silmut pullistelevat suuremmiksi ihan silmissä. Tuskin maltan odottaa että pääsen puutarhan kimppuun. Tämä kuva on parin vuodentakainen ja maisema on muuttunut jonkin verran tästä, niinhän se on jotain täytyy

aina vähintään siirrellä ja jotain uuttakin tekee aina mieli hankkia. Piha on vähän soveltaen japanilaishenkinen, kiviä ja mehikasveja, mutta vähän liian runsas ollakseen ihan puhtaasti japanilainen.

Tämä koru on jo aika vanha, tein sen mummoani muistellen. Laitoin tämän ihan äitienpäivän kunniaksi. Nämä napit olivat hänen ruudullisen mekkonsa yläosassa, selvästi monet pesut kokeneina ja elämää nähneinä.
Ja lanka on mummon kehräämää pellavalankaa. Väri on luonnossa kauniin vihreä vähän kuin kuivunut heinä, en vaan saanut sitä sävyä millään tähän kuvaan.

Vihreitä helmiä lopuksi. Olen kuvannut nämä helmet oikeastaan kahdesta syystä. Yritän opiskella kivien nimiä, miksi ne aina unohtuvat? Toinen syy, voin helposti näyttää millaisia helmiä on varastossa jos joku haluaa jonkun tietyn sävyisen korun.

Tässä oli tälläkertaa viherrystä kerrakseen.

Turkoosia virtausta

Tästähän se aina alkaa, otetaan helmilaatikko esille. Mutta välillä tulee aikoja kun en keksi minkäänlaista korua vaikka kuinka tuijottelen näitä helmiä. Toisaalta välillä on ihana vaan tuijotella , tässä vaiheessa kun nämä ovat jo maksetut ja näissä rasioissa se on halpaa huvia. Ei niitä summia enää muista :D

Tämä on ehdottomasti lempikoruni, tuon riipuksen kuva näyttää afrikkalaiselta säkkärätukkaiselta naiselta.

Tämä koru syntyi eilen illalla. Ostin viime kesänä Tartosta nuo isot kivet , siellä oli sellaiset suuret käsityömarkkinat ja korutarjontakin oli melko runsasta. Korussa oli pelkästään näitä isoja kiviä, se näytti aika raskaalle joten purin osiin, laitoin uusia helmiä mukaan ja sain kaksi uutta kevyempää korua, toisessa käytin kuparin sävyjä.

Tämä on tämän päivän ostos China Centeristä, maksoi vain 3.50 euroa, mitähän sai tekijä? Hauska ja kevyt kesäkoru simpukasta.

Nyt täytyy tunnustaa että olen aivan koukussa näihin blogeihin. Aina löytyy uusia ja ihania kuvia ja tarinoita.

Näitä blogeja selatessani huomasin että jokin väriteemaa on välillä tosi mukava katsella, on niissä kuvissa sitten mitä tahansa esineitä tai asioita samoissa sävyissä. Tässä oli sitten turkoosia virtausta.

Kiitos Mags

Omaan käyttöön

Tämän helmiharrastuksen myötä helmiystäväkseni löytynyt Mags ( vaikka emme ole muuten tavanneet kuin näissä nettiympyröissä ) järjesti blogissaan "Magsin helmet" arvauskilpailun jossa ilokseni voitin tämän ihanan perhosen . Tämä tuli eilen postissa ja tänään ehdin sitten suunnitella itselleni kesäkorun.

Rekvisiittana muutaman vuoden takaisen paperinaruvillityksen aikaansaannoksia. Se villitys on nyt vähän taka-alalla mutta naruja kaikkea paksuutta ja runsaasti eri sävyjä on tuolla laatikossa odottamassa vaan kimppuun käymistä. Odotelkoot nyt vielä :)

Romantiikan nälkäisille

Myyty

Esittelin tämän riipuksen vähän aikaa sitten kirpparilöytönä hän on os. rintaneula.

Käsinmaalattu ja olettaisin että venäläistä alkuperää. Maalaajan nimikirjaimet ovat alassuin koska ripustus oli helpompi kiinnittää näinpäin, harkittu vahinko.

Kyllähän tällä pientä romantiikan nälkää ruokkii.

Kirpparirannekorun uusi elämä.

Myyty

Tänään tein vain yhden löydön. En viitsinyt kovin kauan kierrellä kun tungos oli niin valtava. Venäläisturistit ovat selvästi löytäneet kirpputorit, liittyikö tämä jotenkin tähän vapunaikaan, en tiedä mutta heitä oli todella paljon.

Ajattelin kun painelin tuonne alakertaan että nyt suunnittelen kerrankin oikein räväkän korun, kun löysin näin kauniita ja iloisia helmiä. Laatikoita auki ja räväkkää tekemään, eipä ne räväkät oikein istuneetkaan näitten kanssa. Joten paluu takaisin tähän tuttuun maltillisuuteen ;) Kolmen vartin päästä valmista ja yläkertaan kuvaamaan . No kannatti kuitenkin antaa uusi mahdollisuus kahden euron rannekorulle uuteen elämään kaulakoruna.

Toukokuu - kuukaudenkoru

Sinivuokot

Aikainen lintu madon nappaa, niinhän sitä sanotaan. Heti kuun ensimmäisenä päivänä innostuin tekemään kuukaudenkorun.

Sinivuokot olivat mielessäni kun aloitin tämän tekemisen. Siemenhelmiä taitavasti käyttävät saisivat varmasti ihan "näköiskorun".

Sinivuokko on tavallaan tärkeä kukka koska lapsuuteen tai oikeastaan syntymääni liittyy tällainen tarina. Vietin loppuviikosta synttäreitäni eli olen kevään lapsi.

Vanhempani olivat keräämässä sinivuokkoja päivää ennen syntymääni ja sinä keväänä oli ollut valtavan paljon kyykäärmeitä. Äiti kertoi pelästyneensä monta kertaa sen reissun aikana kun käärme oli lähtenyt jopa ihan käden vierestä. Syntymäni oli sitten käynnistynyt seuraavana yönä lähes kuukautta ennen laskettua aikaa. Sitä ei kai voi sanoa oliko näillä pelästymisillä asiaan mitään yhteyttä, äiti ainakin uskoi näin.