Kylläpä jaksoikin sataa! Oli siinä semmoinen hauskuus, että sain uppoutua puutarhalehtiin ja suunnitella kaikenmoisia unelmia:) Välillä hipsaisin kasvihuoneeseen laittamaan muutamat taimet isompiin purkkeihin ja tökkäisemässä uusia siemeniä purkkeihin.
Kukat ja lehdet näyttivät myöskin aivan ihanilta pisaroissaan. Niitä piti yrittää sihtailla, vaikka tuuli vähän tekikin tepposia. Välillä olen soitellut Valokki-siskolle ja ihan " pikkuoravana" hyperventilaation partaalla pipittänyt mitä kaikkea kätsää voisikaan laittaa kasvamaan ja miten mistäkin tulis vähän mahtavan näköinen juttu!! Sisko parka, on korvat punaisena joutunut kuuntelemaan höyryjäni.
Vähäsen piti jo laittaa yrttti ja kukkajuttuja ulos. Toivottavasti ei halla napsase heitä, noh, kieputan öiksi vähän hallaharsoa päälle. Tai jos oikein pahalle näyttää kiikutan kasvihuoneeseen sisälle. Jee! elämä on ihanaa kun saa paljon kuoputtaa. Kasvihuoneen kanssa on opettelemista, että miten nopsaan se lämpötila nousee ja sitten tuuletella. Aurinko on näyttäytynyt niin vähän, että vasta nyt sen pääsee näkemään.
Luulempa silti, ettei kukkasilla ole hätää, koska löysin puutarha-keijun kodin tonttimme laidalta :)
Varmastikkin saan apua tässä puuhassa. Iloisia päiviä kaikille! --Valoru--
maanantai 30. toukokuuta 2011
perjantai 20. toukokuuta 2011
Väsynyt mutta onnellinen
Sain kylvettyä jo osan aikomistani kasvimaahan. Sipulit, porkkanat, salaatit, rucola, kehäkukat ja herneet möllöttelevät nyt mullassa. Papu saa odottaa lämpimämpää keliä, yrtintaimet ja koristekurpitsat ovat saaneet ulkoilla ja totutella valoisampaan ja viileämpään. Sain kuoputettua auringonkukillekkin penkin valmiiksi.
Olen myöskin tuijotellut uutukaisen kompostorin reunan yli silmät ihastuksesta ymmyrkäisinä "mieeeleenkiintoista"! Jee, tuosta tulee multaa !---toivottavasti.
Aamut ja illat ovat ihania, valo niin kaunista. Linnut laulavat ja tikka päristelee. Valkohäntäkauriit ovat loikkineet pihpiirissä ja olen sinkoillut niiden perässä kameroineni, mutta onnistunut saamaan vain sumuisia kuvia...ja kun pitäisi liikkua niin varovasti ja hiljaa , arkoja kun ovat. Toivottavasti ne eivät popsi kasvimaatani puhtaaksi...O_O,,,siis kun ja jos sieltä jotain kasvaa.
Valoisia päiviä <3
Tämä Multahurmio laittaa nyt itsensä lepäämään, että jaksaa taas kuokkia :)
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
Jumankekka mullon hauis!
Olen tyytyväinen, kuin kermaa latkinut katti. Sain vihdoin käännettyä kasvimaan pihaan. Välillä ähisin ja kävelin tosi joustavasti..lähinnä muistuttaen tyyppiä jonka kauluksesta on tungettu selkäpuolelta seiväs läpi housuihin. Mutta kyllä kannatti vähän jäykistellä, kun pian saan laittaa taimet ja siemenet kasvamaan omin kätösin muokattuun maahan.
Vielä tuossa on työtä, ennenkuin pääsen istutus puuhiin, mutta eniten lihaksia kysyvä homma lienee nyt takana. Tuossa on ollut joskus muinoin kasvimaa, mutta oli ihan umpeen kasvanut ja väärällään villiintynyttä viinimarjaa. Tasoitetulle harmaalle kivituhkalle asettunee pieni kasvihuone.
Hauskaa nähdä mitä saan kasvamaan, ja riittääkö puhti hyörimään rikkaruohojen metsästyksessä.
Iloa keväisiin puuhiinne - Valoru-
lauantai 14. toukokuuta 2011
Yllätyspokaali
Laitan tähän nämä vastaukset "pokaalihässäkkään" jonka sain Valokilta. En osannut, enkä jaksant keskittyä sitä linkki/kuva juttua tähän tökkäsemään.
- Olen ikuinen "kakara", naivi, hyvään ja kauneuteen uskova hassu
- Olen sulkeutuva/vetäytyvä, kipitän omiin oloihini nopeasti jos ilmenee: teennäisyyttä, ilkeyttä, "besserwisseröintiä", tekopyhyyttä, kyynärpääkilpailua, status-egoilua ( onko tuo sana O_O )
- Pohdin kysymyksiä kuten: Onko ihminen sama kuin ruumiinsa, vai sama kuin sielunsa-ajatuksensa-tietoisuutensa? Missä ihmisen sisimmän koti on, mihin se menee kun ruumis kuolee...jne
- Rakastan luonnossa olemista, auringon paistetta, kuun kumotusta, sadetta ja tuulta. Rakastan sitä taikaa, henkeä, voimaa ja satua, joka asuu kaikessa luonnossa kasvavassa.
- Olen eläytyvä/empaattinen, ehkä liiankin. Vetistelen, hihitän hillittömästi tai kiljun esim elokuvia katsoessani.
- Omistan kotialttarin, johon asettelen vuodenajan mukaisia koristuksia. Ne voivat olla kiviä, oksia, sulkia tai muita luonnosta löytämiäni aarteita. Käytän paljon aikaani koristeiden suunnitteluun ja asetteluun, samalla "järjestelen" itseäni, virittäydyn ajan henkeen ja pohdin siihen liittyviä asioita.
- Kehittelen päässäni jos jonkinlaista idea "härpäkettä", kuva, juhla, askarrus, puutarha, asu(itsetehty, fantasia,satu jne), koristus, maalaus, ylipäätään ihanmitävaan. Hajoitan itseäni siis vallan onnistuneesti ja joskus pääni on niin täynnä että koko shöbääng räjähtää sisäänpäin ja jäljelle jää vain savuavat sieraimet!
- Musiikki on ihanaa! Sen kautta voi elää nekin tunteet jotka muuten ovat vaikeita. Musiikki voi avata lukkoja joita sanoin ei aina pysty. Tanssien voi purkaa akut ja ladata ne uudelleen. Teen niin välillä itsekseni namikat kaakossa, täysillä !
Siinähän tuota jo tulikin "taudinkuvaa" :) riittämiin. - Valoru-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)