Voi tätä elämää!

Olen odottanut kohta vuoden ajan kirkonkylältämme vapautuvaksi pientä liikehuoneistoa, jonne saisin perustaa jonkinlaisen varastomyymälän. Sellaisen, joka olisi auki silloin, kun satun siellä olemaan (tilauksien kimpussa) tai sitten sopimuksesta ja ehkäpä säännöllisesti päivän viikossa. Saisin kaikki tavarat paremmin järjestykseen ja sitä myötä tilauksien pakkaaminen nopeutuisi, kun ei tarvitse etsiä tavaroita. Kirkonkylällämme olisi tilausta pienelle putiikille, mistä saisi vetoketjun tai napit, kun niitä tarvitsee. Mutta tälläistä tilaa ei kerta kaikkiaan ole ollut tarjolla. Ennen kuin tänään. Tämän päivän lehdessä oli kaksi (KAKSI!) ilmoitusta loppuunmyynneistä, joiden myötä vapautuu juuri sopivan kokoisia huoneistoja. Mutta kun enää en ilmeisesti tarvitsekaan, suunnitelmat taisivat muuttua... aarrrgh!
Viime viikolla Tikki käänsi minun elämän suunnan , varmaankin ihan vahingossa, mutta silti. Ja nyt energia tahtoo suuntautua ihan muihin asioihin... voi Tikki minkä teit! Ehkä tämä on hyvä käännös, monesti sivulliset näkevät paremmin, mitä joku tarvitsee. Ja vaikka juuri tästä tämänhetkisestä virityksestä ei mitään tulisikaan, niin pää on nyt aukaistu. Jotain tulee tapahtumaan varmasti, mutta mitä, sen ratkaisee aika.
Sekavaa hölinää, mutta kyllä tämä tästä selkiintyy ajan kanssa .
Laitoin viime viikolla blogin sivupalkkiin laskimen, joka kertoo, mistäpäin maailmaa ja Suomea lukijat ovat. Tänään sinne ilmestyi ekan kerran Kemijärvi! Kuka lienetkin, sinulle terveisiä kotikaupunkiimme!
-Vika, joka on päästään pyörällä-