Heipähei

• Tervehdys Sinulle,
• Joka nyt eksyit tänne hiljaisuuden keskelle.

Elämä kulkee kulkuaan, 

paljon on tapahtunut, 

tapahtuu ja on suunnitteilla.

Näinhän se elämä menee.

Raskas vuosi ympyrä alkaa umpeutua.

Ajanlaskunihan alkoi 19.12 viime vuonna.

Paljon olen miettinyt, muistellut, ikävöinyt,

kaivannut, itkenyt ja pinnistelyä päivästä toiseen.

Työrupeamana on ohi

ja

nyt taas kotosalla työttömänä,

mutten toimettomana.

Paljon ihanaakin on tapahtunut,

#kummityttö meni naimisiin

#mökki remontti on valmistunut

#kaikilla on kaikki niin hyvin kuin nyt on

#tyttärentytär aloitti eskarin

#ollaan miehen kanssa käyty kahdestaan pari pientä reissua

Se mitä tuleva joulu tuo tullessaan, 

ei tiedä, 

eikä mitään erikoista edes odoteta.

Lasten ilo ja yhdessä olo

sekä hyvä ruoka, 

me otamme siitä kaiken irti.

Yritän joku päivä laitella kuvia,

joita on tuhansia,

Kaikkea hyvää Sinulle,

Joka eksyit tänne

Tämä aika

Hui,

Kuinka aika rientää.

Kesä on hilkuillaan loppumassa,

syksy alkamassa.

Vuosi on kulkenut kulkuaan omituisissa tunnelmissa,

uuden ajan,
elämäntavan opettelua.

Ajatukset olleet sekavat,
välillä ehkä selkeämmätkin.
Kuitenkin paljon on tapahtunut
ja
tapahtumassa
ja
elämässä ollaan kiinni lujasti.

Töissä olen ollut koko kesän,
viikonloppuisin hurruutellut mökille.
Yksin olen kotona ollut,
miehen lomaillessa,
mökillä rakennellessa.

Syksyyn mahtuu ihanat juhlat,
häät,
jotain iloistakin tapahtumaa.

Siskon uurnanlasku oli heinäkuussa,
jolloin kaikki nuoriso tuli mökille
ja
vietimme yhteisen viikonlopun.

Mökki alkaa valmistua
ja
syksyllä
pääsemme siirtämään huonekalut,
niin ihanaa!
Sisustaminen alkaa
ja
paljon on suunnitelmia valmiina.

Tällä kertaa tylsää tekstiä vaan,
mutta näillä mennään.

Ihania kuulakkaita syyspäiviä
juuri
Sinulle,
Joka jaksat vähistä postauksista huolimatta,
käydä täällä.

Kesäkuulumisia

Huh, miten aika kuluu.

Eli tervehdys vaan teille, 

jotka jaksatte  odottaa

ja 

käydä kurkkimassa olemattomia tapahtumia.

Olen aloittanut työt päiväkodissa,

käyn jumpissa, 

yritän tehdä kotitöitä,

(huonolla menestyksellä).

Mökillä käyn viikonloppuisin,

mies on loman ajan siellä rakentamassa.

Ja valmista tulee,

syksyllä päästään jo oleilemaan siellä,

mutta sitä ennen on ihanaa hommaa,

sisustamista.

Aika kuluu,
lapset kasvaa,
kaikkea tapahtuu
ja
on tapahtumatta.
Pääsääntöisesti elämä soljuu
omalla painollaan eteenpäin,
erilaisena,
outona
ja
välillä surullisenakin.
Kuitenkin iloakin
ja
elämässä kiinni olemista on,
pakkokinhan se on näin olla.

En lupaa tänne mitään,
kun nyt tuntuu,
ettei ole innostusta,
aikaa kyllä olisi.

Ihanaa kesää,
nautitaan onnellisista hetkistä,
läheisistä,
ystävistä
ja
ihan vaan tästä,
 täällä olosta.

Kaikkea hyvää Sinulle

Kuulumisiin

-päivi-

Hiljaisuutta

Tervehdys!

Hiljaisuus täällä on vain jatkunut.

En vaan ole saanut aikaiseksi postata.

Paljon on tapahtunut, tapahtuu,

on myös vain hiljaisuutta, 

kotoa oloa,

läheisten luona käyntejä,

lastenlasten tapaamisia ym.

Aika kuluu,

mutta ei paranna haavoja,

ainakaan vielä.

Jotain olen kotona sisustellut,

neulominen on nyt ollut tauolla.

Aika kuluu liikkuen, 

jumpassa käyden, lukien 

ja

vain pienesti puuhastellen kotona.

Jospa tästä taas innostuisin,

aikaahan minulla olisi,

saamaton vain olen.

Nyt saattaa olla pienesti töitä tiedossa,

siitä sitten ehkä innostunkin kertomaan,

kun selviää enemmän.

Ihanaa kevättä

Sinulle,

joka jaksat tänne kurkata,

kaikesta hiljaisuudesta huolimatta <3 p="">

Voikaa hyvin, 

pitäkää huolta toisistanne!

