maanantai 25. syyskuuta 2017

Tervapolttoa ja paikkamaalausta




Lähes kesäisen lämpimän syysviikonlopun aikana oli mukava tehdä hommia ulkona. Tuovi haravoi tyttären kanssa hiekkatietä ja paikkamaalasi uuden väentuvan ikkunoita, itse taas keskityin puuhastelemaan ryömintätilan tuuletusluukkujen parissa. Kokeilimme myös perinteistä ruosteensuojausta, tervapolttoa, luukkujen suojaksi asennettaviin apilareikäpelteihin.




Uuden väentuvan toiseen päätyyn tulee käyntiluukku rakennuksen ryömintätilaan. Sen verran tiukahkon joutuu luukusta tekemään, että omassa ympärysmitassa ei paljon paisuntavaraa ole, jos meinaa tulevaisuudessakin päästä vaivatta paikkoja tarkistamaan. Käyntiluukun keskelle tulee samanlainen tuuletusaukko kuin muihinkin. Tarkoitus on tehdä kaksinkertainen saranointi siten, että tarvittaessa saa koko luukun auki tuuletustilaan päästäkseen, ja toinen pienempi, jonka saa talveksi suljettua ja keväällä taas avattua tuuletusta varten. Koko luukku karmeineen maalataan lopuksi Roslagin mahongilla eli tervaa ja vernissaa sisältävällä pintakäsittelyllä ruskeaksi. 

Löysin käyntiluukkua varten hyvälaatuista mäntyä omista varastoista. Lattialankkuakin jäi sen verran yli, että sieltä valikoin jo viime vuonna parhaat palaset tätä työtä varten. Tämän luukun ponttilankuissa on runsaasti hitaasti kasvanutta, pihkaista ja todella painavaa sydänpuuta, jonka pitäisi kestää sääkulutusta hieman normipuuta paremmin. Tein kakkosnelosesta karmit luukulle ja 32 mm:n lattialankusta luukunoven. Oven keskelle sahaan vielä tuuletusaukon ja sen taakse kiinnitän apilareikäpellin estämään kutsumattomien vieraiden saapumisen rakennuksen alle. Sopivat saranat ja sulkuhakaset ovat toistaiseksi vielä löytämättä.





Ruosteensuojauksena peltien pintaan kokeilimme perinteistä tervapolttoa. Lämmitin pellit ensin nuotion hiilloksen päällä kevyesti, sen jälkeen sivelin pintaan tervaa pensselillä. On tärkeää, ettei lämmitä käsiteltävää metallia liian kuumaksi, ettei terva pala sen pinnalta pois. Lopuksi metalli kuivatetaan hiilloksen päällä niin, että pinta muuttuu himmeäksi. Käsittelyn voi toistaa pari kolme kertaa.


Tuovi haravoi pihaa ja paikkamaalasi väentuvan ikkunoita. Auringonpuoleiselta seinustalta oli parista ikkunasta alkanut maalipinta irrota kitin päältä. Säärasitus on auringon ja kovimman tuulen puolella todella rankka ja jää nähtäväksi, miten kauan alkuperäinen Uulan pellavaöljymaali ikkunoissa kestää. Haluaisimme suosia näissäkin suomalaisia tuotteita, mutta tähän mennessä ruotsalaiset maalit ovat ainakin meillä vieneet etenkin ulkotiloissa voiton kestävyyden osalta.

Toivottavasti näin hyviä rakennuskelejä on jäljellä vielä loppusyksystäkin!

Ville