Käsitöitä , hiihtoa ja kotoilua

Niin käännyttiin helmikuulle

 eli

 hiihtokuulle.

No hiihtämässä olen muutaman kerran käynyt,

mutta tänä aamuna

 kävin toteamassa

 ja 

hiihtämässä vajaat 5km,

että pakkasia 

ja

 uutta lunta pitänee alkaa odottelemaan.

Käsitöitä siitäkin edestä syntyy

ja

 siinä samalla sitä kotoilua.

Viime viikolla jäi lumityötkin naapureille,

kun kaaduin toissa sunnuntaina hiihtoreissulla,

venäytin niska ja hartia seudun.

Kummasti kyllä kaikki jumpat kävin.

Laskiainen oli ja meni,

lumitöitä ja koiralenkki oli liikunnalliset touhut.

Kotiseudulla ollaan melkein viikottain käyty eri tarkoituksessa

ja

hautausmaalle  kynttilöitä ja kukkia viedään. 

 

Kotona touhuilen:

leivon

urheilen

välillä liikaakin,

mutta

kun tällaisia mättöeväitä on syönyt,

on vaan pakko.

Neuleiden suunnittelua. 

Automatka neulomiseksi helppoja juttuja.

Mutta  nyt alkoi taas ruotuun astuminen 

ja 

tiukasti herkuttelu vähemmäksi 

ja 

kunnon kotiruokaa, 

liikuntaa ja siten kevyttäoloa,

 hyvää mieltä,

positiivista oloa ja eloa.

Teetätin yhdellä pt:llä ruoka-ohjelman,

jota alan noudattamaan ainakin nyt kuukauden.

Syön yleensä liian vähän liikuntaan nähden.

Katotaan miltä se kuukauden päästä tuntuu,

toivottavasti viitisen kiloa kevyemmältä.

Kävin viime perjantaina

kehonkoostumusmittauksessa

ja 

se oli niin iloinen ja posiitiivinen käynti,

että innostuin tsempaamaan itseni

kuukauden mittaiselle koetukselle.

Tai ei se mikään koetus ole vaan normi ruoan syöntiä

huomattavasti enemmän kuin ennen,

jospa sitä alkas siinä kiinteytyä.

Mutta nyt nämä höpinät pois ja lähden neulomaan.

Heippatihei

ja

 Kuulumisiin 

Uusi ajan lasku

Vuosi alkoi niin huonosti,

 kun se vain voi alkaa

ja

 uusi ajanlasku alkoi

ennen joulu.

 Nyt eletään aikaa ennen 19.12 päivää

 ja

 sen jälkeen.

Oma surutyötäni teen neuloen haasteellisia neuleita,

 olisi ajatus jossain muualla.

Normaaliin elämään on palattu,

 mitä se nyt näillä pakkasilla voi olla.

 Mutta ei päivääkään,

 ettei tuntuisi tältä.

 Lapsenlapset olivat meillä loppiaisen aikaan 

ja

 touhua riitti heidän kanssa,

mutta kyllä hekin kyselivät paljon siskostani,

tärkeä kun oli heillekin. 

Olemme niin paljon yhdessä ,

 että oli kolmas mummo heille.

Jumpissa olen kyllä käynyt entiseen tapaan,

kunhan ensin pienen tauon  jälkeen

uskaltauduin menemään sinne.

Mutta elämä jatkuu, kevät tulee,

valo lisääntyy

ja

se kauheus,

 kun mökkikausi alkaa.

 Se voi olla koko kesän raskasta,

eikä nyt kyllä kiinnosta koko mökki ollenkaan.

Nythän  lupasi vähän lauhtuvaa,

joten voisi ulkoillakin viikonloppuna,

toivottavasti.

Mukavaa viikonloppua!

Suuri suru

   Pitkän Hiljaisuuden jälkeen: 

Ei ole muuta kuin hiljaisuus, 

suru,

iso ikävä.

Menetin eilen rakkaan siskoni taivaan kotiin.

Samana päivänä 21 vuotta sitten, 

tyttäreni pääsi enkeliksi taivaaseen.

Nyt heillä on ikuinen yhteinen päivä, 

Kummi <3 nbsp="" p="">

ja 

kummityttö <3 p="">

Kuukauden päivät olemme asuneet vesivahingon kanssa,

remonttimiesten ja naisten ollessa päivittäin seurana.

Viimeisin viikko raskain, 

lohduttomina , 

lämpimin ajatuksin seurannut siskoni taistelua

viestien avulla.

Vielä kuolinpäivän aamuna 

siskoni soitti minulle

ja

sain kuulla hänen äänensä,

illalla häntä ei enää ollut.

On kuin palanen minua olisi viety,

sydäntä puristaa,

ja 

kyyneleet ovat kokoaikaiset kasvoillani.

Vesivahinko ei tunnu enää missään, 

sen voi korjata, 

mutta siskoani ei voitu enää korjata.

Lepää rauhassa Rakas Sisko <3 p="">